perjantai 19. kesäkuuta 2015

Kirjastojen puolesta!



Olen täydellisesti sitä mieltä, että säästöohjelma on maassamme välttämätön. On saavutettuja etuja, joita nyt on syytä harkita uudelleen.

Yksi asia, joka saa minut vastahankaan on kirjastopalvelujen mahdollinen huonontaminen. Kirjasto on demokraattisin ja käytetyin kulttuuripalvelu. Se on myös jotain, mikä meillä Suomessa on esimerkillistä.

Paikalliskirjastossa käydessäni vannoin virkailijalle, että jos minulta uhataan viedä rakas kirjastoni, niin minähän menen eduskuntatalon portaille nälkälakkoon.

Kun tulin kirjojeni kanssa kotiin, sain tietää Lahden kirjailijakokouksessa alulle pannusta adressista, jossa halutaan säilyttää kuntien lakisääteinen velvollisuus järjestää kirjastopalvelut. Allekirjoitin sen.

Käy sinäkin allekirjoittamassa. Osoitetaan päättäjille arvostuksemme kirjastoja kohtaan.


Kirjastojen puolesta
Me kirjan ystävät ja 27:nnen Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen osanottajat ilmaisemme huolestumisemme Suomen kirjastopalvelujen tulevaisuudesta.
Suomalaiset pitävät kirjastoa yhtenä tärkeimmistä kunnallisista palveluista. Tilastojen mukaan kirjastoja käytetään Suomessa enemmän kuin missään muualla maailmassa. Kirjastojen yhteiskunnallinen merkitys on kiistaton: ne ehkäisevät syrjäytymistä ja edistävät tasa-arvoa. Ne tarjoavat kaikille mahdollisuuden itsensä kehittämiseen, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta.

Hallituksen suunnitelman mukaan kuntien lakisääteinen velvollisuus järjestää kirjastopalvelut kumottaisiin. Se ei toisi kunnille merkittäviä säästöjä, sillä kirjaston osuus kunnan menoista on vain noin prosentti. Valtion ja kuntien talousongelmat eivät ole kirjastolaitoksen syytä. Hallituksen suunnitelma uhkaa romuttaa koko maan kattavan kirjastoverkon.


Kirjastot eivät ole kuluerä vaan investointi tulevaisuuteen. Vetoamme maan hallitukseen, eduskuntaan ja kunnallisiin päättäjiin, että kirjastojen olemassaolo ja toiminta turvataan lakisääteisesti myös tulevaisuudessa.
http://www.adressit.com/kirjastojen_puolesta 


Hyvää juhannusta kullekin mieluisella tavalla: 
luonnossa, ystävien seurassa,
 kirjoihin syventyneenä!


43 kommenttia:

  1. Ja meiltähän ei viedä kirjastoja ! Yhdellä Facebook- kaverillakin oli juuri adressi sivullaan - Hyvä kun näin postauksesi; unohdin nimittäin käydä allekirjoittamassa kun tuli juuri jotain muuta juttua eteen. PIdemmittä puheitta, allekirjoitan heti !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva! Tämän on varmaan moni saanut Facebookin kautta.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Hienoa! Tuohan on vasta uhka, mutta paha uhka. Kiitos Mary!

      Poista
  3. Minustakaan kirjastosta ei kannata säästää (eikä peruskoulusta eikä äitiys eikä lastenneuvoloista), muualta on valitettavasti pakko säästää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri samaa mieltä. Ei lapsilta!

      Nyt on vaarallista mennä sanomaan, mistä saisi ottaa. Mutta sanonpa kuitenkin jotakin.

      Hämmästelin jokin aika sitten, kun työkyvytöntä sisartani, paha reuma, testattiin kolmena päivänä monen hengen voimin, psykologeja ym., ja testaus oli vain rupattelua. Oli pyydetty ostamaan verkkapuku ja lenkkarit, mutta niillä ei tehty mitään. Työkyvyn tarkistuksesa oli pieni ryhmä yhtä aikaa, ja sen piti käsittää kolme kokonaista päivää, mutta puoleltapäivin oli tarkkailtaville annettu lounaskortti käteen ja kehotettu lähtemään sen jälkeen kotiin. Tästä "testauksesta" lähti sitten sisarelleni sairauseläkettä puoltava lausunto Kela-lääkärille. Tässä oli mielestäni ihan turhaan kiinni suuri joukko sosiaaliväkeä. Sosiaalitoimessa on mielestäni jotain pielessä. Toiminta on tehotonta ja se on kohdistettu ihan väärin.

      Ei kovinkaan kauan sitten oli kuuden päivän työviikko ja kouluviikko enkä tiedä olivatko ihmiset sen vuoksi onnettomampia kuin nytkään. Nyt tunninkin lisäys työaikaan aiheuttaa älämölön.

      Poista
  4. Done, luulisin... Siellä on vissiin ruuhkaa kun jäi hitaasti pyörimään.
    Hyvää juhannusta Marjatta! Peruimme juuri mökkireissun emmekä liikenneuutisten perusteella taida olla poikkeus. Minua ei haittaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannatti perua! Kyllä näillä keleillä on paljon mukavampaa kotona ja kaupungissa.
      Me kävimme Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalossa katsomassa Hannu Hautalan upeita luontokuvia. Minä olen juuri aloittanut antibioottikuurin keuhkotulehdukseen, joten pitää ottaa kaikin puolin rauhallisesti. Lääkäri sanoi, että en saa laittaa ruokaa tai tehdä muita huushollihommia. Arvaa, otinko tämän ohjeen vastaan riemulla! Juhannuspyhät meikä lukee. Onneksi on antibiootit. Ja onneksi on kirjasto.
      Nauti kaupunkijuhannuksesta Leena!

      Poista
  5. Allekirjoitettu! Lukeminen kuuluu kaikille. Ei mistään voi lukuintoinen lapsi ja nuori saada niin paljon luettavaa kuin kirjastosta. Ikuisesti kirjastojen puolesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Leena! Missään muualla ei edes näe kirjoja, myös vanhoja, kuin kirjastossa. Kirjakaupoissa on lähinnä vain uutuuksia.

      Syrjäseuduilla kirjastoautot tuovat lukemisen lasten saataville. Toivottavasti nekin pysyvät, vaikka sitten yhdistettäisisn samaan autoon apteekkia ja postia, jos on pakko.

      Poista
    2. Marjtta, liity facebookissa Kirjablogistit -ryhmään. Meillä on tulossa iso tempaus ja kukaan ei sen jällkeen koske kirjastoihin. Lähde mukaan!!!Ajankohta on 15.7., mutta jutun voi ajastaa.

      Poista
    3. Leena, varmaan liittyisin, jos olisin facebookissa. En halua mennä faceen, koska olen varma, että se toisi minulle kiireen.
      Kohta sinne on varmaan kyllä pakko mennä, jos "kaikki" tapahtuu siellä.

      Hienoa, onnea tempaukselle!

      Poista
  6. Ilman julkisia ja maksuttomia kirjastoja Suomi ei olisi mitään. Myös opetukseen panostaminen olisi sama kuin laittaisi rahaa pankkiin, tätä on nykyhallituksen vain mahdotonta hahmottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta!
      Meidän lähikirjastossa käy paljon mm. sanomalehtien lukijoita. Olen huomannut muutaman takkutukkaisen laitapuolen kulkijankin siellä syventyneenä lukemiseen.
      Kehitysmaissa katsotaan koulutuksen olevan avain maan nousuun. Kai se nyt sama pitää päteä omassakin maassa.

      Poista
    2. Vanhassa Tapiolan sivukirjastossa 1970-80-luvuilla istui lehtikulman nojatuoleissa varmaan joka päivä eräs laitapuolen kulkija, jonka ympärille muodostui hienoinen "hajuturva-alue". Hajuhaitoista huolimatta kenellekään ei olisi tullut mieleenkään ajaa tätä vanhaa, arvokkaan oloista herraa ulos kirjastosta. Hän luki Le Monden etusivusta takasivuun, tai sitten oli lukevinaan, yksi tärkeä asia taisi sanomalehden ohella olla pehmeä tuoli ja lämmin, kuiva ympäristö. Itse uskoin silloin, että hän todella osasi ranskaa ja että jokin traaginen tapahtuma oli tämän sivistyneen ihmisen ajanut sivuraiteelle.

      Poista
  7. Ollakseni hieman eri mieltä Lahden kirjailijakokouksen osallistujien kanssa ihmettelen hieman adressin allekirjoittajien epäuskoa demokraattiseen päätöksentekoon ja loputonta uskoa autoritaariseen ja hierarkiseen päätöksentekoon. Luulisi että kirjailijajat nimenomaan jo lähtökohtaisesti vastustavat autoritaarisuutta.

    Jos lähidemokratiaan ei voi luottaa - siis siihen että kunnassa asuvat ihmiset pystyvät päättämään mitä palveluja kunnassa on - niin miksei lopeteta kunnallisvaaleja ja jos Suomen eduskuntakaan ei pysty päättämään suomalaisten asioita, lopetettakoon sekin ja annetaan valta EU:lle päättää meidän kirjastoista yms, ja jos ei sekään pysty siihen, lopetettakoon EU ja annetakoon kirjastokysymys YK:n päätettäväksi - ja jos ei sekään siihen pysty, täytyy vaan itse huolehtia asioista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin lähidemokratia on yleensä hyvä asia. Sveitsin kantonien lähidemokartia kai toimii hienosti. Jotenkin vain minulla menee usko siihen, että kulttuuria haluttaisiin tukea kaikissa Suomen kunnissa, esim. täällä meillä. Voin tietysti mennä virumaan kunnantalon portaille nälkälakkoon sitten kun entiset paperimiehet äänestävät kirjastot turhana nurin. :)

      Koulujen ryhmäkoot on myös sellainen asia, jossa pitäisi olla lakisääteinen yläraja. Aina löytyy tutkijoita ja kuntien virkamiehiä, jotka ovat sitä mieltä, että sillä ei ole väliä. Mutta löytyykö opettajaa, joka sanoo opettavansa yhtä hyvin 30 tai 16 oppilaan luokassa. Asian kielten opettajana kokeneena sanoisin, että se on niin eri asia, että sillä pitäisi olla eri nimi. Toinen on opiskelua ja toinen on oppilaalle tylsistymistä ja opettajalle huonosti tehtyä työtä.

      Poista
  8. Itse olen Kyöstin kannalla, eli uskon demokratiaan ja vierastan adresseja. Kirjastoasiaa edistän lainaamalla sieltä kirjoja, vuosi 2015 on käynnistynyt kirjojen lainauksen merkeissä. Luullakseni meidän kaikkien vireät kirjablogit kertovat kuinka tärkeitä kirjat ovat. Toivottavasti innostus voittaa lannistuksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko kai se on uskoa demokratiaan.

      Joskus joukkovoimalla on kyllä merkitystä. Uskon ankaran vastustuksen vaikuttaneen Vietnamin sodan loppumiseen. Kuhmossa ydinjätteen loppusijoittamista vastustava Romuvaara-liike sai hankkeen kaatumaan. Toiminta ei tietenkään ollut vain adresseja vaan todella monipuolista; tapahtumiin kutsuttiin edustajia monelta taholta ja mentiin kertomaan paikkakunnan ihmisten mielipide Brysseliin asti.
      Adressit on helppo ja monesti tulokseton tapa tuntea tehneensä edes jotakin asian eteen, mutta vaikuttamisen ei tarvitse jäädä siihen.

      Minäkin varaan ja lainaan tosi paljon. Pidän koko ajan kolikoita mukana, jos vaikka kesken kaupassa käynnin tulee viesti saapuneesta kirjasta, niin voin hakea sen kaupan vierestä kirjastosta. Toivottavasti kirjastoni säilyy.
      Naapurikylässä Inkeroisissa kirjasto muutettiin itsepalvelupaikaksi. Se on hyvä! Kirjastoon pääsee lähes aina, ma-su klo 7-20, ja palvelua saa silti 4 - 6 tuntia päivässä. Varaukset pitää hakea palveluaikoina, mutta muutoin voi lainata ja palauttaa normaalisti.

      Innostus voittaa lannistuksen, hyvä Jokke! Uskotaan niin!

      Poista
  9. Se on jämptisti niin, että adressin olen allekirjoittanut ja valmis marssille kirjastojen puolesta.
    Kirjastojen häviäminen vaikuttaa selkeästi lasten lukutottumuksiin, sillä päiväkodit ja koulut lainaavat kirjastoista kirjat lapsille lukemiseksi. Jos lapsuudessa ei totu kirjastojen käyttäjäksi ja lukemaan kirjoja, niin se on vaikeampaa möhemmin eikä sitä osaa kaivatakaan.
    Tämä on taas yksi asia mikä viedään lapsilta ja nuorilta pois ja muokataan heistä peli-ihmisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä tavataan, Mai! ;)

      Kerran kun olimme Turussa hoitamassa lapsenlapsia, kävimme monena päivänä peräkkäin pääkirjastossa. Siellä oli vitriinissä satutilanteita pienine hahmoineen, sattui vielä olemaan juuri niistä saduista, mitä olimme lukeneet. Oli hienoa nähdä, miten tämä kiehtoi poikia ja yllytti kirjojen maailmaan.
      Lapsethan siinä eniten kärsivät ja eriarvoistuvat, jos palveluja vähennetään. Kuhmossa meillä tuli kirjastoauato rivitalon pihaan. Autolla kävi alueen lapsia, joiden kotona ei ollut muutoin kirjan kirjaa.

      Poista
  10. Kävin juuri allekirjoittamassa adressin, kiitokset sinulle kun viet tärkeää aihetta tällä tavoin eteenpäin!

    Hyvää juhannuspäivää! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle, Kaisa Reetta.
      Hyvää juhannuspäivän iltaa!

      Poista
  11. Aah, kirjastot on ihania paikkoja. Rrrrakastan. Kuhmon kirjasto eritoten, lempipaikkani Kuhmossa. Ala-asteella Kuhmon kyläkoululla kirjastoauton vierailu kerran viikossa oli odotettu tapahtuma. Muistan leuhkineeni joskus, että "viikonloppuna luin 1100 sivua". Vannisen Antilta kyselin "kauhukirjoja" :D Täällä Vantaalla on nykyään kirjojen varaaminen ilmaista, hieno homma, vaikka olen kyllä ennenkin ollut ahkera varaamaan kirjoja. Toivottavasti kirjastot säilyvät <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kuhmolainen! Tuli ihan ikävä Kuhmoa, kun sinä, toinen sieltä lähtenyt, tulit tänne kommentoimaan. Pidän Kuhmoa kotipaikkakuntanani, vaikka olin sinne mennessä jo 27-vuotias. Siellä tapahtui 23 vuoden aikana niin tärkeitä asioita.

      Kuhmon kirjasto on harvinaisen kaunis rakennuksenakin. Siellä on pidetty monet juhlat. Meidän Kymenlaakson kirjastomme ovat hyvin toimivia, rakennuksina vaatimattomia.

      Teillä Vantaalla varaaminen on ilmaista, Kymenlaakson Kyytikirjastoissa varaus maksaa euron ja Kainuussa Kainetissä muistaakseni 2 euroa. Ne on ne pitkät välimatkat.

      Hyvä sinä, olet kilpaillut lapsena lukemisessa. <3

      Poista
  12. Taas otit esille tärkeää asiaa, Marjatta!
    Kirjastoja kannattaa puolustaa. Ajat muuttuvat ja tietysti kirjastotkin, mutta niitä ei saa missään tapauksessa ajaa alas. Sellainen mahdollisuuskin on estettävä. Kirjastot edistävät lukemista ja lukeminen on sivistyksen perusta. Kävin allekirjoittamassa adressin.
    Hyvää kesän jatkoa,
    T. manu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervehdys Manu!
      Lukeminen on sivistyksen perusta. Kyllä se niin on, edelleen, vaikka muutakin väitetään.
      Kirjastot ovat muuttuneet jo nyt aika paljon, mutta toivottavasti ne pysyvät paikkoina, joissa on paljon kirjoja ja vähemmän muuta tavaraa sekä rauhallinen lukusali.
      Hyvää kesää!

      Poista
  13. Näistä kommenteista tulee ilmi väite, että "joku" ("paha hallitus") on ajamassa kirjastot alas. Ja että ne, jotka asiasta päättävät (kuntien virkamiehet ja kunnallisvaltuutetut) ovat päättäneet nimenomaan säästää kirjastojen kuluissa. Siis aikamoinen salaliitto tuolla jossakin.

    Otanpa esimerkin: Helsingin kaupunki.

    Helsingin kaupungin toimintamenot vuodelle 2015 ovat n. 4,7 miljardia euroa.

    Helsingin kaupungin kirjaston menot ovat noin 37 miljoonaa euroa. Tästä kirjojen (ja muun aineiston) hankkimiseen käytetään n. 4 miljoonaa euroa. Toisin sanoen seinien ja palkkojen (ja infran) osuus kirjaston menoista on n. 90 %.

    Jos me uskomme (ja pakkkohan se on uskoa koska Hki ei ole konkurssissa) että demokraattisesti valitut edustajat pystyvät hallitsemaan järkevästi 4,7 miljardin toiminnan, miksi meidän pitäisi epäillä, että he ovat kyvyttömiä hanskaamaan 37 miljoonan (mikä on n. 0,8 % kunnan kaikista menoista) kirjastolaitoksen menot? Mistä salaliiton ajatus syntyy? Mihin se perustuu? Jos kaupungin pitää säästää, miksi keskittyä kirjoihin kun niihin ei kuitenkaan mene juuri mitään rahaa (verrattuna muuhun)?

    Kirjan ystävän ei ehkä kannattaisi kirjoittaa alle Lahden adressia, vaan pistää nimensä nimensä siihen adressiin (jota ei ole olemassa) jolla vastustetaan Helsingin keskustakirjastoa. Sillä siihen menevän 100 miljoonan euron seinien kustannuksella voitaisiin hankkia uusia kirjoja 25 vuotta. Tai jos tuo summa jaettaisiin jo sovitun hankintamenon (4 miljoonaa euroa) päälle, niin saataisiin sadan (100) vuoden ajan kirjastolle 25 % enemmän kirjoja - siis kirjoja, ei seiniä.

    Joskus todellisuus on tarua ihmeellisempää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyösti, on kyse lakisääteisyydestä.

      Kirjastojen kulut ovat yksi pieni menoerä muiden pienten ja isojen joukossa. Kyllä minä uskon, että Helsinki pitää kirjastonsa, onhan siellä tuo suuruudenhullu keskustakirjasto-monitoimitalohankekin. Me olemme keskustelleet siitä sinun blogissasi ja olemme molemmat sitä mieltä, että kirjastossa ei tarvita saunaa. Yleensä kirjastot ovat puitteiltaan vaatimattomia. Kuhmon kirjasto on harvinaisuus, arkkitehtikilpailun kautta syntynyt, Atalante-jokilaiva. Se rakennettiin silloin, kun Kostamuksen rakentaminen toi paikkakunnalle rahaa. Puitteisiin voi mielestäni laittaa rahaa silloin, kun voi. En ymmärrä Helsingin suunnitelmaa nyt, tänä aikana, rakentaa noin ylettömän suurta rakennusta, jossa kirjoille on varattu vain pieni osa ja rakennusta kutsuttaisin kuitenkin kirjastoksi, olkoon nimi sitten Lastu tai mikä lie.

      Helsingissä siis näin, mutta Takahikiällä saatetaan ajatella, että mitä nuo kulttuurityypit taas piipittävät, että luovutaanpa turhista turhimmasta, pienistä puroista kasvaa isot säästöt, pistetään vaan kaikki sivukirjastot kiinni.
      Silloin se luonnonrastapäinen originelli vanhus ei enää lue sanomalehtiä kirjastossa eikä lapsilla ole paikkaa, missä odottaa vanhempiaan hakemaan jumppa- tai näytelmäkerhon jälkeen. Marketti on auki, mutta onko parempi, että lapset maleksivat siellä kuin lukevat kirjoja kirjastossa?

      Lakisääteisyys olisi hyvä juuri tasa-arvon takaamiseksi ison ja harvaanasutun maamme eri osien välillä.
      Lähidemokratia ei aina takaa tasa-arvoa.

      Kyösti, miksi ei kannata allekirjoittaa tätä adressia? Vaikka vain varmuuden vuoksi! Onko siitä jotain haittaa? Minusta on hyvä osoittaa, että meitä kirjaston käyttäjiä löytyy.

      Poista
    2. Vielä kysyn Kyösti, olisiko lakisääteisestä minimivaatimuksesta sitten jotain haittaa?

      Dystopia: Yleisen kirjaston puuttuessa joillekin paikkakunnille saattaisi ilmestyä yksityisiä kaupallisia kirjastoja tyyliin kalliit kuntoklubit ja yksityiset terveysasemat. Vai onko tämä utopiaa ... tai peräti fantasiaa ... että kirjoja arvostettaisiin niin paljon!

      Poista
    3. Lakisääteisten minivaatimuksien poistollahan (jos sellaisia tehdään) on kaiketi tarkoitus antaa kunnalle, asiassa jos toisessa, mahdollisuus toimia järkevästi ja itseohjautuvasti. Tietysti se liittyy (myös) säästämiseen mutta yhtä lailla tuottavuuden nostamiseen siellä missä se on mahdollista. Jos teollisuudessa olisi joskus säädetty, että tehtaassa pitää olla nnn työntekijää ja xxx toimihenkilöä jne, ei nykyisenkaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa olisi olemassakaan. Neuvostoliitossa tuollaista "normi"taloutta kokeiltiin. No, ehkä siellä kirjoja piisasi (tarkoin toki valtion toimesta valittuja) kirjastoihin, mutta kaupasta ei kai juuri mitään herkkuja saanut.

      Tietysti kaikenlaisia hyvää tarkoittavia adresseja saa allekirjoittaa, mutta niiden perimmäistä tarkoitusta saa myös epäillä. Suomessa kaikki mediat ja kynnelle kykenevät kirjoittajat (minäkin) valittivat viimeisen vuoden kuinka huonosti ja tekemättä mitään edellinen hallitus hallitsi. Nyt sitten on masinoitu hämmästyttävän tehokas kampanja läpi mediakentän uutta hallitusta vastaan, vaikka se ei ole tehnyt vielä mitään.

      Eikä ole vaikea nähdä, että tämä Lahden adressi on joistakin tuommoisista puoluepoliittisista sylttytehtaista peräisin.

      Jos tulevaa fantisoi, niin minä melkein ennustaisin, että kirjakauppa tässä on kuolemassa ja jonkin ajan päästä mietitään vakavasti voisiko kirjat kustantaa - ja jaella - valtion kustannuksella! Ajatuksena siis että kirjasto pelastaa kirjallisuuden.

      Siitä ehkä parin päivän kirjoitan - jos osaan.

      Poista
    4. Minä olen sitä mieltä, että ei vain jotain, vaan paljon tarttis tehrä. Näen paljon sellaista hyvinvoinnin aikana lisääntynyttä palvelua, josta voidaan karsia, mutta tietysti jokainen taho pitää kiinni omastaan. Saadusta on vaikeaa luopua.

      Kiitos hyvästä keskustelusta Kyösti!

      Jään pohtimaan tätä viimeksi kirjoittamaasi, Lahden adressin alkuperää ym. Voi kun olisi ollut mukana Mukkulassa. Onhan siellä edelleen myös yleisölle avoimia keskusteluja. Osallistujat ovat sellaisia, että on vaikea kuvitella tuota masinointia, Heikki Aittokoski, Juha Hurme, Riikka Pelo jne
      http://www.liwre.fi/osallistujat_2015



      Poista
    5. Kiitos kiitoksesta Marjatta, mutta kiitos kuuluu sinulle joka tämän kekustelun aloitit.

      Eikä kukaan meistä tiedä mihin yhteiskunta on menossa - ehkä enemmän kirjoja, ehkä vähemmän.

      Pessimisti "minä" pelkää että tovin kuluttua kirjoilla eikä kirjastoilla ole mitään merkittävää roolia suomalaisessa yhteiskunna, eikä kai muuallakaan.

      Optimisti "minä" toivoo olevansa väärässä.

      PS. edellisen kommenttini kelloaika on bloggerin virhe, sillä kirjoitin sen n. 10.15. En siis aina ole valveilla näin myöhään.

      Poista
    6. Minusta tuntuu, että nämä ajat ovat ihan miten sattuu. En kai minäkään ollut valveilla ja koneella 1.26. Onko blogger jossakin Amerikan ajassa? Vai onko minun asetuksissani jotain vikaa? Minä en katsos ymmärrä digimaailmasta yhtään mitään. Tässä muutama päivä sitten mieheni näytti minulle, miten laittaa tunnisteita kirjoituksen loppuun. Nehän ovatkin käteviä. Pitää kai joskus (huokaus) käydä läpi näitä kirjoituksia ja laitella niitä.

      Minulla pessimismipuoli nosti päätään epäluottamuksessa kunnan päätöksiä kohtaan. Olen yleensä tosi sinisilmäinen optimisti, siksi luotan joukkomielipiteenilmauksiinkin.

      Poista
  14. Luin näitä kommentteja, mietin tätä vähän lisää ja pysyn edelleen kannassani;). Mä en pidä tästä tästä muutoksesta kirjastolaissa (vai mikä se nyt virallisesti onkaan), vaikka en uskokaan sen ajavan alas kirjastopalveluja. Mutta se tekee sen mahdolliseksi, enkä pidä sitä täysin mahdottomana joissakin kunnissa. Omaan kuntaani se tuskin vaikuttaa suuntaan jos toiseen. (Meillä sivukirjasto ja kirjastoautotoiminta lakkautettiin jo viime vuonna. Harmi, vaikka itse käytänkin pääkirjastoa.) Eikä tässä mulla liity mun usko tai epäusko* kunnallisdemokratiaan (tai eduskuntaan, tai EU:hun, tai YK:hon). Mutta joissakin asioissa, myös tässä kirjastoasiassa, pidän jonkin tason valtakunnallista yhtenäisyyttä (säätelyä) tärkeänä, jotta kaikki Suomessa asuvat olisivat tasa-arvoisessa asemassa. Ainakin periatteessa, jos nyt ei aina käytännössä... Eikös muuten adressit kuulu demokratiaan, kuten vaikka myös ilmaisunvapaus, oikeus mielenosoituksiin, mahdollisuus kansalaistoimintaan. Ja sanonpa vielä, että mulla on ollut suvussa paperimiehiä, jotka ei todellakaan menisi sulkemaan kirjastoja tai vähentämään niiden rahoitusta. :)

    * Pidän tervehenkisenä suhtautua aina edes jollakin tasolla kriittisesti auktoriteetteihin ja valtaapitäviin. Ihan kaiken tason auktoriteetteihin. Olen ehkä vähän hankala ihminen.;)

    P.S. Vielä tuosta edellisestä kirjoituksesta: Kerran eräs nainen ihmetteli sitä, miten ne Sibeliukset (ynnä muut) muka niin köyhiä ja ainaisessa rahapulassa olivat kun kerran oli kotiapulaisia ja ulkomailla kävivät. Niin, köyhyys(kin) on suhteellista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, se muutos on vasta mietinnässä. Nyt on kyllä hyvä seurata valppaana, mitä tapahtuu, kun lopultakin tapahtuu, ja on ihan välttämätöntä, että tapahtuu.

      Kiitos, kun paljastit ennakkoluuloisuuteni paperimiesten suhteen. ;) Sitä yleistää ihan huomaamattaan.

      Köyhyys se vasta suhteellista onkin! Ulkomailla käyminen oli Sibeliuksen aikaan harvinaista, mahdollista vain etuoikeutetuille ihmisille. Siinä asiassa muun muassa demokratia on edennyt. Kotiapulaisten pitämistä ylemmässä sosiaaliluokassa ei ilmeisesti kyseenalaistettu ollenkaan S:n aikaan rahapulassakaan. Ei osattu itse laittaa ruokaa, pestä pyykkiä, lämmittää asuntoa jne., osattiin kyllä diskuteerata ja tehdä koruompeleita.

      Minulla tuli vastenmielisyyttä paperimiehiin täällä, kun huomasin, että jotkut heistä kokivat olevansa niin mahtavia ja määräilivät meitä opettajia, koska heillä oli parempi palkka, nuorilla paperimiehillä heti autot ja mökit, kun samanikäinen opiskeleva eli lainalla ja vanhempien tuella. Minusta henkinen pääoma on aina ollut tärkeämpää kuin aineellinen ja nolostun, kun joku esittelee omaisuuttaan ja pörhistelee rahoillaan.
      Tällaisesta siis kumpuaa ennakkoluuloni. Ja kuten sanottua, se ei ole oikein eikä fiksua.

      Kiitos ajatuksistasi, Sanna, hankala ihminen ... :D

      Poista
    2. Funtsin tätä paperimiesasiaa ja luulen, että on kyse myös ajasta (ja tietenkin myös yksilöistä). Minun äitini on kotoisin pienestä paperitehdaspaikkakunnasta. Tehtaan toiminta on lopetettu joitakin vuosia sitten. Suurin osa mun tuntemistani paperimiehistä on jo mullan alla tai eläkkeellä. Monet heistä arvosti suuresti sivistystä, kultturia ja koulutusta. (Ja ne mun tuntemani vielä työelämässä olevat ex-paperimiehet on myös melko vaatimattomia, kivoja ihmisiä.;)) Mutta silloin vuonna yksi ja kaksi oli semmoinenkin kuin työväen sivistysaate, mikä taitaa nykypäivänä olla aika lailla kadonnut. (Osittain koska on peruskoulu ja "kulttuuri kuuluu kaikille" jne, osin sitten muista syistä...) Jos jaetaan ihmiset duunareihin ja herroihin, niin tuolloin tuossa kunnassa opettajat olivat enemmän sinne herroihin kallellaan. (Ko. paikkakunta oli kyllä sen verran pieni, että ihmiset aika lailla seurustelivat kaikkien kanssa, ei vain oman ryhmänsä.) Nykyään opettajan ammatillinen status ei ole enää niin korkea, kuten ei myöskään vaikka lääkärien status. (Tämä ei siis ole mun arvotus!) Nykyaika on materialistisempi ja rahalla ei pelkästään osteta niitä autoja, mokkejä ja muita, vaan myös vertaillaan ja mahtaillaan niillä. Joten tuo sinun kokemuksesi paperimiehistä ei yllätä. (Muuten, poliitisella kentälläkin on tapahtunut tässä aika lailla muutoksia.) Yhtä lailla tiedän korkeilla palleilla istuvia, korkeaa palkkaa saavia, joista monilla on korkea koulutus ja kyllä heidän puheensa ja elämänsä on aikamoista kilpavarustelua: millainen auto, missä asunto sijaitsee, kuinka paljon ja kuinka uusia teknisiä vimpaimia on, kuinka usein ja missä käy matkoilla, millainen varustetaso keittiössä, missä kaikkialla on käynyt juoksemassa maratonin (Tukholma, Berliini, Lontoo..) jne. jne. Luulen mutu-tuntumalla, että arvot on muuttuneet ihan yleisesti kaikilla tulo-ja koulutustasoilla. Ei tietenkään kertarysäyksellä, kaikilla ja kokonaan, mutta kuitenkin.

      Poista
    3. Mistä alkaen raha olisi korreloinut sivistykseen! Tyhmäkin pääsee rahalla eteenpäin jonkin matkaa, mutta vaikka kuinka köyhä voi lyödä itsensä lpäpi lahjakkuudella.

      Kilpavarustelu on päivän sana ja niinpä minäkin nyt teen pesäeroa eräisiin, koska ei mitään muuta kuin raha, raha, raha...Missä ovat syvälliset keskustelut, sen sijaan, että puhutaan suurista hankkeista, missä ovat todelliset ystävyydet, kun halutan vain verkostoitua menestymisen nimissä, missä on aito välittäminen, kun kyynärpäät on oikein teroitettu muiden torjumiseksi...

      Poista
    4. Materialismi on ehkä aikamme suurin aate. Nuoremmilla ei enää ehkä niinkään. Jospa tästä lähdettäisiin jo takaisin henkisiä arvoja kohti. Olen huomannut, että omien poikien perheillä on ystävät ja yhdessä tekeminen tärkeitä. Kaikilla heillä tosin on humanistinen koulutus ja pienipalkkainen työ, ja ystäväporukka on samanlaista.

      Werlan paperitehdasmuseossa aukeaa ihan erilainen maailma kuin tämä nykyinen - tai jo nyt entinen, meilläkin on lopetettu useita tehtaita, ja miehet kouluttautuvat mm. lähihoitajiksi.
      Tehdasyhteisöissä oli ennen omia kouluja ja opintopiirejä, paljon yhteisöllisyyttä. Tehdasalueet olivat kuin omia pieniä kyliään, joissa pidettiin kaikista huolta.

      Opettaja, apteekkari, kirkkoherra, pankinjohtaja ja kunnanjohtaja, siinä varmaan entisaikaisen kyläyhteisön kerma.;) Minä en ikävöi yhtään turhaa kunnioitusta. Mutta ammattiasioissa olisi kyllä hyvä, että opettajiin luotettaisiin, nykyään kun vanhemmat tietävät koulussa tapahtuneet asiat opettajaa paremmin ja joissain tapauksissa jopa kiusaavat opettajia. Ja olisihan se ihan kohtuullista, että palkka ei olisi pienempi kuin lyhyen koulutuksen jälkeen työt aloittaneella duunarilla, mutta sekin on ihan ok.

      Opettajien arvostus muuttui varmaan joskus 90-luvulla - samalla kun muittenkin ihmisten arvostus. Arvostus ja kunnioitus eivät ole tärkeitä asioita nykyään.



      Poista
  15. Lähidemokratian toimivuutta voi käydä katsomassa esimerkiksi Kittilässä. ;) Laki on hyvä suoja mielivaltaa ja hyväveliverkostoja vastaan. Sen noudattamista voi vaatia. Siksi olen kyllä sitä mieltä, että kirjastojen maksuttomuuden ei pitäisi riippua siitä, kenellä on enemmistö valtuustossa. Vaikea olisi kuvitella suomalaista yhteiskuntaa ilman kunnankirjastoa, joka tekee kulttuurityön lisäksi ansiokasta sosiaali-, maahanmuuttaja- ja nuorisotyötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kirjastolla on monta roolia. Jospa se muistetaan.
      Jospa tämä muutosehdotus jää toteuttamatta. Kaikkia menoeriä tietysti nyt tarkastellaan ja kiistellään tärkeysjärjestyksistä. Siinä vaikuttaa valtuuston koostumus ja se kenellä on vaikutusvaltaa.

      Poista
  16. Onnittelut tästä mielenkiintoisesta ja hyvin argumentein käydystä keskustelusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Luin sen äsken uudestaan läpi. Totta, hyvää keskustelua.

      Poista

Tuure Kilpeläisen laululyriikasta

Laululyriikka on kirjallisuuden genre, joka arvostettiin korkealle viiime vuonna, kun yhdysvaltalainen folk- ja rocklaulaja Bob Dylan ...