sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Lastenkirjaviikko III, Barbapapat, muuttumisen ihme



Maijumyöhäinen se täällä vielä lastenkirjojen parissa. Olin muutaman päivän poissa blogimaailmasta enkä ole vielä lukenut kaikkia toisten postauksia lastenkirjoista. Äsken vilkaisin nopeasti bleuen päivityksen ja näyttää ihan siltä, että kukaan ei olisi kirjoittanut barbapapoista. Pakkohan se on minun nyt esitellä nämä suloiset touhutyypit!

Barbapapat -kirja tuli meille 80-luvun alussa lahjoituksena tuttavaperheestä, jossa oli kasvettu irti lastenkirjoista. Pojat ihastuivat kirjaan oitis.
Ranskalainen Annette Tison opiskeli arkkitehtuuria Pariisissa. USA:sta kotoisin oleva Talus Taylor opetti samassa kaupungissa biologiaa ja matematiikkaa. Heistä tuli pari, ja yhdessä he kehittelivät värikkäät satuhahmot, Barbapapa-perheen. Ensimmäinen kirja ilmestyi 1970 ja sen jälkeen niitä onkin ilmestynyt valtavasti: perinteisiä kuvakirjoja, sarjakuvia, puuhakirjoja, tarrakirjoja, opetuskirjoja, kolmiulotteisia kirjoja, palapelikirja, vauvakirja. Kirjoja on käännetty yli 30 kielelle. Tuoteperheeseen kuuluu myös mm. animaatioita ja pehmoleluja. Yhteen aikaan Viking Line myi näitä pehmoja erikokoisina. Minä ostin eräällä Tukholman reissulla kaksi kaverusta, Barbapinkon ja Barbapojun, jotka poseeraavat kuvassa. 

Barbaperheeseen kuuluu vaaleanpunainen Barbapapa ja musta Barbamama sekä seitsemän barbapientä, joilla kaikilla on jokin oma osaamisalueensa. Poikien Barbapaavon, Barbapinkon, Barbapojun ja Barbapörrön harrastuksia ovat urheilu, tiede, luonto ja kuvataide. Tytöt Barbalala, Barbapupu ja Barbatipu ovat kiinnostuneita musiikista, muodista&kauneudesta ja lukemisesta - hyvä Barbatipu! 
Barbapapa-nimi viittaa hattaraan "barbe à papa". Hattaramaisia tyyppejä barbapapat ovatkin, pehmeitä ja muovautuvia, jopa niin muovautuvia, että ne voivat muuttua tarpeen tullen vaikka myllynrattaaksi, uruiksi tai painokoneeksi. Luulen, että barbapapojen suosio on tässä muuttumisessa. Lapsista on kiehtovaa kuvitella, että on joku muu. Sitähän leikki on!


Barbapapat työn touhussa, (1981), ranskankielinen alkuteos Barbapapa artisan (1979) sisältää 12 tarinaa: Barbapapa myllärinä, Barbatipun kirjapaino, Barbapörrö savenvalajana, Barbapupu pitsinnyplääjänä, Barbapojun kasvihuone, Barbapaavo seppänä, Barbapapa helmenkalastajana, Barbamama puuseppänä, Barbapinko kelloseppänä, Barbalalan lasinpuhaltamo, Barbapoju paimenena ja Barbalalan soittimet. Lähes 130 sivua, vinyylilevyn kokoinen kirja. Koko kirja on tullut luetuksi lapsille ja lastenlapsille monta kertaa kannesta kanteen.  Tarinat ovat täynnä pieniä teknisiä yksityiskohtia. Olen itsekin oppinut yhtä sun toista! 

Eräässä tarinassa on yllättävän feministinen ote. Perheen miespuoliset vain huvittelevat sillä välin kun mama ja barbatytöt korjaavat pesukatosta. Mutta lopuksi poikaparat joutuvatkin pyykinpesuun, koska tyttöjen aika meni rakennustöissä. Kuva kertoo hauskasti, mistä on kyse. Pojanpallukat eivät mahda mitään tilanteelle. Katsokaa tyttöjen ilmettä! Siinä pikku mademoisellet niin viehkeinä ja niin voitonriemuisina.



5 kommenttia:

  1. Huomasitko vilkailullasi, että voitit Itkosen Kaikki hyvin puutarhassa :)?
    Onneksi olkoon!
    Ja yhdessä postauksessa oli BArbapapan sokkelot mukana :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin, kiitos!
      Alan nyt lukea noita runsaita postauksia ihan järjestelmällisesti.
      Hieno tempaus, tämä lastenkirjaviikko!

      Poista
  2. Tämä Barbaraba on itselle tuntematon, mutta tietylle ikäluokalle se oli tärkeä. Harjoiteltiin tilastoaineiston kokoamista joskus vuonna X ja kysyin lempi tv-sarjaa. Tämä tuli monelta. Myös Tohtori Sykerö ja Phileas Phoc saivat ääniä. Nuoria yhdisti nämä ja kuiva tilastoaineiston keräys, lajittelu ja keskilukujen laskenta oli hauskaa ja sujui. Samalle porukalle otin kerran jogurttipurkin ja sen tilavuutta laskettiin olikatkaistu kartio. Laskun jälkeen yksi opiskelija kysyi vastausta. Kaadoin sen täyteen vettä ja kaasin veden mittalasiin ja olimme saaneet oikean vastauksen :)

    VastaaPoista
  3. Voi, noitahan meidänkin muksut katsoivat, ja Olipa kerran elämä -sarjaa myös. Se on ollut suosittu myöhemminkin.
    Kiva tunnelma tunnillasi, lasketaan ja siinä ohessa rupatellaan kodikkaasti mieliohjelmista. Sellaista se oli parhaimmillaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina ei tosin mennyt näin tavoitteiden suuunnassa. Ryhmästä itsestäänkin on kiinni paljon, miten tunnit sujuvat ei pelkästään eikä aina opettajasta, vaikka tietenkin opettajalla on vastuu ...

      Poista

Tuhat ja yksi blogitarinaa

Hannu Mäkelän kirja Lukemisen ilo eli miksi yhä rakastan kirjoja  vierailulla kirjastosta hyllyssäni Katselin blogini tilastoja ja huomasin,...