lauantai 23. huhtikuuta 2022

Teneriffalla koettua 5: Adiós Tenerife, kuvakertomus matkan aarteista



Blogiystäväni Takkutukka kommentoi johonkin edellisistä matkaraporteistani, että Teneriffalla aarteet aukeavat yksi kerrallaan. 
Näinhän se on, täällä ja muuallakin, yksi kerrallaan ja ajan kanssa. Siksipä tuntuukin surulliselta lähteä, niin paljon on vielä mielessä, vaikka kyllä kotia ja läheisiäkin on jo ikävä.  
Olin lähtiessä aivan hermostunut Putinin hyökkäyssodan vuoksi. Täälläkin olen tietenkin katsonut uutisia ja käynyt myös netissä keskustelua ystäväni kanssa, jonka kanssa olemme hieman eri mieltä siitä, miten Suomen pitäisi toimia.
Olen saanut kuitenkin niin paljon etäisyyttä ja valohoitoa, että olen elpynyt ja tunnen jaksavani taas myös kaiken pahan - jotenkuten (eihän sitä toisaalta saakaan "jaksaa").  

Alkukuva on loma-asuntomme läheltä.

Keräilen nyt läksiäisiksi kuvia sieltä täältä, koska tiedän, että kotona se voi jäädä tekemättä. Siellä on taas omat hommansa, kertynyttä postia ja sovittuja menoja.

 


Ihmisen silmä, ainakin minun, pitää vaihtelevista muodoista enemmän kuin aina samoista suorista viivoista. Kuvassa kerrostalon parvekkeita Icod de los Vinosissa.




Pidän myös näistä Puerto de la Cruzin vaatimattomista pienistä kirkoista. 

Alla museotalon sisäpihalle vievät portaat La Lagunassa. Vanhassa on usein kaunis patina. 





Laavakivi ei ole noenharmaana tai mustana niin kovin kaunista rannalla, mutta muualla se on komean näköistä. Jylhän hallintorakennuksen seinää on koristeltu luonnosta mallia otetuilla laavaveistoksilla. 




Mieheni erikoistui henkilökuvauksiin. Alla pari otosta äijäsarjaksi nimeämistämme kuvista.

Santa Cruzin kalastajia, Kuva: Ume



Nyrkkeilyharjoitus Santa Cruzissa García Sanabrian puistossa
Kuva: Ume

Alemmassa kuvassa minun pinkki selkäni näkyy tuolla taustalla. Tutkin kukkia, vaikka olisin voinut katsella miehistä voimaa ja kauneutta. 
















Tämä riippuva kukka on hyvin toksinen ja huumaava, saattaa jopa tappaa, kerrottiin Jardín Botánicon infossa.  Kuitenkin luulen nähneeni sitä myös villinä, ellei sitten ollut eri laji. 
Kasvikuvani ovat sieltä täältä eri paikoista.



Yksi hauskimpia näkemiäni kasveja Kanarialla on "pulloharjapuu". Virallinen nimi on jotain muuta. 


Lomani loppupäivien parhaita muistoja on perjantai-illan gambaviulukonsertti, jossa tämän vanhan soittimen taitaja Yurena Darias Sánchez soiti barokkiajan musiikkia. Muistelimme kaunista ranskalaista musiikkielokuvaa Kaikki elämän aamut, Tout les matins du monde. 

Kuva: Ume

PS Kuvista saa isompia klikkaamalla.


14 kommenttia:

  1. Lomalta palaa koti-Suomeen elpynyt pariskunta, huomaan. Kiva on tutkia kuvianne ja valmistautua vihertyvään, kukkivaan vuodenaikaan.
    Tervetuloa takaisin kotiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Lissu!
      Nyt on hieman kyllä nuutunut olo. Yölento ja kotona viideltä aamulla. Unto ajomatkasta väsyneenä meni heti nukkumaan, minä aloin innoissani keittämään kahvia ja tutkimaan postia, mutta simahdin ja kaaduin petiin jaksamatta edes riisua.
      Lunta on enää vähän, kevät saapuu.

      Poista
  2. Mukava lukea, mainiota, että aarteet aukenivat yksi kerrallaan ja että viihdyitte!

    Nyt se on sitten oman mottoni mukaan: On lahdettävä voidakeseen palata ja palattava voidakseen lähteä... Aurinkoista kotiinpaluuaikaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aukenivat kyllä, ja lopuksi huomasimme, että yksi viikko lisää olisi ollut mainio juttu. Santa Cruzissa valmisteltiin isoa feriaa, olisi ollut kiinnostavia konsertteja, vappu ym, jäi haikea olo.
      Mutta... voihan sitä taas joskus lähteä.
      Kotona mietin pökerryksissäni vähän aikaa hississä, mitä nappia minun pitää painaa, loma-apartamentomme sijaitsi viidennessä.

      Poista
  3. Ihanaa, että olet saanut valo- ja värihoitoq eksoottisten kasvien kautta. Tervetuloa kotiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, väriäkin tosiaan. Kukissa oli melkoinen värikimara ja teneriffalaiset käyttävät kirkkaita värejä myös raennuksissa ja vaatteissa, esim. se punainen mitä heillä on neuleissa ja jopa miesten housuissa on todella punainen.

      Poista
  4. Onpa hienoja kuvia! Varsinkin nuo riippuvat, myrkylliset kukat herättävät huomion.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä oli valkoisia ja vaaleanpunaisia, lötkömäisiä. Kuvasin puhelimeeni myös nimikylttejä joistain kasveista... löytyy, brugmansia versicolor ja kotoisin Equadorista.

      Poista
  5. MM

    on sulla ollu varsinainen Hermoloma!
    Nyt jaksaa... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, oli se, leppoisa ja myös inspiroiva.
      Toivottavasti jaksaa. :)

      Poista
  6. Energisiä kuvia. Voisin kuvitella, että noissa maisemissa mielen akku latautuu ja jaksaa taas ottaa muun maailmanmenon vastaan. Seurasin innolla päivityksiäsi reissun ajalta, mutta kommentointi jäi koska joskus on itsellä "hiljainen" olo ja sitä vain lukee ja katsoo. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se on. Kiva kun olet käynyt katselemassa.

      Minulla myös on välillä hitaampi vaihe ja joskus taas sekä kirjoitan että kommentoin vauhdikkaasti. Lopettamisen kaavailut olen lopettanut, koska huomaan, että kyllästymisen tunteet menevät aina nopeasti ohi ja alan kaivata tätä virtuaalielämää blogikamujen seurassa.
      Nyt reissun jälkeen aloin jo kirjoittaa Abdulrazak Gurnahin kirjasta, mutta sitten tuli jotain muuta puuhaa ja se keskeytyi.

      Poista

Kielivarannosta

Ne ovat jo nouseet lumen alta, sinivuokkoset. Kävin aamukävelyllä katsomassa ja jatkan tarkkailuani, kunnes näen ne ihanat siniset kukat. Ta...