Listasin aiemmissa kirjoituksissani lomareissun ilonaiheitani ja unohdin yhden muun ohessa saamani: kuntokuurin ja fyysisen hyvinvoinnin.
Me emme ole vuokranneet autoa, vaan liikumme jalan ja busseilla. Lähes joka päivä tulee kävellyksi 8 - 9 kilometriä, josta osa ylämäki- ja porraskävelyä.
Oli tarkoitus lähteä myös patikkapoluille, mutta se saattaa jäädä. On sittenkin hauskempi liikkua kaupungeissa ihmisten joukossa kuin vuoren rinteiden autiudessa.
Vedessä uiskentelu (vaikkakin altaassa eikä meressä tällä kertaa) ja ulkona olo, aurinko... kaikki tämä saa minut niin onnelliseksi.
Kun olen ollut viikon verran jossain lämpimässä maassa ja meri-ilmastossa niin alan voida monella tavalla hyvin, jopa kynteni vahvistuvat. Pidän myös pimeistä öistä. Suomen valoisat kesäyöt ovat minulle vain harmi. Pimentävät verhot ovat paljon rumempia kuin muut, mutta niitä hankin makuuhuoneisiin, koska minusta on luonnotonta nukkua valossa.
 |
| Kuva: Ume |
Kirjoitin edellä, etten oikein ymmärrä katolisia pääsiäiskulkueita. No, nyt ymmärrän, kun olen katsonut niitä lisää. Nehän ovat sama kuin meidän vanhojen kirkkojen seinäkuvat Raamatun kertomuksista. Lukutaidottomille ihmisille on esitetty pääsiäisviikon tarina pyhimyshahmojen avulla. Joka päivä tarinaan tulee lisää sisältöä. Ensin kulkueen lähtö kesti puoli tuntia, parin päivän päästä jo tunnin, kun hahmoja oli lisätty. Jeesuksen jälkeen kannetaan aina surevan Marian hahmoa.
Ryhmä lapsia kulkueessa puettuina vaaleaan syreeninlilaan, pojilla pienet herrasmiehen puvut ja tytöillä sifonkimekot, jopa maskit samaa sävyä, valtava määrä tuoreita kukkia, orkesterilla eri päivinä erilaiset asut...
Nykyään kulkueet ovat tietenkin perinnettä, eräänlaisia näytelmiä. Hartautta en ole itse kokenut enkä huomannut kenenkään kasvoilla, en kulkueeseen osallistuvien enkä sitä seuraavien.
Menimme kulkueen jälkeen kirkkoon. Joku rukoili siellä pää painuksissa samalla kun turistit kulkivat kuvaamassa yksityiskohtia ja istuivat kirkon penkeissä tutkimassa kuvasaalistaan.
Matkailu on Kanariansaarille tärkeä elinkeino ja pyhän sekä maallisen sekoitus ei ole näyttänyt häiritsevän ketään.
Minua kyllä suututti muutamien turistien itsekäs käytös. Yksi japanilainen ukkeli seisoi sivuttain kulkueen laidalla, osittain jopa esteenä, peittäen näkymän kaikilta takanaan ja sivullaan seisovilta, kädet koko ajan leveällä ylhäällä videoimassa. Toinen röyhkimys sähläsi kulkueen joukossa kuvatakseen lapsia läheltä. Lapsilla oli tarkat askelmerkit, eihän sinne nyt olisi saanut mennä juoksentelemaan.
Kävimme Pisaverden kenkäkaupassa La Lagunan kaupungissa. Tehdas on pohjoisempana pikku kaupungissa, jonka nimen unohdin. Kengät ovat käsin tehtyjä, osa banaanikuidusta. Hyllyillä oli käyttökenkiä ja esiintymiskenkiä - vai mitä sanotte kengistä, joissa on joka taholle sojottavat pitkät piikit tai joiden perässä kulkee pörheä pinkki pallo, eivät ihan arkitallaamiseen tarkoitettuja. Kaupassa oli myös kivoja aamutossuja, sööttejä kenkiä vauvoille ja mitä mielikuvituksellisimpia laukkuja.
(San Cristóbal de) La lagunan kaupunkia ei turhaan kuvata Teneriffan kauneimmaksi kaupungiksi. Katuja reunustavat mitä komeimmat talot viehättävine pationeen. Ne ovat aikoinaan olleet yksityiskoteja ja ovat nyt museoita ja virastoja.
 |
| Kuva: Ume Punaiset parvekkeilta riippuvat kankaat liittyvät pääsiäiseen. |
Kävimme syömässä ravintolassa Bodegón Viana, jonka tiesimme olevan paikallisten suosiossa. Olimme paikan hiljaisimmat tyypit. Kaikki muut puhua pulputtivat todella kovaa. Suomessa ei ole sellaista äänitasoa ikinä missään, paitsi urheilukatsomoissa. Perheet ruokailivat yhdessä ja kävivät kesken syönnin tuttavien pöydissä maistamassa millaista siellä oli tilattu. Annokset olivat jättikokoisia.Tarjoilu tapahtui melkein juosten. Tykkäsin. Löysin tämän ravintolan Lonely Planetin taskuoppaasta, jossa sanottiin, että vuonna 1976 perustetussa ravintolassa ei ole tapahtunut paljon muutoksia sisustuksessa eikä ruuassa. Siltä se tuntuikin, ihan kuin olisi siirtynyt ajassa taaksepäin.
Tässä ravintolassa oli vielä oikeat ruokalistatkin. Monessa paikassa ne on korvattu korona-aikana QR-koodeilla, joilla toimivat myös opastukset museoissa ja muissa nähtävyyksissä. Oma puhelin toimii kätevästi kaikessa.
Atlantin aallot lyövät rantaan raikkaan turkooseina ja puhtaina.
Viivymme täällä vielä viikon.
Kuva: Ume
 |
| Kuva: Ume |
18.4.
Lisäsin vielä katukuvan La Lagunan retkeltämme ja pari surffarikuvaa, jotka mieheni otti patikointireissullaan kalastusmuseoon päivällä, kun ei jaksanut olla koko päivää altaalla lukemassa kuten minä. No, tietty pidin lounastauon ja joimme kahvit siinä allasravintolassa, mies piipahteli, mutta meikä viihtyi muutoin siinä altaan reunalla klo 11 - 19. Ah ihanaa!
Noita kuvia katsoessa tulee mieleen, että kannattaisi minunkin ottaa opastus kuvaamisessa vastaan ja opetella paremmin kuvankäsittelytaitoja. Umen kuvat ovat niin paljon parempia, vaikka onkin käytössä vain läppäri heikompine mahdollisuuksineen.
Kiitos katsauksesta. Tuntuu kuin olisi päässyt mukaan tapahtumiin. Niistä on hauska edes lukea, kun ei nyt ole mahdollista reissata.
VastaaPoistaMuuten: Meri-ilmassa olen huomannut oman nenänikin viihtyvän, sillä näissä kuivissa kotioloissa tarvitsen yhtenään kosteutussuihkeita.
Meri-ilma on terveellistä. Lämmitetty sisäilma kuivattaa ja saa myös ihon kutiamaan, puhumattakaan paksujen vaatekerrosten aiheuttamasta haitasta.
PoistaTäällä on ihanteellinen ilmasto siinäkin mielessä, että ei tarvitse käyttää energiaa lämmittämiseen eikä viilentämiseen. Suomessa on viime kesinä alettu asentaa ilmalämpöpumppuja viilennyksen vuoksi. Meidänkin kerrostaloasunto kuumenee kesällä sietämättömäksi ja oli pakko hankkia se pumppu. Täällä kivitalot pysyvät viileinä.
Lissu, kun saat nivelet kunton, niin ei kun menoks!
Johonkin tosiaan on syytä kirmata, kunhan sairaalareissu on selvitetty👋👍
PoistaOnpa mukava lukea näitä terveisiäsi. Matkakuumetta tulee! Me olemme lasten perheiden kanssa tutustuneet lomatarjontaan. Suunnitelemme isoa perhematkaa syksyllä. Teneriffa on yksi mahdollinen kohteemme.
VastaaPoistaJos on pieniä lapsia, niin suosittelen syksyyn Välimeren kohteita. Merivesi on syksyllä suloisimmillaan ja lasten kanssa on ihana olla silloin myös rannalla, ei vain altailla. Täällä ei juurikaan ole uimarantoja. Jotkut makoilevat mustien karkeiden kivien päällä (tuliperäinen maasto) tai betonilaatoilla. Tuolla rannalla on kyllä upea vesipuistoalue ja hotelleilla uima-altaansa.
PoistaMeillä on ollut kivoja kolmen sukupolven matkoja Turkissa, Tunisiassa ja Mallorcalla. Olen monesti ikävöinyt myös Marmariksen aivan rannassa sijaitsevaa Yunus-hotellia, jossa olin yksin matkalla yhtenä syksynä.
Teille hyviä suunnitteluhetkiä! Teillä on kohta kiire, parhaat viedään päältä. :)
Teimme perhematkan Teneriffan Playa se Las Americasiin helmikuulla 2019. Matkaanjien ikähaarukka 2kk-62v, 16 henkilöä. Oli upea matka, voin suositella kohdetta.
PoistaOi onpas teillä ollut oikea ison perheen matka! Uskon, että upea.
PoistaSaaren eteläosien lomakohteet ovatkin lapsiperheille parempia kuin nämä pohjoisen kaupunkikohteet. Meidän hotellissa on vain aivan pienten taapertajien allas ja isommassa pitääkin olla jo uimataitoinen.
Riippuu tietenkin siitä mitä matkalta hakee ja millaisia lapsia on mukana. Lapset viihtyvät usein rantaleluineen merenrannan hienossa hiekassa rakentamassa hiekkalinnoja ja keräämässä näkinkenkiä.
Nuo eteläisen Teneriffan kohteet ovat tuttuja edelliseltä reissultamme. Kävelimme usein ranatviivaa keskuksesta toiseen. Siellä on myös oikeaa hiekkaa rannoilla tuliperäisen mustan soran asemasta.
Otin selvää, että se vaalea hiekka saadaan merenpohjasta ja Saharasta. EU:n tukemana.
PoistaLämpö todellakin hellii ihmistä pitkän ja kylmän talven jälkeen, nauti!
VastaaPoistaKyllä se hellii, lämmin tuulikin tuntuu silkin hivelyltä iholla.
PoistaLa vida dulce...
juuri palattiin los Christianosista viikon reissulta...käveltiin reippaasti yli 100 km viikon aikana kun hotelli oli melko kaukana kaikesta...ihana nähdä että paikka oli ihan entisensä ja väkeä todella paljon
VastaaPoistaJuu, matkailuelinkeino on kärsinyt kovasti koronan aikana. Hyvä, että se elpyy. Tuntui niin hienolta, kun Santa Cruzissa löysimme saman hyvän ravintolan, jossa olimme kaksi vuotta sitten, aivan entisellään. Sama hyvä ruoka, samat tarjoilijat ja olisko ollut sama katusoittajakin ravintolan vieressä järjestämässä musiikkielämyksiä aterioinnin oheen.
PoistaOlimme tammikuussa 2020 siellä etelässä Costa Adejessa. Los Christianosissa kävimme myös ja muissa rannan keskuksissa, jotka liittyivät toisiinsa ilman selvää rajaa.
No, olette te kyllä kävelleet paljon! Me olimme Costa Adejessa melko ylhäällä, mutta siellä kiersi ilmainen bussi, jolla pääsi alas. Täällä käytimme bussia kaupungin sisällä eka kerran toissapäivänä, kun olimme aivan läkähtyneitä pitkästä kävelystä La Lagunassa ja sieltä tuleva bussi ei ajanutkaan hotellimme läheltä. Mies tarkasti bussikorttinsa netistä, 20 senttiä oli veloitettu kolmelta pysäkinväliltä - heh, kahdelta ihmiseltä. Halpaa on, mutta jatkamme silti kapuamista. Portaita on noin 40 metriä, alkuun väsytti ylämäessä, mutta nyt ei enää yhtään. Kunpa saisin tämän liikkumisen ilon mukanani kotiin.
Teneriffa on todella monipuolinen matkailukohde, jonka herkut löytää yksi kerrallaan ja siellä on ollut helppo viihtyä niin lyhyemmillä lomilla kuin talviasukkaanakin ystävällisten paikallisten keskellä,
VastaaPoistaAntoisaa ja aurinkoista loppulomaa teille, nauttikaa olostanne!!
Oi, te olette asuneet koko talven. Ehkä useammankin?
PoistaSe on kyllä totta, että matkakohteessa herkut löytää yksi kerrallaan. Siksi haluankin käydä ainakin kahdesti samassa paikassa. On kätevää, kun ei tarvitse ottaa aivan kaikesta selvää, ja nyansseja alkaa löytyä vasta ajan kanssa.
Se minua harmittaa, että en osaa espanjaa kuin muutaman sanan. Sanomalehdissä on pitkiä kulttuuriartikkeleita, kuvista päätellen kiinnostavia, joita tekisi mieli lukea. Mies osaa jonkin verran.
Kiitos, nautin joka päivästä.
Ihania kokemuksia! Luin näitä jo aiemmin, mutta kommentointi jäi. Tuollaiset paikallisten suosimat ravintolat ovat usein parhaita.olen kerran käynyt Kanarialla, silloin pyysimme taksikuskia viemään meidät hyvään ravintolaan, josta turistit eivät ole tietoisia. Meidät vietiin Arguineguinin (?) kalasatamaan peltihökkeliin, jossa oli mieletön ruoka ja kaikki viinit kanariaisia eikä mitään Torresta. Ensin jännitti, tulemmeko satamasta elävinä takaisin! Tunnistan tuon railakkaan elämöinnin, se on niin kotoisaa! Vaikkei Suomessa sitä kuule kuin urheilussa tosiaan.
VastaaPoistaIhanaa loman jatkoa ja rentoja lukuhetkiä myös! P. S. Upeat kengät!
Joo, olen nähnyt sinulla jossain kuvassa korkkarit ja voisin kuvitella sinulle nämä herkkukengät jalkaan.
PoistaItse ajattelin, että voisin tilata Pisaverden nettikaupasta joskus aamutossut, joista aina muistaisin arkiaamuina nämä Kanarian tunnelmat.
Täällä on myös vaatekauppoja joita ei ole meillä, kuten Parfois ja Bimba y Lola. Jälkimmäisessä sovittelin kaunista kietaisuhametta, josta oli vain koko L. Heillä on verkkomyyntiä Eurooppaankin, joten ehkäpä sitä kautta nyt kun olen nähnyt kuosin, joka oli hurmaava.