sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Eläköön kirjarakkaus!




Rakas Kirjabloggaaja Marjatta!

Rohkenen lähestyä Sinua näin blogisi viisivuotispäivänä. Sinua saattaa kiinnostaa, miten näen Sinut. 
Olet lukijana ja kirjoittajana yhtä aikaa sekä rento heittäytyjä että tarkka niuhottaja. Olet kirjoituksissasi tyhmänrehellinen ja naiivi, kaiken lisäksi pidät näitä hyvinä ominaisuuksina, Sinä pikku hölmöläinen. Joku on sanonut Sinua räväkäksikin, mutta tiedä tuosta...

Kirjat ovat elämäsi rakkaussuhde.

Luet laidasta laitaan, ja osasta lukemaasi kirjoitat. Usein kiihkeänä.

Toivon, että julkaisisit joskus listan "salaa" lukemistasi, niin lukijasi näkisivät koko pöytäkattauksesi ja voisivat hymyillä sinulle, höpsö, vielä hieman lisää.
Oscar Wilden kohukirja Teleny ja kansaneepos Kalevala saavat osansa samana päivänä. Siihen päälle muutama runo, pätkä tietokirjaa ja sanomalehdet. Täydellinen lukijan päivä. Illalla naapurisi saattaa vielä kopsauttaa postiluukusta Seiskan ja Suomen Kuvalehden. Nautit molemmat julkaisut unilukemiseksi hyvällä ruokahalulla.

Juuri nyt Sinua loukkaa se, että kirjoittajan integriteettiäsi edes epäillään. Pyhään kirjarakkauteesi on langennut varjo, kun jotkut ovat alkaneet puhua kirjablogikirjoittamisen(kin) yhteydessä hyödystä ja rahasta.
Sinulle lukemiseen ja kirjoittamiseen kuuluu täysi vapaus, hyödyttömyys  ja pakottomuus.
Heti kun joku ehdottaa, että kirjoittaisit tilauksesta, tunnet vastenmielisyyttä ja mieleesi juolahtaa vanha sananlasku "Ei kukko käskien laula".

Kirjablogilaiselle kirjoittaminen on itse päämäärä, ei väline ansaitsemiseen, uskot. Väline yhteisöllisyyteen se kyllä on ja hyvä siinä. Miksi antoisasta harrastuksesta pitäisi hyötyä rahallisesti tai laskea nautinnollisiin hetkiin kulunutta aikaa?

Olet pitänyt blogiasi viisi vuotta. Tasan viisi vuotta sitten kirjoitit ensimmäisen lyhyen kirjoituksesi Aki Ollikaisen romaanista Nälkävuosi. Ymmärsit aloittaa hienolla kirjalla.
Lukemista olet harrastanut noin 64 vuotta, eikä hetkeä, että se olisi kyllästyttänyt sinua. Voi puhua elämänmittaisesta rakkaudesta ilman kupruja.
Hyvä Sinä!

Bloggaajana olet erityisesti iloinen siitä, että olet päässyt vierailemaan niin monenlaisissa blogeissa  ja saanut vaihtaa ajatuksia upeiden ihmisten kanssa, joita et olisi ikinä tavannut reaalielämän tilanteissa. Niissä Sinulla on tapana tavata samassa elämäntilanteessa olevia, omanikäisiäsi, saman ammatin ihmisiä tai samaa harrastavia. Blogeissa rikastut ylittämällä nämä rajat. 

Olen seuraillut seurapiirejäsi ja tiedän, että olet ikionnellinen joistain fantastisista ajatustenvaihdoista. 

Miten paljon oletkaan nauttinut paitsi keskusteluista, niin myös toisten kirjoittamiseen paneutuvien tyyleistä. Joillakin on  tunnistettava tyylinsä. Sinullakin on.

Blogia aloittaessasi ajattelit, että kirjablogin tulisi olla tiukasti vain kirjallisuusasiaa, mutta pian muutit kantasi. Sait tutustumishaasteita, joissa Sinua pyydettiin kertomaan itsestäsi ja vapauduit. Huomasit, että blogissa on kiva näkyä myös päiväkirjamaisuutta, kertomusta ja kuvia omasta elämästä. Yletön määrä maireita kuvia omasta ihanasta elämästä ei sovi tyyliisi; et halua mainostaa itseäsi, kuten et kirjojakaan, mutta kuva silloin tällöin on kiva mauste. 
Laitappas taas pian jotain persoonallista, kiitos!

Pirtsakkaa synttäriä Sinulle, Rakas!

Kunnioittaen,
Sinut läheltä tunteva fanisi

P.S. Koita nyt selvitä niistä tulehduksistasi ihmisten ilmoille. Aurinko paistaa ja kevät koittaa. Keuhkotautiset kuskattiin ennen vanhaan ulos saamaan auringon voimaa. Sinne vaan vähän kerrallaan!

P.P.S. Meinasi unohtua - synttärilaulu Sinulle: The Sound of Music -musikaalin My Favorite Things Julie Andrewsin laulamana.


Raindrops on roses
And whiskers on kittens
Bright copper kettles and warm woolen mittens
Brown paper packages tied up with strings
These are a few of my favorite things
Cream-colored ponies and crisp apple strudels
Doorbells and sleigh bells
And schnitzel with noodles
Wild geese that fly with the moon on their wings
These are a few of my favorite things
Girls in white dresses with blue satin sashes
Snowflakes that stay on my nose and eyelashes
Silver-white winters that melt into springs
These are a few of my favorite things
When the dog bites
When the bee stings
When I'm feeling sad
I simply remember my favorite things
And then I don't feel so bad

38 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitti, Heidi! Minuahan voi lukea kuin avointa kirjaa. :D

      Poista
  2. Onnittelut 5v. blogillesi Marjatta ja lukuiloa myös jatkossa <3

    Niinhän se on, että lukija lukee kaikenlaista ja itsekin luen kampaajalla kaikki lehdet mitä ehdin, sillä olen tilannut kotiin vain puutarhalehtiä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai, eiköhän sitä riitä.

      Lehdet ovat aika kalliita nykyään, hienolle paperille painettu lehti saattaa olla kalliimpi kuin kirja.
      Joo, kaikkea pitää lukea, muutoin maailmankuva jää kapeaksi. Suomen Kuvalehdessä on kirjoitus elokuvasta ja Seiskassa kuvia sen ensi-illan jatkoilta porukan odottaessa taksia kotiin, hyvä paketti! Naistenlehtiä on myös kiva lukea, varsinkin niitä, joissa on kuvien lisäksi myös artikkeleita.

      Poista
  3. Marjatta, paljon onnea.
    Ollaan melkein samanikäisiä. Täytän viisi marraskuussa.
    Hirveästi on näiden vuosien aikana tapahtunut ja juuri sellaista vapautumista, jota sinunkin tämän kirjoituksesi tuo esiin. Minulle tosin ratkaisevaa on ollut, että aloin kirjoittaa runoista. Se oli kuin olisi vetäissyt tulpan irti. En ole enää muistanut ajatella, että mitäköhän joku kirjoituksistani ajattelee. Joku ajattelee ja paheksuu aina. Voi sen nähdä niinkin, että ilman meitä jokuilla olisi vähemmän paheksuttavaa.

    Olet Blogistania ilo ja kanssasi on aina mukavaa keskustella ja erityisesti se, että tiedän, että sinun kanssasi on vapaus olla myös eri mieltä

    Kippis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omppu, kyllä vaan, erimielisyys saa aikaan kiinnostavinta keskustelua, kun asioita pallotellaan ja mietitään, olisko toisen mielipiteessä sittenkin järkeä. On hurjan rajoittavaa, jos asioista saa olla vain samaa mieltä. Jossain Israelin Knessetissä käydään nyrkit ojossa toisen kimppuun, eihän me sellaista.

      Kiitos Omppu kauniista sanoistasi! Kippis!

      Tykkään kovasti käydä blogissasi, koska olet niin innokas ja omaääninen. Joskus kirjoitat flow-tilassa, melkein runoa itsekin.
      Minä olen kirjoittanut hyvin vähän runoista, vaikka luen niitä kyllä. Se voisi olla minullekin uusi rohkea aluevaltaus!

      Poista
  4. Onnittelut 5v. blogillesi ja olkoon lukeminen iloa täynnä tulevinakin vuosina. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aletheia! Sinulle myös iloa lukemisen ja kirjoittamisen parissa! <3

      Poista
  5. Viisivuotis onnittelut ja pitkää jatkoa blogimaailmassa :)

    VastaaPoista
  6. Onnea Marjatta -- blogisi on mielenkiintoinen ja voimaannuttava!

    VastaaPoista
  7. Onnittelut viisivuotiaalle, skool!

    VastaaPoista
  8. Aidosti kirjoittajansa oloiselle, monipuoliselle 5-vuotiaalle isosti onnea! Olkoot blogimaailman polut Sinulle edelleen avoimet ja taipaleesi niillä antoisa, pitkä ja iloa tuottava:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kyllä arvannut, miten iloa tuottava tämä harrastus onkaan.
      Kiitos Takkutukka!

      Poista
  9. Lämpimät onnittelut viisivuotiaalle blogille ja vähän vanhemmalle blogin pitäjälle, jonka kirjoituksia on aina ilo lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaana, joskus tuntuu, että blogi-ikä ja bloggaajan ikä natsaavat aika hyvin yksiin. :)
      Kiitos!

      Poista
  10. Onnittelut 5 vuotiaalle! Olet yksi parhaista!

    VastaaPoista
  11. Ihana kirjoitus!
    Onnea viisivuotiaalle :)

    VastaaPoista
  12. Paljon onnea merkkipäivänä, iloa ja valoa kevääseen ja tuleviinkin blogivuosiin. Ja ennen kaikkea ihanaan, ihanaan lukemiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suketus, sinun kanssa keskustelimme 2013 kirjamessujen jälkeen nimimerkillä kirjoittamisesta.
      Ymmärrän sen valinnan hyviä puolia paremmin nyt, kun olen kirjoitellut pitempään. Työhön liittyvistä asioista esim. ei voi kirjoittaa omalla nimellä.
      Samassa keskustelussa Valkoinen Kirahvi -niminen bloggaaja perusteli valintaansa näin:"Nimi voi olla myös kahle ja tekstiin vaikuttava tekijä... Monelle on käynyt niinkin, että omalla nimellä kirjoittaminen on saanut aikaan sen, että blogin kirjoittamisesta on tullut markkinointia ja esiintymistä." Tosiaan, tämä hänen haittana kokemansa saattaa olla jonkun tavoite. Niin erilaisia me olemme.
      Ihana, ihana lukeminen, jees! Alan seuraavaksi lukea Jörn Donnerin uutta romaania. Paitsi että sitä ennen haluan kirjoittaa nuoremman sukupolven Donnerin, Rafael Donnerin, kirjasta jotain.

      Poista
  13. Onnittelut viisivuotiaalle!
    Noista rahoista ja muista reunakasvustoista on ajoittain hyvä ainakin vähän keskustella kun niin harrastus kuin onkin niin on kuitenkin myös julkista mielipiteilyä...mutta tuskinpa blogia pyörittäisi viittä vuotta jos kyseessä ei olisi aito kiinnostus keskustella kirjoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Minäkin koen hyväksi blogiperiaatteista keskustelun, joka nousee lähes säännöllisin väliajoin tarkasteluun joltain kantilta jonkun blogissa, kuten viimeksi Kirsin kirjanurkassa.
      Jokainen saa kirjoittaa kuten haluaa, mutta kyllä se yleisilmapiiri vaikuttaa yksittäiseenkin bloggaajaan.
      Olen vainunnut jonkin aikaa siinä pienoista väsähtämistä viiden vuoden takaiseen. Syy saattaa löyttyä jostain sieltä reunakasvustoista! Mikä mainio sana!
      Poriseeko tyypit facessa ja mitä niitä muita on, joihin minä en tohdi mennä, koska silloinhan en muuta tekisi kuin istuisin tässä koneen ääressä?

      Poista
  14. Ihana postaus! Lämpimät onnittelut 5-vuotiaalle blogillesi. Tästä on hyvä jatkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anneli, näin on!
      Sinä sen sijaan olet kirjabloggaajana tosi nuori, päälle 4 kk, eikö vain? Olet lähtenyt vauhdilla mukaan.
      On niin kiva, kun tulee uusia kasvoja.

      Poista
  15. Parhainta jatkoa blogillesi!

    Kai niitä hupsumpiakin harrasteita voisi ihminen itselleen keksiä kuin blogin pitäminen, vaikka juuri nyt ei tule mitään sellaista mieleen. Kaikkien blogeeraajien ei tarvitse olla samassa venheessä (eikä edes samalla vesistöllä), sillä mitäs sitten jos sen ainoan arkin tappi irtoaisi! On hyväksi, että kirjablogeissa tulee esille erilaisia näkemyksiä kirjoista ja monesta muustakin asiasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ketjukolaaja!
      Moninaisuuus on rikkaus. Hyvä vertaus. Joku on merellä huvipurrella ja joku meloo kanootissa joella.
      Olin niin riemastunut silloin, kun löysin sinun blogisi ja se oli aivn erilainen kuin muut. Sinulla oli ne luovat itse keksityt kirjat, joista kirjoitit arvosteluja aivan pokkana. Siitä saisi kirjan!

      Poista
  16. marjatta

    löysin blogisi vasta vähän yli vuosi sitten ja rupesin salaa fanittamaan sitä osaksi sen takia, ettet ole ruvennut promoamaan mitään tahoa rahan tai maineen takia. maailmani järkkyisi, jos menisit kimppaan niiden kanssa. kaikkea ei tarvitse myydä.

    muistan omasta anarkistinuoruudestani sen, kun yksi lempimuusikkoni myi laulunsa vessapaperimainokselle. kyllä sitä harmiteltiin.

    meri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinun nuoruudenkokemuksesi kuulostaa vähän samalta kuin meidän poikien pettymys, kun heidän fanittamansa urheilijat jäivät kiinni dopingista. Siinä lensivät julisteet seiniltä.

      Blogeissa on ilmeisesti erilaista mainontaa, suoraa, jossa yhteistyö mainitaan ja myös salatumpaa. Minusta yhteistyö pitäisi aina mainita. Näin totesi myös eräs asiantuntija lukemassani HS:n artikkelissa, jossa käsiteltiin uusia mainonnan muotoja. Silloin lukijalla on mahdollisuus lukea kriittisemmin ottaen huomioon kirjoittajan sidonnaisuuden.

      On aina ilo keskustella kanssasi, meri!

      Poista
  17. Mielettömän hauska kirjoitus ja just passeli viisivuotiaalle! Alapeukkua ainoastaan tulehduksille ja muille talven "kulkutaudeille" eli jospa niistä pääsisit pian eroon.

    Blogiasi on ollut (on toki edelleen, ei tämä nyt mikään jäähyväispuhe ole) ilo lukea ja kanssasi vaihtaa ajatuksia. Sinussa on särmää, rock rock! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yeah, let's rock!
      Joo, vähän alkaa tulla juhlava tunnelma, ikään kuin hautajaisissa.
      Pitää kirjoittaa äkkiä jotain uutta, niin pääsee näistä pirskeistä arkeen.
      Kiitos Elegia. <3

      Poista
  18. Myöhäiset Onnittelut Marjatta! Olen heräämässä kahden viikon koomasta eli influenssasta. Ja vieläkin jalat makaronina, onpa tämä aikamoinen tauti.

    Meidän blogit on melkein samanikäiset. Minulla eka merkintä 5.3.13 sinulla kait 4.3. Aika hassua. Sinulla niin keskustelevainen ja eloisa, minulla umpinainen kuin pieni siili :) Kai ne on blogit on aika paljon omistajiensa näköisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, flunssatkin meillä yhtä aikaa! Minä juuri tunnustelen, olenko terve vai ei. Antibioottikuuri on ohi, mutta vielä yskittää ja voimat on vähissä. Kai ne palautuu vähitellen. Kun nuorena olin pahassa keuhkokuumessa ja pyörin sairaalassa muka virkeänä, niin sieltä lähdettyä en jaksanutkaan edes avata ovia. Nyt ei ole onneksi noin paha. Olin jo shoppailemassa, mikä virkisti hurjasti.

      Vai umpinainen! Sinä vaan pysyt asiassa eli kirjoissa, paremmin kuin minä. Minä otan jonkin kirjan herättämän ajatuksen ja alan kysellä, mikä sitten synnyttää välistä keskustelua, jopa väittelyä.
      Sinä pohdit kirjoja syvällisesti, mikä tekee blogistasi fiksun.

      Totta, blogeissa näkyy tekijän käsiala.

      Poista
  19. Eihän haittaa, että näin jälkikäteen onnittelen sinua 5-vuotisblogijulkisuudesta ja toivoisin, että lukijapalkkiin kertyisi monta uutta seuraajaa. Sanataituri olet ja kirjoitat mehevää, rikasta kieltä, osaisinpa itsekin. Olin joskus yhdeksikön aineenkirjoittaja mutta jotenkin kielenkäyttöni on köyhtynyt, vaikka luen paljon. Tarvitsen paljon aikaa tekstien miettimiseen. Kiitos tuosta iki-ihanasta kappaleesta, se jäi soimaan...!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei todellakaa haittaa, kiitos paljon onnitteluista!

      Älä yhtään aliarvioi itseäsi. OLen seurannut blogiasi ja yhdeksikkö se on edelleen, ellei 9+.

      Minulla menee myös paljon aikaa kirjoittamiseen, mutta kun tekstin saa valmiiksi niin siitä on aina tosi iloinen.

      Eräs oppilas lauloi tämän laulun minulle eläkkeellejäämisjuhlassani. Itkin ihan valtoimenaan. Ihana laulu, paljon elämäniloa ja elämästä selviämisen taitoa.

      Poista

Joulukalenterikirja lapsille ja aikuisillekin omansa

Niin suloinen kirja, Montako yötä vielä, Prinsessa Pikkiriikki , 24 tarinaa  Hannele Lampela ja kuvitus Ninka Reittu .  Tutustuin Prinsess...