sunnuntai 28. huhtikuuta 2024

Kuvia kevätluonnosta Mustilan arboretumisssa

Rinne täynnä jouluruusuja, valkoisia ja
vaaleanpunaisia kaunottaria


Kävimme sunnuntairetkellä Arboretum Mustilassa Elimäellä, kuten yleensäkin kevätkukkien aikaan huhtikuussa ja toisen kerran kesäkuun alussa ihailemassa alppiruusujen ja atsaleoitten väriloistoa.
  

Sinivuokkoja yllin kyllin


Myös punainen versio sinivuokosta


Kirjokevättähti



Lumikello, kevätkello, kevätlumipisara
(kauniilla kukalla monta nimeä), kuva: Ume


Lumikellon kuvasi mieheni. Huomaa kyllä, mikä kuva sekä kuvattiin että tehtiin huolella. Tiedustelin oman koneeni äärestä, montako kuvaa naapurihuoneessa oli valmiina - minulla silloin viisitoista - hänellä yksi. 
Ja alla kuva kuvaajasta. 




Eräs erikoisimpia kasveja Mustilassa,
vehkakasveihin kuuluva keltamajavankaali


Mustilan arboretumissa on myös lapsille monenlaista kivaa: eläinhahmoja, majoja ja kivimaalausta kesäisin.










Lännenpiippuköynnös kiipeää pitkin
douglaskuusen runkoa 



Mikä suloinen väri jouluruusussa! Kuva on tässä mukana
värinsä vuoksi, muutoin valokuvana huono


Krookus, kuva: Ume



Ja tämän kimaranhan tarjoilee teille: 





PS Pari linkkiä aiempiin kirjoituksiini, joissa on mainintoja Mustilasta:
Komeita kivimalauksia (klik) 
ja täällä eräs peikko ja paljon muutakin (klik)



19 kommenttia:

  1. Mikä ihana paikka 💚 Kevätkukat hyvässä kuosissa. Keltamajavankaali - uusi tuttavuus. 💛 Mahtavan hienot eläinhahmot ja muut rekvisiitat. Leppäkertut 🐞 Kivat kuvaajat kevätinnostuksen vallassa 🥰

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arboretumissa on myös puuveistosalue, jossa on pidetty kansainvälisiä kilpailuja. Veistoksissa on mytologiaa, satua ja moderneja muotoja.

      Pidän erityisesti pihkan tuoksusta, joka ulkomaisissa havupuissa on voimakkaampi kuin kotimaisissa. Alueella on 100 havupuulajia ja 130 lehtipuulajia.

      Kävin äsken kurkkimassa Arboretumin sivuilla ja mitä löysinkään. Siellä on kehitetty uusi rhodolajike
      Marjatanalppiruusu (Rhododendron brachycarpum ssp. tigerstedtii! Puiston on perustanut valtioneuvos A. F. Tigerstedt vuonna 1902.

      Poista
    2. Marjatanalppiruusu 😀
      Minäkin pidän kovasti pihkan tuoksusta. 🤎

      Poista
  2. Kyllä olisi upea paikka retkeillä ja ihastella luonnon kauneutta. Mahdollisuudet päästä vain on niin rajalliset. Kiitos esittelystä! Sain hetken olla mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Aino! Kiva kuulla, että tämä tuotti sinulle iloa.

      Poista
  3. Kiinnostava paikka. Sinivalkoiset kukat ovat kirjokevättähtiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä. Täällä käy paljon ihmisiä virkistymässä ja myös ostamassa taimia ja siemeniä.

      Keväällä ja alkukesästä kävelyn taustamusiikkina on lintujen konsertti. Pysähdyin kuuntelemaan mustarastasta.

      Oi joi, korjaan tuon nyt seuraavaksi. Meilläpäin tuota kukkaa sanotaan kiinanvuokoksi, mutta tiesin, että se ei ole virallinen nimi ja löysin sitten tuon idänsinililjan.

      Poista
  4. Mustila on kyllä ihana paikka, tullut käytyä siellä monta kertaa.
    Ihmeen paljon siellä on jo kasvua! Tuntuu, että Hgissä ollaan todella myöhässä kevään kanssa. Vasta eilen näin ekat leskenlehdet ja vuokot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kevät eteni ikään kuin päivässä. Nyt tienvierissä on leskenlehtiä isoina kenttinä. Epäröin lähteä Mustilaan, koska aattelin, ettei siellä vielä ole mitään, mutta olikin paljon. Siellä tietenkin puistometsää hoidetaan asiantuntemuksella ja niinpä sinivuokkojakin on paljon taajemmassa kuin luonnonmetsissä.

      Poista
  5. Ooh, niin se kevät vaan tuli tänäkin vuonna! Hienoja kuvia!! Meillä on kevät myöhässä, mutta pääasia että tulee edes nyt. Olen tutkaillut huolestuneena viime syksynä (myöhään) istuttamaani pensasaitaa, luulin jo että meni ihan mönkään koko juttu, mutta kyllä se vaan nyt alkaa niitä lehtiä tekemään. Tämä on ollut jännittävä kevät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan hermostuttava kevät, välillä etenee ja välillä taantuu.
      Hienoa, että pensasaitasi alkaa vihertää.
      Ja nyt vappua viettämään!

      Poista
  6. Siellä on jo niin nättiä! Joensuussa maa on edelleen kuin kuollut ja isojen lumikasojen jäänteitä löytyy edelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joensuu on pohjoisempana, mutta saatte meidät pian kiinni. Kyllä meilläkin vielä jossain varjopaikoissa on lunta.
      Katselin tänään ulkoillessa miten eri tavalla pukeutuneina ihmiset kulkivat, jollain oli shortsit ja T-paita ja jollain toisella toppatakki, eli jonkun mielestä nyt on kesä ja toisen mielestä alkukevät.

      Poista
  7. Upeita kuvia paikasta, jonne en hevin pääse. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, onhan sulla tänne matkaa.
      Luonto on upea kuvauskohde. Mies vääntäytyi kukkia kuvatessaan sellaisiin asentoihin, että pelkäsin hänen puolestaan.

      Poista
  8. Teillä on ollut upea kevätretki. Ehkä ajoituskin tuonne oli kohdallaan, kun saitte heti kunnon tuntuman, miten kevät etenee vauhdikkaasti oikuistaan huolimatta ja monenlaista kevätkukkaa täydessä kukassa.
    Kauniita kuvia, osaat kuvata. Lumikellokuvan miehesi on ottanut haluten häivyttää taustaa ja saada kellot hyvin esille. Minua eniten sykähdyttivät sinivuokot. Niitä ei täällä ole, mutta Lounais-Suomenssa kotini pihamaalla niitä kasvoi laajasti.
    Koillismaalla lumi peittää vielä laajat alueet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Aimarii!
      Nyt ollaan Turussa. Täällä on nurmikot vihreinä ja nuoret miehet shortseissa. Eilen oli 20 astetta lämmintä.
      Tänään ajellaan Euraan ja sitä kautta kotiin. Kiva katsella, miten kevät on edennyt missäkin.

      Poista
  9. Kiitos upean kimaran tarjoilusta... minua vaan hymyilyttää, kun alkoi kuvat "lapsille" - niin tämän mummon silmät kirkastui ja lähti googlaamaan, että missäs tämä paikka oikein onkaan? Hih...

    Voi että miten lähellä ollaankaan viime kesänä fillaroitu, mutta tietämättöminä jäänyt käymättä - nyt tallennettu muistiin... kiitos!!

    Leppäkertut taitaa olla meidän pihan serkkuja - käyhän kurkkaamassa punainen postaukseni:
    https://repolainenreissaa.blogspot.com/2024/05/ihan-punainen.html

    Josko vaikka innostuisit mukaan Värihaasteeseen - siinä ei ole mitään aikarajaa, joten mukaan voi liittyä koska vain... väriä elämään tarvitaan aina!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, poimin tämän kommenttisi roskapostista. Blogger temppuilee joskus näin.

      Vai sillä lailla, että olet fillaroinut onnesi ohi. No, nyt tiedät. Olen muistaakseni kirjoittanut Mustilasta ennenkin. Käyn liittämässä ne jutut tuonne tämän kirjoitukseni loppuun.

      Käyn myös katsomassa sinun värijuttusi.
      Olen todella kiinnostunut kirjoittamaan väreistäkin ja tartun siihen jossain vaiheessa, kunhan muilta aiheilta ehdin.
      Kerran osallistuin Sinivalkoista-haasteeseen:
      https://marjatankirjat.blogspot.com/2020/12/sinivalkoista-blogihaaste.html

      Värejä tarvitaan, toden totta!

      Poista

Joulukalenterikirja lapsille ja aikuisillekin omansa

Niin suloinen kirja, Montako yötä vielä, Prinsessa Pikkiriikki , 24 tarinaa  Hannele Lampela ja kuvitus Ninka Reittu .  Tutustuin Prinsess...