maanantai 21. lokakuuta 2013

Vihdoinkin! Tilannekatsaus

Tästä se taas alkaa! Eipä ole ollutkaan näin pitkää taukoa sitten kun aloitin blogini. Ensin oli Espanjan matka ja sitten tulivat rakkaat syyslomavieraat. Joka välissä olen lukenut, mutta en ole voinut enkä halunnut eristäytyä kirjoituspuuhaan.
 
Espanjan matkalla luin matkaoppaiden ja kirjallisten aikauslehtien lisäksi kolme kirjaa: Pauliina Rauhalan Taivaslaulun, André Giden Ellei vehnänjyvä kuole ja matkalla ostamani Philippe Claudelin Monsieur Linh and His Child. Loppuihan se lukeminen kesken. Koneessa piti lukea Finnairin Blue Wings asiakaslehti tarkkaan. Siitä otin ylös Alexander Stubbin lehteen kirjoittamista kolumneista koottujen kirjojen nimet, The Naked Truth ja The Power of Sisu. Jälkimmäinen löytyi Kymenlaakson Kyyti-kirjastostamme, joten sinne vain varaus muiden perään. 
Kutkuttaa kovasti ryhtyä kirjoittamaan lukemistani.

Kirjastosta sain kerralla neljä varaamaani uutuutta: Kurt Nuotion muistelmakirjan Karvainen rahastaja, Sarianna Vaaran Huomenkellotytön, Veera Niemisen Avioliittosimulaattorin ja Miina Supisen romaanin Säde. Matkalla omaan lähikirjastooni on myös Mathias Rosenlundin Vaskivuorentie 20, joka kertoo suomalaisesta köyhyydestä. Siispä tervetuloa kaamosaika! Meikä ei masennu, on sähkövalo ja kirjoja. Olen niistä kiitollinen joka päivä!


5 kommenttia:

  1. Loman pahin painajainen: lukeminen loppuu kesken :D. Juuri nyt olen pienellä syyslomalla ja kolmen päivän reissua varten pakkasin neljä kirjaa. Varmasti ei lopu kesken :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä viisas! Ajattelin matkalla, että jos joutuisin autiolle saarelle ilman kirjaa, niin sitten varmaan kaivertaisin jotakin kiveen tai tuohenpalasiin ja lukisin niitä omia tekstejäni yhä uudestaan ; ). Kyllä lukeminen on ihan yhtä tärkeää kuin ruoka - joskus jopa tärkeämpää!

      Poista
  2. Tervetuloa suomimaahan. Mikä oli maatkan kohokohta?

    VastaaPoista
  3. No, minullehan Välimeren maissa matkaessa matkan kohokohta on aina Aurinko! Lapset laskevatkin leikkiä, että äitille matka tarkoittaa biitsielämää. Päiväreissu Marokon puolelle Tangeriin oli kiinnostava, koska opas oli niin taitava, selosti hyvällä amerikanenglannilla hauskasti kuin radiojuontaja. Rondan vuoristokaupunki, johon ajelimme pitkin serpentiiniteitä, oli viehättävä. Auringon lisäksi matkan toinen kohokohta oli kotiin saapuminen. Matkalta on aina kiva palata kotiin. ; )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinko, valo ja lämpö - niitä minäkin kaipaan. Onneksi aurinkoa on riittänyt Suomessakin, vaikka päivät pimenevätkin vauhdilla. Vanhemmiten kotiintulo alkaa tuntua aina vaan paremmalta, vaikka matka olisi kuinka mukava.

      Poista

Tuhat ja yksi blogitarinaa

Hannu Mäkelän kirja Lukemisen ilo eli miksi yhä rakastan kirjoja  vierailulla kirjastosta hyllyssäni Katselin blogini tilastoja ja huomasin,...