Jos haluat katsoa jotain, mikä jättää jäljen tunne-elämääsi, mene ja katso Pedro Almodóvarin elokuva Kärsimys ja kunnia. Käännösnimi on suora käännös alkuperäisestä Dolor y gloria.
Vanha ohjaaja Salvador Mallo elää elämäänsä innoituksen katoamista tuskaillen, jolloin kaikki kivut tuntuvat isoilta ja elämä arvottomalta. Hän palaa tylsyyden kokemuksensa keskellä vähän väliä muistoissaan sinne, mistä kaikki alkoi, lapsuuteensa 60-luvulla ja erinäisiin tilanteisiin sen jälkeen. Tällaisesta asetelmasta voi saada aikaiseksi huonon tai hyvän elokuvan tai jotain siltä väliltä. Almodóvar on tehnyt täydellisen elokuvan.
Taiteilija on aina työssään yksinäinen, ja kun into hiipuu, niin kriisi ei ole leikin paikka, silti Almodóvar katselee hieman ilkikurisesti päähenkilönsä tempoilua.
Kärsimys ja kunnia on tempoltaan rauhallinen, haikea, hauska, lempeä ja surumielinen. Se sisältää aineksia ohjaajan omasta elämästä, kuten jotkut muutkin Almodóvarin elokuvat, esim. Huono kasvatus, josta pidän paljon.
Monet tapahtumahetkellä vaikeina koetut asiat vaikuttavat koomisilta ulkoapäin tai jälkeenpäin muistoissa tarkasteltuina. Tässä elokuvassa riitainen suhde ohjaajan ja erään hänen näyttelijänsä välillä on sellainen.
Suhde äitiin on kaunis, niin nuoreen lapsensa kykyihin luottavaan työläisäitiin kuin vanhaan, joka edelleen suree, että ei köyhyyden vuoksi pystynyt tarjoamaan lapselleen kaikkea, mitä olisi halunnut.
Muistoista esiin nouseva ensimmäinen seksuaalinen halu on vahvasti kuvattu.
Antonio Banderas on hyvin roolinsa sisäistävä näyttelijä. Ohjaaja Mallon roolissa hänen pieni hymynsä tai sivukatse kertoo paljon. Lopussa katsojalle jää kuva lämpöä tuikkivasta läsnäolosta.
Penélope Cruz nuorena äitinä on hurmaava kuten aina. Vanhaa äitiä esittävän Julieta Serranon rupattelu ohjaajapoikansa työstä on rehellistä ja hauskaa. Millä empaattisuudella aikuinen Salvador häntä kuunteleekaan.
Tarjoat vahvan suosituksen Almodóvarin uutuuteen. Siispä katson sen ennen pitkää, olenhan nähnyt lähes kaikki muutkin tämän ohjaajan työt.
VastaaPoistaKyllä vain! Aioin kirjoittaa tuonne kehuihini parikin kertaa 'minun mielestäni', mutta sitten aattelin, että tietenkin minun mielestäni, minähän sen katsoin, ja mitä sitä turhaan laimentamaan.
VastaaPoistaEhkä tämä ei niin kolahda nuoriin katsojiin.
Omassa vahvassa eläytymisessäni tähän elokuvaan vaikuttaa varmaan myös se, että Almodóvar on kanssani samaa ikää, kolmisen kuukautta vanhempi, ja itsekin olen viime aikoina miettinyt paljon vanhenemista, terveyttä ja elämänhalua.
Olen menossa elämäkertakurssille ja muistoja nousee mieleen. Luin myös juuri paljon kehutun elämäkertakirjan, Tara Westoverin 'Opintiellä'. 'Kärsimys ja kunnia' kuvaa hienosti muistelemista.
Almodóvar on aina ollut suuri suosikkini! Välillä tulee tunne että nyt pitää taas katsoa joku niistää vanhoista, Almodóvarin maailma on niin käsittämättömän sensitiivinen ja voimaa antava. Ja se huumori! Mahtavaa, että häneltä on tullut uusi elokuva, säästän sen johonkin syksyiseen iltaan. /Mari
VastaaPoistaMinäkin haluaisin nyt katsoa jonkun Almodóvarin vanhan elokuvan, jonka olen katsonut tietämättä, että hänestä tulee niin suuri ohjaaja - eikä hän itsekään sitä vielä silloin tiennyt.
PoistaIkävaihe näkyy, nuorena ohjaaja teki nuoruuden innolla ja näkemyksellä ja vanhana hänellä on elokuvissaan yhä mukana eletty nuoruus ja muut elämänvaiheet, mutta hän katselee niitä uudesta tilanteesta.
Autofiktio on elokuvissakin kiinnostavaa.
Tämä pitää käydä elokuvateatterissa katsomassa! Piti käydä uusi Tarantinokin, mutta saas nähdä, pyöriikö vielä ensi viikonloppuna meidän leffateatterissamme. No, sitten bluraynä joulun aikaan, jos nyt ei näe. 📽
VastaaPoistaTarantinon vekkulimainen ote viehättää minua. Viimeksi katsoin häneltä telkkarista tallentamani elokuvan Django Unchained, jonka olin kyllä nähnyt silloin uutena elokuvateatterissakin. Se riemu, kun paha saa palkkansa ja sankarimme ratsastaa kohti auringonlaskua orjuudesta pelastamansa vaimon kanssa.
PoistaMinäkin haluan ehdottomasti nähdä Once Upon a Time in Hollywood. Tarantinon kohdalla on myös erityisherkkua koittaa tunnistaa hänen viittauksiaan muihin elokuviin ja elokuva-alan tähtiin.