keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Kuva kertoo - KEVÄT! Ja blogimaailman etiketti!



Tämä on meidän keittiön ikkuna eilen valoa päin katsottuna.
Eei... ei meillä ole satanut lunta. Miten niin?

Ajattelin aloittaa Kuva kertoo -sarjan. Saa nähdä, tuleeko siihen koskaan muuta kuin tämä ikkuna.

Onhan minulla myös sarja Hämmästelyä, josta siitäkin on ilmestynyt vasta ensimmäinen osa. Pitää ensin saada jokin erikoisempi hämmästelyn aihe, niin innostun kirjoittamaan. Veroparatiisit ei edes hämmästytä. Journalistien kansainvälinen yhteistyö verovehkeilyn selvittämisessä kyllä sekä hämmästyttää että ihastuttaa.
Tänä aamuna kauhistuin taas rasismiuutisia sanomalehdissä. Se on niin hämmästyttävää, etten sanotuksi saa. Enkä oikein jaksaisi enää sitä vihaa.  

Edellisessä kirjoituksessani en kyllin kiittänyt blogien pitäjiä ja niiden kommentoijia.
Aamulla jumpassa ajattelin koko ajan, miten paljon olen saanut rikastuttavaa ajateltavaa blogikeskusteluista ja miten erilaisiin ihmisiin olen tutustunut. Jumppaliikkeet tuli tehdyksi hyvin loppuun saakka, kun mieleni askarteli tämän aiheen parissa enkä huomannut lihasväsymystä.
Jos en olisi seikkaillut blogeissa, en olisi ehkä koskaan tutustunut transnuoreen, psykoosissa käyneeseen sivupersoonia rakentavaan ihmiseen, kirjailijoihin ja tutkijoihin, rikollisten parissa työskentelevään henkilöön, masennuksistaan kertoviin, ulkomailla asuviin suomalaisiin jne jne.

Olen poikkeillut jonkin verran myös englanninkielisissä, brittien ja amerikkalaisten blogeissa, liitinpä seurattavien listaani kirjailija Jenny Lawsonin blogin The Bloggess. Hänellä oli jokin aika sitten maanmainio kirjoitus, jossa hän listasi omat sosiaalisen median sääntönsä, "social media etiquette", huumorilla tietysti. 

Klikkasin äsken Katsojat, ketä minulla käy. Siis kymmenestä eri maasta juuri nyt tutkimassa Marjatan kirjaelämyksiä ja ajatuksia! Kuka sieltä Burkina Fasostakin eksyy minun blogiini? Tuleeko hän jonkin kuvan houkuttamana vai tutkimaan eksoottiselta näyttävää kieltä?


Voitko katsoa tätä nauramatta?

Minusta on epäreilua viitata johonkin, josta ei sitten kerrokaan. Siispä  tässä tulee Lawsonin etiketin parhaita paloja suomennettuina ja blogimaailmaan sovitettuina (alkuperäisessä on mukana facet, tviitit ja muut). 
Lawson toivoo, että hänen sääntöjään levitettäisiin (kun Oprah Winfrey ei kerran niitä huolinut), itse asiassa hän uhkaa, että jollet jaa niitä, niin 20 enkeliä kuolee.

1. Laita kirjoitukseesi niin vetävä otsikko, että sitä on pakko tulla lukemaan. Ei sen tarvitse olla totta. Lawsonin otsikko oli Rejected by Oprah. Hän antoi ymmärtää, että Oprah Winfrey hylkäsi hänen etikettijuttunsa tylysti. Minä olisin voinut laittaa tähän omaani vaikka Ruben hylkäsi, en olekaan Pressiklubissa. No, onhan minulla sentään huutomerkit houkuttelemassa! 


2. Pidä lukijasi varuillaan ja hämmentyneinä. Vihjaa, että kaikki kommentoijat eivät ole oikeita ystäviä.

3. Raivostu ainakin kerran päivässä toisten mielipiteistä. Älä hyväksy kommentoijiltasi mitään oman mielipiteesi vastaista tai kyseenalaistavaa. 

3. Jaa superseksikkäitä omakuviasi blogissa. Mitä siitä, jos äiti ja jotkut tuntemattomat, yhdentekevät tyypit näkevät, pääasia että se yksi tietty näkee tai ne tietyt näkevät!

4. Lue tahallaan väärin sarkastiseksi tarkoitettu kommentti. Pyydä myötätuntoa, ja kun toisetkin ovat sitä mieltä, että kyseessä on harmiton huumori, poista nämä ihmiset ystävistäsi. 

5. Levitä jalot periaatteesi netissä ja saa toiset syyllistymään, vaikka et itsekään noudata sääntöjäsi. 

Tähän etikettipostaukseen on tullut tähän mennessä lähes 200 kommenttia. 
Eräs Dwayne oli kirjoittanut tosi nasevia lisäyksiä. 
Tässä muutama ohje Dwayneltä.

* Huokaile usein, miten mahtava oma sukupolvesi onkaan ja kuinka paljon muilla olisi sinulta ja ikätovereiltasi opittavaa.

* Muokkaa aiheitasi ja tyyliäsi sen mukaisesti, mitä käydään eniten katsomassa.

* Mäkätä poliittisesta korrektiudesta ja kirjoita samaan juttuun jotain rasistista, seksististä tai homofobista. 

* Älä koskaan tutki mitään asiaa sen tarkemmin, kaikkihan on netissä totta. 

* Älä kerro kaikkea blogipostauksessasi, vaan lupaa, että kerrot tosiystäville loput sähköpostilla tai faceryhmässä. 

Hei Lukija, mitä olet mieltä näistä ja keksitkö lisää ohjeita blogietikettiin?

-------------------------------------------------
Lisäys 8.4. 

Tällainen tämä meidän köökin akkuna on silloin kun valo ei osu siihen noin paljastavasti. Rupesi nolottamaan tuo alkukuva - siksi tämä uusi tämänpäiväinen. 

Tähän sopisi jokin sellainen someohje, että julkaise aina kaunisteltuja kuvia - tai rumisteltuja, jos se on se vaikutelma, mihin pyrit. 

Likakin voi loistaa milloin aurinko siihen sattuu.- Goethe

9 kommenttia:

  1. Haha, olipa hersyvän hauska postaus :D Minuakaan eivät veroparatiisit jaksaneet hämmästyttää - ei edes erään tunnetun pankin vehkeilemänä. Hieman kohottelin kulmiani sille, että kuollut ihminen voi allekirjoittaa soppareita, mutta se on kuulemma ihan tavallista: eihän sitä aina huomaa, jos joku kuolee! Ei siinä ole mitään rikollista hei.

    Täytyypä tutustua Jenny Lawsonin blogiin jossain välissä. En kovin paljon seuraa enkunkielisiä blogeja, koska maailmani tuppaa olemaan jo niin enkunkielinen, että kaipaan jotain suomenkielistä harrastusta. Muutamaa enkunkielistä kirjablogiakin kyllä seuraan: eräs lempparini on pelkästään käännöskirjallisuutta lukevan miehen pitämä blogi. Enpä kerrokaan blogin nimeä, koska se olisi blogietiketin vastaista ;D ;D

    Mutta mainioita nuo Lawsonin blogisäännöt. Otsikko on jutun kruunu eli kannattaa irrotella kunnolla - ihan sama tosiaan, vaikka ei edes liittyisi itse juttuun. Monissa laatulehdissäkin tätä noudatetaan.

    Listaan voisi lisätä uhriutumisen: sehän on nyt uusi musta. Sitä voi käyttää heti sen jälkeen, kun on päästellyt suustaan ties mitä aivopaukkuja ja joku haluaa tarkennusta. "En minä sitä tarkoittanut, sanojani on vääristelty. Näin siinä aina käy, tahallaan ymmärrettiin väärin, ihan läpällä sanoin sitä paskanaamaksi plaa plaa". Sitten voi deletoida postauksen ja tehdä uuden, jossa avautuu siitä, miten on taas kohdeltu väärin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia, joo älä vaan kerro minkään uuden mielenkiintoisen blogin nimeä. Minun pitäisi vähentää seurattaviani jo nyt, Mut enhän mää mitään hyviä hylkää, älä SÄÄ pelkää, onhan niitä blogeja ja blogeja (VIHJAA, PIDÄ VARUILLAAN...!) :D

      Hyvä huomio uhriutumisesta. Sitä ei varmaan kukaan Lawsonin kommntoijista huomannut. Kaikkien uhriutumiseen taipuvaisten pitäisi lukea Ann Heberleinin kirja "Se ei ollut minun vikani" ja kirjoittaa sen jälkeen vielä 1000 kertaa sana "anteeksi".

      Poista
  2. Deletoinnin ja uuden postauksen ohella kannattaa käydä jälkikäteen muuttelemassa radikaalisti postausta, erityisesti kaikkia sellaisia kohtia joihin kommenteissa viitataan. Että varmasti saadaan uutena keskusteluun liittyvät hämmästelemään että mitä nuo muut kommentoijat hourivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ;) Just! Että onko ne pöljät tollasta kirjoittaneet, aivan vainoharhaisia rivienvälistälukijaniuhoja. Siinä saadaan myös kivasti aikaan kommentoijien välistä riitelyä ja puolien ottoa.

      Vakavasti ottaen, tämä on hyvä huomio. Jos jotkut kommentit saavat kirjoittajan näkemään asian uusin silmin, voi aina kirjoittaa lisän postauksen loppuun näitä kommentteja kiittäen. Ja seuraavassa kirjoituksessahan voi viedä asiaa eteenpäin, mitä sitä vanhaa poistamaan tai muuttelemaan paitsi kielivirheiden osalta.

      Poista
    2. Hdcanis, kävin juuri vaihtamassa noihin ohjeisiin eri fontit, niin että erottuvat paremmin muusta tekstistä. Teen tällaista stylististä hienosäätöä pari päivää kirjoitukseni julkaisun jälkeen. Samalla tuli mieleen, että olen ainakin kerran nostanut jonkin helposti ohiluetun, tekstin seassa olevan asian omaksi kappaleekseen, kylläkin mitään siinä muuttamatta. Sekin muutti hieman painotusta. Hi hii ...tämä on hyvä huomio! :)

      Poista
  3. Loistavia sääntöjä! 😄 Onneksi kirjablogimaailma ainakin täällä kotimaassa on aika vapaa näistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta!
      Näissä oli lisäksi paljon sellaisia, jotka ilmeisesti sopivat paremmin muuhun someviestintään: vaihda profiilikuvaasi päivittäin, välitä feikkiuutisia ja juoruja, pidä kaikki ajan tasalla urheilutuloksistasi ja julkaise itsestäsi taajaan saliselfieitä.

      Poista
  4. Sama juttu täällä, onneksi on kevät ja onneksi pääsee pesemään ikkunoita, ehkä viikonloppuna voisi aloittaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät pakottaa siivoamaan, kun pöly tulee esiin ja kaipaa järjestystä ja raikkautta.
      Meillä ikkunanpesu on miehen homma, hän osaa sen paremmin. Minä olen sen sijaan paahtanut tänään vaatehuoneen kimpussa. Huomenna on vuorossa komerot. Tähtään siihen, että kaikki on viikon päästä tiptop, kun menen korjauttamaan peukaloniveltä. Sitten saan kipsikätisenä toipilaana omistautua täysillä kirjoille.

      Poista

Tuhat ja yksi blogitarinaa

Hannu Mäkelän kirja Lukemisen ilo eli miksi yhä rakastan kirjoja  vierailulla kirjastosta hyllyssäni Katselin blogini tilastoja ja huomasin,...