perjantai 9. heinäkuuta 2021

Kukkiva kesä

 


Luulitte ehkä minun jo kadonneen, mutta mitä vielä. Tääl mää ole, välillä kotona välillä saarimökillä Taavetissa. Olo on ollut jotenkin liian levoton kirjoittamiseen. On kesävieraita ja vierailujen suunnitteluja ja juuri tällä haavaa työhuoneeni on laputettujen kirppistavaroiden peitossa. Viemme ne sunnuntaina myyntiin. 
Olen lukenut mökkirannassa paljon, samoin miesväen katsoessa jalkapalloa iltaisin; jospa keskityn kirjoittamaan lukemistani, kun saan nuo romppeet arvotavarat pois tieltä ja entisen rauhan ympärilleni.
Käyköhän kukaan edes kirppiksillä näillä ihanilla helteillä? Kivampi olla vesien äärellä kuin sisätiloissa. Muistaakseni tämä kirppis on ilmastoitu. 




Eilen tulimme mökiltä kotiin Haminan kautta ajellen. Haminaan veti näyttely, jossa on muotitaiteilija Jukka Rintalan ja edesmenneen lasitaiteilija Tamara Aladinin töitä näyttelyssä, jonka on suunnitellut visualisti Matti Vaskelainen. Rintala ja Vaskelainen ovat toteuttaneet yhdessä lukuisia vaatetaidetta ja muuta kulttuuria  yhdistäneitä näyttelyitä ja tapahtumia. Tämänkertainen näyttely on osa Haminan kukkiva kulttuurikesä 2021 -projektia. 




Hamina on mielestäni Kymenlaakson kaupungeista kaunein, koska siellä on säilytetty vanhaa ja pientä. Pikku kahvilat ulkopöytineen ja putiikit saavat olon tuntumaan siltä kuin olisi jossain lämpimien maiden lomakohteessa. 


Kochlerin talo kuuluu kaupunginosaan, tredje qwarteret, joka säästyi suurpalolta vuonna 1840. Talon kellari on 1700-luvulta ja sisäpihan kiveys harvoja säilyneitä. Talo on saanut nimenä siinä asuneen kauppiaan Georg Kochlerin mukaan ja aikojen kuluessa siinä on ollut mm. kaupungin virastoja. 
  

Kesä jatkuu suloisena. Forecan ennuste lupaa ensi viikolle niin kotiin kuin mökillekin jopa 32 astetta ja Kivijärven pintaveden lämpötila oli viimeksi mitatessa 26 astetta. Tarkenen uida!
Siirrymme maanantaina taas mökkimaisemiin. Jospa nyt ottaisin siellä hyvät kuvat rakennuksista, niin että voin kertoa mökin tarinan jossain tulevassa kirjoituksessani. Sitä ennen jotain kirjoista. 


Koiranputki on luonnonkukista kauneimpia, varsinkin vainotun lupiinin seurassa kasvaessaan. Tässä kuvassa taustalla on kylläkin maitohorsmaa.  
Karjalanruusu kasvaa hentoisena mökin kivenkolossa ja kukkii lyhyesti. Ehdin kuvata sen kukassa. 




PS  Lisään vielä pari iltapukukuvaa, joissa on mukana muotitaiteilijan puvun teemaan maalaamat kukkataulut. Ihastuttavia kesäisiä uniikkiasuja.






15 kommenttia:

  1. Havaintosi Haminasta vahvistavat ajatusta ajella sittenkin tänä kesänä Porvoon kautta Haminaan ja edelleen Virojoelle. Vietin siellä lapsena enoni luona monia kesiä.
    Onnea kirpparireissuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haminassa kannattaa poiketa. Suosittelen Rintalan näyttelyä ja Huovilan konditoriaa.
      Me käymme kerran kesässä ystävien merenrantamökillä Virolahdella ja ennen mökkiä teimme veneretkiä Klamilan satamasta ihanille Suomenlahden saarille. Unto on elänyt lapsuutensa järven rannalla ja tottunut siihen, että vesille on aina päästävä.

      Minulla on kirppislooshi (osasto) pari viikkoa. Tähtään siihen, että en pidä itselläni enää yhtään vaatetta tai muuta tavaraa, johon en ole täysin tyytyväinen ja tämän jälkeen en enää edes hanki sellaisia, vaan harkitsen paremmin.

      Poista
    2. Jännää, kuinka paljon yhteisiä paikkoja ja tuntemuksia löytyy, kun maltetaan kertoa niistä toisillemme.

      Poista
  2. Tämä kesä panee parastaan! Onpa upeita luomuksia tuossa näyttelyssä. Jospa saisi aikaiseksi Haminan reissun. Onnellista kesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uniikkiasuja. Tuo suloinen kukkateemainen laahuksellinen iltapuku oli kuin unelma. Rintala tekee myös pukujensa teemaan liittyviä maalauksia. Taidan vielä etsiä sellaisen kuvan, jossa näkyy Rintalan maalaus ja lisätä tuohon juttuni perään.
      Lasityöt minulta jäivät kokonaan kuvaamatta, kun lumouduin näistä puvuista.
      Onnellista kesää, Riitta, sinulle myös! Jäin maistelamaan sanaa onnellinen; siinä on sana joka kuulostaa juuri siltä tunteelta, mitä se kuvaa.

      Poista
  3. Ihania pukuja. Kesä on minulle ihan liian kuuma. Olen kotoisin Pohjois-Suomesta ja tottunut viileämpään ilmaan, tosin nythän sielläkin on ollut ihan hurjat ilmat. Kävimme ennen juhannusta Inarissa ja siellä oli sopivat 11-15 astetta ja lapset uivat huulet sinisinä joka päivä.
    Mekin olemme melkein koko ajan saaressa meren keskellä, sillä siellä tuulee välillä ja on muutaman asteen viileämpää. Tykkään kesäöistä, kun on valoisaa ja voi nähdä lepakoiden lentoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohjoisessa on välillä todella helteistä, Suomen lämpimintä, mutta lyhyesti.
      Minä olen tyytyväinen siihen päätökseemme, että muutimme Kainuusta Kymenlaaksoon, koska kesät ovat täällä paljon lämpimämpiä ja pitempikestoisia. Olen huomannut, että tarvitsen kesää enemmän kuin moni muu. Nyt ei ole pakko päästä enää Suomen kesään pettyneenä muualle aurinkolomalle, kuten minulle joskus ennen tapahtui.
      Olen siis ihan sinun vastakohta näissä lämpöasioissa.
      Saaressakaan en pidä liiasta tuulesta. Parasta on 1-2 metriä/sek lämmin henkäys, joka tuntuu siltä kuin joku hivelisi ihoa silkkiliinalla.
      Veden läheisyys on ihanan rentouttavaa ja virkistävää. Olen nukahtanut useamman kerran puolimakuuasentoon säädettyyn rantatuoliin.
      On onni, että meillä Suomessa on niin paljon järviä, jokia ja merenrantoja. Myös kaupunkien maauimalat ovat kivoja paikkoja.

      Poista
  4. Helle vaan jatkuu ja kesä on parhaimmillaan. Parasta on, jos voi olla sellaisessa ympäristössä, jossa helle ei haittaa. Vaikka järven rannalla. Meillä ei ole järven rantaa, mutta on onneksi ilmalämpöpumppu. Olen samaa mieltä kanssasi, että Hamina on todellakin viehättävä kaupunki. Mieheni on sieltä kotoisin. Minun isäni on kotoisin siitä läheltä, Miehikkälästä. Kuulin yksi päivä radiosta, että Haminaan on perustettu uusi iso puistoalue. - Mukavaa kesän jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on myös ilmalämpöpumppu. Muutama kesä tässä kerrostalokodissa oli aikamoista pätsiä, ja vielä niitä kesiä, jolloin minulla menossa syövän 5-vuotinen hikoilua aiheuttava hoito. Silloin päätimme, että pitää saada kunnon viilennys. Vesi menee säiliöön parvekkeelle, joka nyt on tosi kuuma, mutta emme me siellä näillä helteillä muutoinkaan viihtyisi, syksymmällä sitten kun viilennystä ei enää tarvita.

      Tuosta puistoalueesta en ole kuullutkaan.
      Kotkassa on myös useita ihania puistoja, esim. Katariinan Meripuisto ja Sapokan Vesipuisto.

      Poista
  5. Kirppikset ovat ihania paikkoja kierrellä, mutta näillä helteillä ihanampi on olla kylmässä suihkussa tai parempi jos pääsee järveen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Aino, sinäpä sen sanot! Saa nähdä, tuleeko kukaan shoppailemaan "minun kauppaani".
      Minulla on aina kirppikset tuottaneet yllättävän hyvin, koska periaatteeni on paljon ja halvalla. Ihmettelin taas kun kävin katselemassa hintoja, miten joku oli laittanut Marimekon trikoomekolle hinnan 50 e, olkoonkin käyttämätön, niin tuo ei ole kirppishinta.

      Poista
  6. MM
    kesällä eletään ja syksyllätalvella luemme sitten kirjoista, kuinka ihmiset elävät!

    Oletko muuten seurannut tuota Taavetti-blogia:
    https://niemelahi.blogspot.com/2021/07/terveisia-taavetista_9.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen huomannut tämän bloginimen kulttuuriblogilistoilla, mutta en ole tutustunut. Pitääpä pyörähtää katsomassa.

      Juu, kesällä pitää säilöä ulkoilmaa, lämpöä ja iloa pitkän talven varalle. Talvella sitten virtuaalielämää.

      Poista
  7. Kiinnostava näyttely, tykkään kesäisin käydä valokuva- tai muissa näyttelyissä joita löytyy kotikaupungista.
    Säätila on tarjonnut parastaan, mutta jatkohoitohikoilijana vaihtaisin mieluusti jo hieman viileämpään.
    Mukavia kesäpäiviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin minäkin tykkään poikkeilla näyttelyissä. Kesällä on kaikkea niin paljon, yltäkylläisesti suorastaan.

      Osaan eläytyä hikoiluihisi. Olihan se melkoinen viisivuotinen. Tsemppasin sen aikana vähätellen oireitani ja välillä ajattelin, että koko hoito saattaa olla kohdallani turha varmistus, mutta pakkohan se oli kestää kaikkine haittavaikutuksineen. Olis ollut kiva napsia lisäestrogeenia loppuelämä, ehkä ihoni olisi kimmoisampi eikä tällainen pergamentti, mutta muutoin kaikki on ok. Tänä syksynä on taas iso kontrolli, joka on nyt kahden vuoden välein. Ilman kontrolleja en enää muistaisi koko tautia, ihan kuin olisin ollut yksirintainen koko elämäni.

      Mukavia kesäpäiviä sinulle myös!

      Poista

Tuhat ja yksi blogitarinaa

Hannu Mäkelän kirja Lukemisen ilo eli miksi yhä rakastan kirjoja  vierailulla kirjastosta hyllyssäni Katselin blogini tilastoja ja huomasin,...