 |
| Sipuleista kasvattamani amaryllikset eivät jaksaneet kasvattaa vartta eivätkä avata nuppujaan, ennen kuin katkaisin niiden minivarret ja laitoin leikkokukiksi pikkumaljakoihin. |
Taakse jäänyt vuosi on aiheuttanut huolta maailman tapahtumien vuoksi - vai mediako sen vain on saanut tuntumaan niin huonolta.
Toisaalta on todettu, että globaalisti tarkasteltuna väkivalta on vähentynyt ja hyvinvointi lisääntynyt.
Vuosi on ollut minulle ahdistava myös mikrotasolla, tässä omassa pienessä elämässäni. Lähipiirissä on ollut sairautta ja muuta vaikeaa, nyt viimeisenä vielä siskolleni tehty elämänmuutos kaikessa tylyydessään, josta kerroin edellisessä kirjoituksessani.
Sisareni tilanne on aiheuttanut minulle apeutta, lamaantumista ja ylikierroksilla käymistä. Kysyn itseltäni, miten minä, joka yleensä olen löytänyt asioiden hyvät puolet, nyt reagoin näin voimakkaasti. Pahinta on epäoikeudenmukaisuuden kokemus ja epätietoisuus.
Mutta... ei auta, eteenpäin, toiveikasta talvimieltä tavoitellen.
Katselin vuoden aikana lukemieni kirjojen listaa ja kirjoittamiani juttuja.
Päätin poimia joka kuukaudesta kaksi omasta mielestäni hyvää kirjoitusta, toinen kirjoista ja toinen jostain muusta, usein kirjallisuudesta tai muusta taiteesta sekin.
Pääset lukemaan jutun klikkaamalla sen nimeä.
Lisään jokaisen jutun nimen alle yhden lauseen, jolla perustelen valintaani. En käytä sanoja omaääninen, omalakinen tai vimmainen, koska ne ovat tätä nykyä kirjakritiikeissä loppuunkulutetuja ja usein väärin käytettyjä. Luin juuri Sanna Vainion esikoisromaanin Tyttö, josta pidin kovasti sen rauhallisesti pohdiskelevan tyylin vuoksi. Kirja oli takakannnessa määritelty vimmaiseksi eroromaaniksi.
Tammikuu
Timo K. Mukka, Maa on syntinen laulu
- Mukan kirjoissa on minuun vaikuttavaa runollisuutta.
Mikä liikuttaa?
- Niin, mikä saa ihon kananlihalle tai kyynelet nousemaan silmiin.
Helmikuu
Kaksi kiinnostavaa sarjakuvaromaania sotaisista maista
- Israel ja Venäjä!
Horinaton helmikuuko?
- Pikkumainen ja moralistinen tuomitseminen ei kuulu taiteeseen, miksi se on kuitenkin niin hyväksyttyä nykyään?
Maaliskuu
Kaksi niin hyvää kirjailijaa, etten sanotuksi saa
- Claire Keegan ja Golnaz Hashemzadeh Bonde.
Onnea Suomi - Maailman Onnellisin Maa
- Onko mitään kiinnostavampaa kuin onnellisuus?
Huhtikuu
Maija Laura Kauhanen, Ihmeköynnös
- Raikas, teeskentelemätön, rehevä ja rehellinen kirja, kaiken uusmoralismin vastakohta.
Minna Rytisalo, Tommi Kinnunen: Huokauksia luokasta
- Ajankohtainen aihe; koulut kuntoon ja pois kokeilut kokeilun vuoksi.
Toukokuu
Kiitos kirjoistanne Tomi Norha, Amélie Nothomb ja Vigdis Hjorth!
- Koskettavia kirjoja, Amélie Nothomb on yksi suosikkikirjailijoistani.
Mille Iiu Susiraja sanoo ei?
- Tätä pohdin edelleen.
Kesäkuu
Kirjojen herättämiä ajatuksia - Matti Reinikka, Amélie Nothomb ja Paul Auster
- Paul Austeria olen lukenut aika vähän, kiinnostuin.
Kansalaisaktivismia Kouvolan yöpäivystyksen puolesta
- Vuoden saavutus: me saimme pitää yöpäivystyksen, mikä pitää yllä myös päiväajan päivystyksen tasoa.
Heinäkuu
Matti Kuusela, Journalisti - Toisenlainen toimittaja
- Kuusela-jahdin epäoikeudenmukaisuus kauhistuttaa; se osoittaa, että nyt käydään läpi ammattiryhmä toisensa perään ja tuomitaan ihmisiä omituisesta näkökulmasta tarkastellen.
Kiitos, että olet itsestäänselvyyteni ! - Ajatuksia parisuhteesta
- Olen aina inhonnut sitä asennetta, että läheisissä ihmissuhteissa pitäisi toimia kuten liikekumppanuuksissa, kylmästi punniten!
Elokuu
Karin Fossum, Mielidekkaristini
- Fossum kuvaa rikosten uhreja ja tekijöitä niin että molempien puolesta itkettää.
Kotkaniemi-foorumi ke 7.8.2024 - Rajamaa uuden äärellä, keskusteluja turvallisuudesta
- Tärkeä tapahtuma, jonne toivon pääseväni tulevana kesänäkin.
Syyskuu
Karin Smirnoff, Sokerikäärme
- Persoonallinen tyyli, smirnoffilainen maailma.
Joensuun kirjallisuustapahtumassa 2024, osa I: Hyvää makua ja ystävyyttä
- Minun vuoteni tärkeimpiä tapahtumia, jo perinne.
Lokakuu
Pajtim Statovci, Lehmä synnyttää yöllä
- Statovci on harvinainen lahjakkuus.
Ajatuksia sunnuntaina 27.10.24
- Istanbulin matka sai tarkastelemaan elintasoeroja.
Marraskuu
Jon Fosse, Aamu ja ilta
- Niin kaunista, Fossen tekstin kauneus on sen niukassa painavuudessa.
Nämä kirjat on hyvä lukea, koska...
- Adania Shibli kertoo palestiinalaisten ja Anna Soudakova valkovenäläisten sorrosta ja sorron historiasta.
Joulukuu
Opettajuudesta
- Vierailin Sippolan koulukodissa ja mietin, miten paljon lasten vaikeuksien ymmärtämisessä on kehitytty ja miten lapsia pitäisi auttaa jo paljon aiemmin, jolloin heillä olisi paremmat eväät elämään.
Tuhat ja yksi blogitarinaa
- Kirjablogit, se alkuperäinen (myös paras, eikö vain?) osa kirjasomea.
Olen lukenut paljon hyviä kirjoja, joista en ole kirjoittanut blogissa. Viime aikoina tällaisia ovat olleet mm Sissi Kuntsin Klo 17.23, Helmi Kekkosen Liv!, Irene Zidan Isäni appelsiininkukkien maasta ja Markku Pääskysen Elektra.
Ulkona on kaunista, pakkasta noin -5 astetta. Sanomalehtiä ei ilmestynyt tänään. Huomenna pitäisi siis tulla kolme Hesaria, myös sunnuntain ja eilisen, joita ei jaettu, koska Kosari (Kouvolan Sanomat) ei ilmestynyt paperisena noina päivinä. Ehkä alennun lukemaan lehtiä ruudulta.
Aamukahvi ilman sanomalehtiä ei ole oikea aamukahvi. Luin sitten Suomen Kuvalehden kulttuurijuttuja.
Pysähdyin miettimään Helmi Kekkosen 'Aiotko kirjailijaksi' -esseen kohdalla. Kekkonen kertoo, miten vähän ja yhä vähemmän kirjailija saa työstään ja miten kustantamoiden työntekijät sen sijaan ovat hyvin palkattuja. "Samaan aikaan kustantamoissa työskentelee brand managereja, assistentteja ja sosiaalisen media tuottajia monen tuhannen euron kuukausipalkalla, tekemässä työtä, jota ei olisi edes olemassa ilman kirjailijoita."
Kekkonen kysyy, eikö jotain ole vialla, kun kirjailija, alkutuotteen tekijä, on suurin häviäjä kirjan myyntiketjussa.
Mieleeni tuli kolme pointtia:
1. Miksi sitten kirjailijoiden odotetaan itse markkinoivan kirjojaan somepalveluissa, jos kustantamoilla on tähän tehtävään palkattuja henkilöitä?
2. Digiajan ilmainen kirjojen kuuntelu pitäisi lopettaa ja kuuntelustakin periä kunnon maksu.
3. Julkaistaanko meillä liikaa uusia suomenkielisiä kirjoja? Toivoisin huonojen esikoiskirjojen sijaan lisää hyviä käännöskirjoja.
Hyvä vinkki tuo kukkavarsien katkaiseminen. Blogijuttuihisi on kiva sukeltaa, sillä niissä on aina jokaiselle jotakin tarttumapintaa.
VastaaPoistaParas juttusi oli se, missä kerroit siskosi kohtalosta. Se on todella kurjaa, mitä hänelle tehtiin. Ei ihme, että tunteesi ovat koetuksella.
Statovcin kirjat ovat aina olleet omalla tasollaan, jota ei voi muuta kuin ihailla. Toivon hänelle upeaa kansainvälistä menestystä.
Huono esikoiskirja voi olla toiselle lukijalle hieno esikoiskirja <3
Lukuiloa vuodelle 2025!
Minäkin luin aika järkyttyneenä sisaresi kohtalosta enkä osannut kommentoida mitään mitä toiset jo eivät olisi kommentoineet. Muuta en osaa toivoa hänelle, kuin mahdollisimman hyvää oloa tuolla uudessa paikassa.
VastaaPoistaOlen äänikirjojen ahkera kuuntelija ja kun löysin haasteen "Helmet-lukuhaaste2025" innostuin keräämään luetteloon monipuolisempaa luettavaa. Luulin että sinä olit antanut blogissasi vinkin tuohon haasteeseen, mutta en ainakaan löydä sitä blogisi postauksista. Huomaan että olet lukenut kaksikin niistä kirjoista jotka kirjoitin itselleni tuohon listaan, eli Karin Smirnoffin "Käärme" ja Sissi Kuntsin "Klo 17.23". Saa nähdä ovatko ollenkaan mieleisiäni, vai pitääkö vaihtaa jotkut muut sopivat niiden tilalle.
Paperilehtiä lukisin mieluummin kuin digitaalisia, mutta kun täällä päivän lehti tulee vasta muun postin mukana puolilta päivin, niin siitä ei sitten saa aamukahvilukemista, joten se täytyy jättää ja ottaa tuo digilehti.
Miksi sairaita, vanhuksia ja huolenpitoa tarvitsevia riepotellaan?
VastaaPoistaNäitä tapauksia kuulee tämän tästä. Luetaan mitä luetaan, kunhan luetaan.
Tunnut tutulta, vaikka emme ole tavanneet muualla kuin blogikuvioissa. Siksi tuntui erityisen mieluisalta tutkailla koostettasi viime vuonna lukemistasi kirjoista ja muista olennaisista pohdinnoista. Saatan palata koosteeseen, kun on aika etsiä luettavaa. Nyt sitä lojuu pöydällä liiaksi asti, painavimpana lähes tuhatsivuinen Peter Frankopanin Maan ja taivaan välissä
VastaaPoistaIhmiskunnan ja ilmaston uusi historia (Atena 2024).
Kiitos kaikista mielenkiintoisista postauksista ja ajatuksista! Kirjailijan asemasta ja heille maksettavista korvauksista tulisi todellakin puhua enemmän. Ja ehkä se keskustelu nyt pikkuhiljaa alkaakin. Itse sanoin vuosi sitten irti äänikirjapalveluni, osittain sen takia, että en oikein koskaan tykästynyt kirjan kuunteluun. Mutta viimeinen sysäys oli sitten se keskustelu, jossa tuotiin esille kirjailijoiden äänikirjoista saamat hävyttömän pienet palkkiot. Kirjoja en edelleenkään osta kovin paljon, mutta vaikutan osaltani tekemällä kirjaostoehdotuksia Tukholman kirjastoon. Esimerkiksi Saision uutta Suliko-romaania kirjastoon on hankittu jo 8 kappaletta ja yhdeksäs on tilattu, kertoo kirjaston tiedosto. Mieltä lämmittää nähdä, että meitä suomalaisen kirjallisuuden lukijoita löytyy täältäkin!
VastaaPoista