Anna Kortelainen, Eri kivaa! (2010), mieluisa synttärilahja

Sain syntymäpäivälahjaksi upean kirjan Anna Kortelainen, Eri kivaa!, jonka alaotsikkona on Onerva -kaupungin naiset, 1910. Laitan ainoan kielteisen arvioni heti tähän alkuun: kannessa on liikaa tavaraa. Valokuva on niin upea, että olisin siirtänyt Eri kivaa!-otsikon alemmas ja muun tekstin sisälehdelle.

Kirjassa tarkastellaan nuorten naisten elämää Helsingissä 1900-luvun alussa keskiluokkaisen  Hilja Onerva Lehtisen eli L. Onervan ja hänen ystävättäriensä kautta.  Naiset liikkuvat kaupungilla keskenään tai ihailijoiden seurassa. Kaupungissa on paljon paikkoja, joihin ei pääse ilman miesseuraa. 

Onerva on kaunis tyttö ja tietää sen itsekin hyvin. 

Tovereihin  oli minulla useinkin omituinen taikavoima. Väliin kun esim. tunnilla katsoin vierustoveriani, saatoin hänet tärisemään ja intohimoisella äänellä sanomaan "minä rakastan sinua" tai elä katso minua noin. - - Toverini rakastivat, vihasivat, jumaloivat, kadehtivat, ihailivat minua.

Tämä kuvaa siis tyttöjen, ei poikien, suhtautumista Onervaan. Ystävyyssuhteet olivat romanttisia. Ne olivat tärkeitä, ja niistä puhuttiin kielellä, jota nykyään käytetään rakkaussuhteista.

Mutta Onerva, kun hän palasi Pariisista, oli kumminkin osakunnan leijonatar, kaunis, elegantti ja juuri runoilijanmaineensa saavuttanut. Pojat olivat menehtyä, ja me tytötkin katsoimme häneen häikäistyneinä ja jumaloiden kaukaa.
(Hella Wuolijoki muistelmissaan)

Kortelaisen työtä on helpottanut Onervan säilyttämät lukuisat päiväkirjat, muistikirjat, lehtileikkeet, postikortit, ohjelmalehtiset, menojen listaukset ja muut. Näistä avutuu nuoren naisen maailma, joka on sekä samanlainen että huimaavan erilainen kuin nykynaisen maailma. 

Naimattomat naiset kuten miehetkin asuivat perheissä perheenjäsenen tai alivuokralaisen asemassa, täysihoidossa perhehotelleissa tai huonetovereina toisen naimattoman kanssa. Pesulla käytiin yleisissä saunoissa. Naisilta odotettiin siveellisyyttä, mutta miehet kävivät prostituoitujen luona. Jotkut valistuneet yliopistoneidot eivät enää halunneet tyytyä tähän, vaan kehittelivät platonisen avioliiton idean: avioliitto voisi olla toveriliitto, jossa mies ja nainen tekisivät yhdessä työtä ilman lapsia (jotka pakottaisivat naisen kotiin) ja seksiä (joka tuottaisi pelkkää murhetta). Tytöt siis halusivat miehen kanssa samanlaista suhdetta kuin ystävättärien kanssa. Kortelainen toteaa, että nykynormein ajateltuna moni liitto olikin käytännön sanelemana juuri tällainen "mariage blanc". Seksiä ei pidetty sopivana raskaus- ja imetysaikana, kondomia käytettiin vain prostituoitujen kanssa, aviomiehillä oli sukupuolitauteja ja vaimoilla monenlaisia gynekologisia vaivoja, joihin ei ollut lääkitystä. 

Luvussa Kauneus & terveys on mielenkiintoisia muistiinpanoja sairauksista ja niiden hoidosta. "Spanskan tauti" kaataa ihmisiä tukuttain. Espanjankuumehan on ollut yksi lähihistorian pahimpia pandemioita. Nuori Onerva valittaa reumatismia ja hermojaan. Hän ottaa rauhattomuuteen eetteri-valeriana-tippoja, joita saa apteekista ilman lääkäriä. Jos eetterin vapaa saanti kummastuttaa, niin paljon muitakin nykyään huumeina pidettyjä aineita käytettiin.

Minun hammasparkani on nyt parempi, kun sain apteekista kokainia.(valtioneuvoksen tytär Maija Danielson tyytyväisenä Onervalle kesäkuuussä 1903)

Tulin sairaaksi enkä voinut jäädä kirjastoon. Kovat vatsankouristukset vähän väliä toistuvat. Rva Sjöstedtiltä sain opiumia mukaan. Kaksi kertaa olen ottanut sitä, nyt alkaa vähän auttaa.
(Onerva 25.7. 1914)

Onerva ei ollut mikään mariage blanc -kannattaja. Hän ehti olla vuosikymmenen alussa naimaton neito, naimisissa oleva nainen, karannut rouva ja eronnut nainen. Myöhemmin hän elää rakkaussuhtessa Eino Leinon kanssa ja menee Leevi Madetojan kanssa naimisiin elettyään ensin tämän kanssa kielletyssä avoliitossa. 

Onerva oli monilahjakas taiteilija. Hän suunnitteli ryhtymistä näyttelijäksi, mutta päätyi kirjoittamaan. Häneltä on julkaistu runoja, novelleja ja romaaneja. Hän toimi myös opettajana, kääntäjänä ja kriitikkona. Hän oli radikaali niin taiteessaan kuin omassa elämässäänkin. 

Ajan kieli tulee kirjassa herkullisena esiin. Lempi-ystävättären nimi taivutetaan yleissanan tavoin: "Lemmestä tuli filosofian maisteri".
Kun Onerva lähettää J. H. Erkolle ylioppilaskuvansa tämä vastaa koristeellisella tyylillä.

Kallis Neiti Onerva!
            Nyt te olette ylioppilas ja elämänne kevät kukkii runsaita lupauksia. Te ette vaan tiedä, mihin tarttua tai tarttuako niihin kaikkiin. Tarttukaa siihen kukkaan, joka Teidän hengellenne voimallisimmin tuoksuu, kypsyttäkää se hedelmiin ja antaa muiden kehittyä koristeina sen ympärillä. Valitkaa kaiken keskustaksi ylevä ihmisyys niinkuin ne tikapuut jotka taivaaseen ylettyvät ja joita myöten hyvät enkelit ihmisten luo pääsivät. Teillä on suuri varasto fyysillistä voimaa sekä hengistä pääomaa, mutta myöskin rajuja luonnonvoimia, jotka nyt, sitovista luvuista vapautuneina, voivat koskipäinä kuohahdella, ellei Teidän hyvä ja kesyttävä naistahtonne ota kiinteätä emäntävaltaa ja johda näitä koskia elämän kangaspuita, kotinne ja maanne kirjana kankaan helskytteeksi käyttämään.
(J. H. Erkko Punkaharjulta 20.6. 1901)

Eri kivaa! kuvaa monia puolia 1900-luvun helsingittären elämässä, ajan aatteita ja vaatteita. Kirjan nimi tarkoittaa nykysuomella ”tosi hauskaa” . Tytöt käyttivät tätä sanaparia paitsi toteamuksena myös toivotuksena erotessaan toisistaan. 

Päästyäni kirjaa puoleen väliin, huomasin, miten mainio lahjakirja tämä olisikaan eläkkeelle jäävälle ystävälle ai ylioppilastytölle. Ryntäsin kirjakauppaan ja sain kuulla, että painos on lopussa. Siis vasta 2010 ilmestynyt teos! No, onneksi nettikirjakaupasta löytyi, kiitos uskollinen AdLibris! Tilasin pari kappaletta lahjakaappiini. 

Toinen lahja, jonka sain syntymäpäivälahjaksi mieheltäni on otsalamppu. Laitan tähän kuvan meikäläisestä kokeilemassa sitä.

Enkö olekin ihana (kulahtanut)! Sain tämän elokuisia mökki-iltoja varten (sänkylukemista varten, etten häiritse miestä), kun luen varpaat rantavedessä eikä kuutamo ihan riitä (kun perskules päivälukeminenkaan ei riitä). Laittaisinko tämän uudeksi profiilikuvakseni?

P.S. Nyt keskityn muutamaksi päiväksi seurustelemaan lastenlasten kanssa enkä piipahdakaan täällä. Toivon, että sunnuntai-iltana, kun palailen blogimaailmaan, huomaan saaneeni paljon kommentteja sekä Onervasta että hienosta lampustani. Kiitos! Ja hei - Eri kivaa!