Olen varmaan ennenkin kertonut, että kun varaamisesta tuli ilmaista, niin minulle aukesi runsauden taivas. Kun luen hyvän kirjaesittelyn, niin minunhan pitää saada se kirja kotiin tarkistettavakseni, samoin kuin jos näkee hyvän vaatteen, niin sitä on käytävä sovittamassa. Niinpä minulla on koko ajan paljon kirjoja sekä lainassa että varauksessa. Kirjastokäynneillä, joita on taajaan, palautan noin viisi kirjaa ja lainaan saman määrän.
No niin, mutta asiaan. Tapahtui seuraavaa...
Luin jostain lehdestä ruotsalaisen Björn Natthiko Lindebladin muistelmakirjasta Saatan olla väärässä ja ajattelin, että oijoi minunhan oli tarkoitus varata tämä jo aiemmin. No, ei kun kirjaston sivuille. Ihmettelin, kun kirjan kohdalla ei näkynyt 'varaa teos' -painiketta, e-kirjan kyllä, mutta en minä semmoista. Kokeilin eri laitteilla ja pyysin miestäkin kokeilemaan omilla sivuillaan. Hänen tunnuksillaan onnistui!
Tuli mieleen laittaa viesti kirjaston verkkopalveluasiantuntijalle. Hän neuvomaan, että pitää ensin kirjautua. Juu juu, tiedän minä tuommoiset, kun koko ajan varaan. Siinä sitten ällistelimme muutaman viestin verran. Ei ollut tullut tällaista mysteeritapausta ennen vastaan. Minä naureskelin, että onkohan se kirja katsottu minulle vaaralliseksi ja ilmoitin, että ei tarvitse nähdä enempää vaivaa, kun saan kirjan mieheni kautta. No, asiantuntija ilmoitti, että kyllä tämä probleema askarruttaa ja että he miettivät sitä nyt oikein porukalla, mutta ei vaan selkene. Sitten hän laittoi tapaukseni Kansalliskirjaston tukeen tutkittavaksi ja parin päivän päästä tulee vastaus: järjestelmä ei anna varata, koska minulla on jo yksi varaus kirjasta!
Arvatkaa naurattiko? - Nauratti.
Totesin anteeksipyynnössäni, että hyvä kun ei anneta varata kahdesti. Muistelin, että joskus ennen minulla kyllä olisi ollut varauslistallani sama kirja kahdesti, kunnes huomasin asian ja poistin sen mitä olisin joutunut odottamaan pitempään. (Olen muuten myös joskus varannut kirjan, joka minulla oli jo kotona lainassa.)
Verkkoasiantuntija vastasi vielä minulle kohteliaasti, että oli vain hyvä, kun ongelma nousi esiin ja että he suunnittelevat korjata asian verkkokirjastossa, niin että sinne tulee maininta, jos kirjasta on jo varaus. Heh, minun kohellukseni olikin hyödyksi.
Tällä hetkellä minulla on lainassa hm... kaksi isoa kirjapinoa ja varauksessa kymmenkunta kirjaa, ei yhtään samaa kotona ja varauslistalla. Tarkistin.
Eniten minua vetää puoleensa indonesialaisen Eka Kurniawan Kauneus on kirous, Tove Ditlevsenin Nuoruus ja Vladimir Nabokovin Despair.
Luin hiljattain Meri Valkaman romaanin Sinun, Margot (hyvä romaani rakkaudesta ja entisestä Itä-Saksasta sisältäpäin tarkasteltuna) ja luen parhaillaan Kristiina Vuoren romaania Samettiin kätketty (historiallinen romaani, jossa 1640-luvun Turku herää eloon ja nuorten naisten elämän puitteet puistattavat).
Joskus kirjablogeissa keskustellaan siitä, pitääkö kirja lukea loppuun jos sen on aloittanut. Ei minusta. Eikö se ole vähän sellaista 'lautanen tyhjäksi' -ajattelua. Jos en nauti annoksestani, en syö, vaan siirrän sivuun.
Kirjoja on kiva selailla ja varsinkaan uusista kirjoista ei takakansiesittelyn perusteella tiedä, pitääkö kirjasta niin paljon, että lukee sen. Joistain mielikirjailijoista tietää melko varmasti etukäteen, että kirja vastaa odotuksia.
Tietenkin korona-apeus on lisännyt kirjojen rohmuamistani.
Luulen, että virustilanne alkaa helpottaa. Tutut ihmiset sairastavat nyt omikronin aiheuttamaa flunssaa hyvin lievänä. Päätimmekin, että Mentula-residenssin lockdown on päättynyt ja meille saa tulla. Olen myös alkanut suunnitella reissuja useammalle taholle. Jotain voitte päätellä siitä, että pöydälläni on Lonely Planetin 2020 päivitetty painos Pocket Tenerife.
 |
| Kirjakassini teksti |
Olipas hauska tuo sinun varauskuvaus. Kaikkea sitä voi sattuakin innokkaalle lukijalle! Onneksi kaikki selvisi parhain päin ja sait hyvän kirjan varaukseen. Minäkin luin Valkaman Sinun, Margot ja pidin siitä paljon. Samoin Vuoren Samettiin kätketty oli viihdyttävää luettavaa. Toivotaan, että virustilanne alkaa helpottamaan. Minulle tuli lauantaina ihan hillitön uupumus ja päänsärky. Tiesinhän heti, mistä on kysymys, mutta tein kuitenkin kotitestin. Positiivinen. Ja kolme rokotusta. Onneksi ainakin ensioireet ovat aika lieviä, päänsärkyä, nuhaa ja väsymystä.
VastaaPoistaAnneli, toivon että selviät lievin oirein.
PoistaSinun, Margot on virkistävällä tavalla perinteinen romaani. Hyvä juoni, uskottavat henkilöt ja aikakausi välittyy hyvin.
Samettiin kätketty vie mukanaan samalla tavalla. Mietin, miksi en ole lukenut useammin historiallisia romaaneja. Nautin tästä niin paljon.
Hauska päivitys!
VastaaPoistaItse varaan tosi varovaisesti, koska kirjoja kertyy jo ilmankin niin paljon tähän huusholliin... :D Nytkin lainasin sen paksun Vallejoen Papyruksen, enkä yhtään tiedä, milloin senkin ehdin lukea. Sen verran oli järkeä, että Barack Obaman Luvattu maa jäi hyllyyn odottamaan aikaa parempaa. Se on ilmeisesti aika tarkkaavaisuutta vaativa kokonaisuus ja minähän tässä ylläpidän nyt vielä tuota lanuhaastettakin. Huh huh! :D
Luin jotain vanhoja kirjoituksiani ja mietin, että olenpa ollut joskus hauska ja iloinen ja enkö enää koe samoin. No, siihen osui tämä hassu keissi, joka nauratti.
PoistaPapyrus oli kerran visiitillä meillä pari päivää. Liian raskas ja perusteellinen.
Minulla on Obamalta kolme kirjaa alkukielellä. Pidän kirjoista Dreams from My Father ja The Audacity of Hope, mutta A Promised Land menee alun jälkeen liian jaarittelevaksi ja politiikan sisäpiirijutuiksi. Ehkä hän onkin kirjoittanut tämän lähinnä poliitikoille ja politiikan tutkijoille. Olen lukenut sieltä täältä, mutta 700 sivua yksityiskohtaista kerrontaa poliittisista kuvioista on minulle tylsää.
Ai sinulla on semmoinen haaste-emännyys. Lähden katsomaan. Itsehän luen lasten kirjoja lapsenlapselle, nuorten kirjoja harvoin.
En edelleenkään saa sinun blogipäivityksiäsi nousemaan tuohon sivurullaan, vaikka blogisi on listallani. Poistin kymmeniä nukkuvia blogeja (minä runsastelija), mutta ei sekään auttanut. Blogger, hoi! (Jos tässä onkin jotain samantyyppistä mystikkaa kuin minun kirjanlainauskeississäni...)
Minä taasen olen ollut maltillinen lainaaja ja varaaja, mutta tässä muutaman vuoden sisällä on lähtenyt homma lapasesta. Siis minun näkökulmastani. Yleensä minulla on ollut lainassa max. kuusi kirjaa eikä yleensä senkään vertaa. Varauksia minulla on yleensä vain yksi kerrallaan. Nykyään lainapino lähenee viittätoista ja varauksia on parhaillaan neljä. Mutta sinuun verrattuna varmaan aika pienimuotoista hissuttelua :D Siis muistan, mitä olen varannut kun niitä on niin vähän.
VastaaPoistaTäällä on kirjastoissa sellainen piirre, että kirjat eivät usein ole siellä, missä järjestelmä näyttää niiden olevan. Esim. sen mangan toisen osan piti olla lähikirjastossani, mutta ei se siellä ole. Olen etsinyt sitä jo useamman kerran, joten luovutin ja varasin sen. Saa henkilökunta itse etsiä sen eli toisin sanoen eivät löydä sitä ja pyytävät lähettämään kirjan toisesta alueeni kirjastosta. Tätä tapahtuu todella usein: minulla on toinenkin varaus vireillä, jossa kirjan pitäisi järjestelmän mukaan olla lähikirjastossani, vaan eipä ole.
Kirjan loppuun lukemisesta… itse en mielelläni jätä kirjaa kesken ilman “painavaa” syytä eli ei kerta kaikkiaan nappaa. Jatkan herkästi lukemista, vaikka ei niin kiinnostaisikaan mutta jos kuitenkin jokin tuntuma on. Luen toisinaan myös kirjallisuutta, jonka lukemisesta en nauti. Intuitioni on melko luotettava kirjojen suhteen, joten huteja tulee muutenkin aika vähän.
Meillä nettijärjestelmä yleensä näyttää kyllä kirjaston oikein, mutta ei kerro poikkeussijainteja, vain normaalin hyllypaikan. Kirja saattaa olla myös jossain teemapöydällä, uutuushyllyssä, pikalainoissa tai juuri palautetuissa. Olen joskus näissä tapauksissa käynyt tiskillä kyselemässä ja virkailija on etsinyt sen minulle, mutta useimmiten palannut kotiin ja varannut kirjan, jolloin hän tekee saman homman rauhassa ilman että minä olisin kärkkymässä. Minulla on lähikirjasto ihan lähinurkilla, joten ehdin kyllä käydä siellä vaikka useamman kerran päivässä. Nyt on vain muistettava lyhyet aukioloajat. Ennen koronaa ja tässä välilläkin oli hulppeat omatoimiajat, joka viikonpäivä klo 7 - 20. Toivottavasti niihin palataan pian.
PoistaMinullakin on sinun innoittmanasi niitä Nagaben mangakirjoja tulossa. Olen ykkösenä varauslistalla, joten kohta saan. Saa nähdä, miltä tuntuu lukea takakannelta aloittaen oikealta vasemmalle, kun on koko ikänsä tottunut toiseen systeemiin. Minulla on arabiankielinen Koraani, mutta näen tekstin siinä vain kauniina koristenauhana.
Joskus haluaa lukea kirjan myös siksi, että se ärsyttää heti aluksi tai että on kirjoittajan kanssa aivan eri mieltä asioista. Jotain aivan haaleaa en viitsi lukea, kirjailijan pitää vietellä minut lukemaan.
Mulle kävi samallain, ku varauksista tuli ilmaisia. Yhtäkkiä mulla oli 100 kirjaa lainassa ja 50 kirjaa varattuna. Nyt vähän pelottaa, ku varauksien kattoki nousi sataan. :D
VastaaPoistaHih, LauraKatarooma, tämä rauhoittaa minua.
PoistaMeillä on myös kattona 100 lainaa ja 100 varausta.
Helmetissä taitaa tulla automaattinen näkyvä ilmoitus jos yrittää varata jotain jonka on varannut jo aiemmin.
VastaaPoistaTai ainakin tulee jos yrittää varata kirjaa joka on jo lainassa itsellä...(tuohon törmäsin ihan tarkoituksella, levy jonka olin lainannut oli sen verran naarmuinen ettei se soinut kunnolla, joten halusin varata toisen kappaleen siitä...mutta se ei onnistunut ennen kuin olin palauttanut sen ensimmäisen, ja siinä oli tarpeen kirjastonhoitajan manuaalinen säätö että sain varattua jonkun muun kappaleen kuin sen jonka olin juuri palauttanut...)
Itse pysyin varsin maltillisena varauksissa, melkein kaikki tekemäni olivat teoksia jotka olivat hyllyssä jossain kaukaisessa kirjastossa, ja käytin varauksia vaan kuljetussysteeminä.
Mulla oli kyllä kanssa muistilista kirjoille, jotka vaikuttivat kiinnostavilta, ja sinne tuli lisäiltyä juttuja aika rennolla kädellä, ja sitten sieltä lainailin ja varailin tarpeen ja fiiliksen mukaan.
Kymenlaakso Kyyti-kirjastossa on 22 kirjastoa ja kirjoja kuljetetaan koko ajan paikasta toiseen. Olen kokenut, että meillä kirjoja saa aika hyvin. Siitä vain olin katkera, kun meillä varaus oli maksullista vielä jonkin aikaa silloin kun se Helmetissä oli jo ilmaista. Ilmaisuus on lisännyt lainaamista, mikä on hyvä. Saavathan kirjailijat sentään jotain pientä kirjastokorvausta, mutta pitää kyllä muistaa myös ostaa kirjoja. Olen ostanut lähinnä sellaisia englanninkielisiä, joista ei löydy suomennosta.
PoistaSinä luet ranskankielisiä, mistä tunnen hienoista kateutta. Siellähän on aivan oma maailmansa.
Bloggailu lisää kiinnostusta erityyppisiin kirjoihin ja sitten kun kiinnostuu jostain kirjailijasta, niin haluaa lukea häneltä kaiken mahdollisen. Minä haluan usein lukea kirjailijan esikoiskirjan nähdäkseni miten hän on aloittanut.
en selvästikään elä tätä päivää, sillä en ole koskaan varannut kirjoja netitse. yhden kerran olen yrittänyt, mutta jonossa oli minua ennen yli parisataa varaajaa. tunnen itseni avuttomaksi muinaisjäänteeksi, mutta onneksi oman kirjastoni henkilökunta tietää lukumakuni ja pitää kirjoja jemmassa.
VastaaPoistaminulla on ikävä lapsuuteni ja nuoruuteni sivukirjastoja. kirjastoissa oli kauniit puiset hyllyt ja tasot, kovat ja pehmeät pinnat, valo ja värit, kalusteet ja valaisimet. henkilökunta vastasi aina auliisti kysymyksiin. siellä saattoi puhua matalalla äänellä ilman, että kukaan häiriintyi. samalla tunnelma oli rauhallinen ja keskittynyt, niin kuin kirjastossa kuuluu ollakin.
ps. oletko huomannut, että yle areenassa on ohjelma, jossa toimittaja anne lundberg tapaa björn natthiko lindebladin.
meri
Voi kiitos tästä tiedosta, Meri. Aion katsoa tuon ohjelman.
PoistaKirjastoista on tullut toisenlaisia kuin ennen, enemmän monitoimitaloja. Huomasin juuri, että Kouvolan pääkirjaston auditoriosssa alkaa taas tauolla ollut elokuvatoiminta. Olen nähnyt siellä muutaman hyvän elokuvan.
Minä pidän varaamisesta, koska sillä tavalla saan sekä uutuuskirjoja että vanhoja kirjoja, joita ei enää pidetä hyllyissä.
Uusia kirjoja varaan jo ennen kuin kirja on ilmestynytkään. Vain muutaman kerran olen nähnyt kirjalla pitkän varausjonon, kyseessä oli varmaan Jari Tervo tai Tommi Kinnunen.
Onpa teillä ollut kova lockdown! Me olemme paljon testailleet, mutta hassua, että nyt vähemmän kuin koronakauden alussa.
VastaaPoistaRajoitukset ovat olleet erilaisia eri puolilla maata, mutta ei mitään sellaista lockdownia kuin 2020 keväällä. Me pidimme jonkin aikaa omaa karanteenia, koska mieheni odotti leikkausta. Nyt sekin on onnistuneesti ohi.
PoistaMeillä Suomessa ei ole harrastettu paljon testausta. Olen nähnyt uutislähetyksistä, miten Saksassa oppilaat tekevät testejä päivän aluksi. Meillä kyllä puhuttiin kouluille tilattavista testeistä, mutta ilmeisesti niistä on luovuttu.
Itse en ole tehnyt yhtään kotitestiä, kerran kävin testissä pienen kurkkuoireilun vuoksi, varmuuden vuoksi.
Minulle on käynyt samoin, yritin varata ja ihmettelin mistä kiikastaa. Huomasin kyllä ihan itse, että olin näköjään jo varannut kyseisen kirjan. Pidin Tove Ditlevsenin Lapsuudesta ja Nuoruudesta.
VastaaPoistaMinä taidankin nyt poimia tuolta kirjapinosta seuraavaksi lukemisekseni Ditlevsenin Nuoruuden.
PoistaRupesin miettimään tässä helpon ja ilmaisen lainaamisen keskellä sitä, että kirjoja pitäisi ostaa enemmän ja varsinkin painettuja kirjoja. Korona-ajan hiljaisuuskaan ei ole nostanut niiden myyntiä, vain äänikirjojen ja e-kirjojen, joista kirjailija ei saa paljon mitään korvausta ja kääntäjä ei aina mitään. Luin aamun Hesarista Kristiina Drewsin haastattelun ja alkoi pänniä.
Kyllähän sitä pistetään rahaa muihinkin harrastuksiin, kalliisiin urheiluvälineisiin ja kameroihin. Miksi lukemisen pitäisi olla ilmaista! Jos lainaa pelkästään ja valittaa kirjakauppojen vähyyttä, niin siinä on ristiriita.
Ja kuka enää pystyy kirjoittamaan, ei ainakaan päätyönään, kuten jotkut harvat tällä hetkellä, jos kirjoittamsiesta ei makseta?
Minä olin tuossa samassa kierteessä joskus. Nykyään enää en, käytän huolestuttavan vähän kirjastopalveluja. Ostan lähes kaikki kirjani alemyynneistä ja kirppiksiltä, perittyjä ei toki tarvitse ostaa. Ymmärsin vasta tätä kirjoittaessani, että näin allerginen olen aikatauluille. Sehän on suurin syy, miksen käytä kirjastoa. Onko mitään ahdistavampaa, kuin dead line lukukokemukselle? Varmasti tähän taas tottuisi, jos ryhdistyisi. Tulisiko näin jopa luettua enemmän? Vaikeita asioita, kuten valinnat aina ovat.
VastaaPoistaJoo, on muistettava seurata lainauksia ja uusia tai palauttaa ajoissa.
PoistaPainettujen kirjojen ostaminen on hyvä, niin saamme niitä jatkossakin. Tietysti kirjastosta lainaaminen ajaa samaa asiaa, mutta vähäisemmässä määrin. Pitäiskö haastaa kaikki lukevat ihmiset ostamaan vähintään 1 kirja/kuukausi...
Joskus sattuu ja tapahtuu. Kirjan täytyi olla sinua kovin kiinnostava, kun yritit jo varauksen tehtyäsikin varata sitä. No, tilannehan selvisi.
VastaaPoistaMInä jossain vaiheessa varasin myös itseäni kiinnostavia uutuuksia, mutta väsyin siihen, että sain odottaa vuoden, toista ja ehdin unohtaa, mitä olin varannut.
No, saa, nähdä onko kiinnostava. Saan sen kohta, kurkkasin varauksiani, olen seuraavana.
PoistaOn teillä kyllä pitkät listat, jos noin kauan joudut odottamaan. Sekin kyllä vaikuttaa missä vaiheessa varaa. Minä varaan heti kun kuulen, että minua kiinnostava kirja on tulossa tai vieraskielisestä kirjasta on suomennos valmistumassa. Kun kirja on tilattu kirjastoon, se on myös varattavissa.
Olen myös tehnyt joitain hankintaehdotuksia, ja jos ehdotus on hyväksytty, niin siitä saa myös ilmoituksen milloin voi varata. Kätevää.
Kiitos kun kävit blogissani kommentoimassa bloggaamisesta!
VastaaPoistaLuin tämän postauksesi ja tuli oikein hiki. Miten ihmeessä pystyt lukemaan noin valtavasti? Oletko kehittänyt pikalukutekniikan?
Minä kuuntelen nykyään kirjoja koska silloin voin samalla piirtää/maalata/siivota/kokata jne.
Tällä hetkellä kahmin dekkareita. Niitä tosin en kuuntele sängyssä illalla vaan silloin jotain pehmeämpää.
Kuuntelen montaa kirjaa rinnakkain aina fiiliksen mukaan. Juuri äsken sain kuultua loppuun Rönnbackan Kaikki mikä kiiltää. Sitä loppua ei olisi voinut illalla kuunnella :)
Mukavaa viikonlopun jatkoa!
Nostit esiin ajankohtaisen aiheen. Olen itsekin huomannut muutoksia blogimaailmassa ja miettinyt, mistä ne mahtavat johtua. En voi ymmmärtää, miksi joku lyhyempi muoto kiinnostaa kirjallisia ihmisiä enemmän kuin kunnon pitkä pohdiskelu ja miten pystyy olemaan kokonaan vastaamatta kommentteihin.
PoistaVaihtuvuus on luonnollista, on erilaisia elämäntilanteita ym, vaikka minusta tuntui kyllä pahalta silloin kun useampi bloggari siirtyi käyttämään Instagramia. Itse pysyn täällä varmaan niin kauan kuin sormet liikkuvat näppäimillä ja aivot toimivat joten kuten.
En lue niin paljon enkä suinkaan pikalukien, vaan päinvastoin palailen ja luen monesti kirjan osittain kahdesti, varsinkin ne kirjat, joista kirjoitan.
Kirjoitin tuossa, että kuljetan kirjastosta kotiin paljon kirjoja, joita ei tulekaan luetuksi. Olen tullut valikoivaksi, genrestä en välitä kunhan kirja herättää ajatuksia ja tunteita. Kävin taas tänään kirjastossa - meillä onkin kirjastossa taas omatoimiajat aamusta iltaan, tauko johtui pienestä sisäremontista - ja toin varauksien lisäksi muutaman herätelainan uutuushyllystä.
Mukavaa viikonlopun jatkoa sinulle myös!