perjantai 25. helmikuuta 2022

Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen toisena päivänä, alakuloisena


Näkymä parvekkeeltamme 25.2. 22



Jos elefantin jalka on hiiren hännän päällä ja sanot olevasi puolueeton, hiiren on vaikea ymmärtää neutraaliuttasi. (arkkipiispa, apartheidin vastustaja, Nobelin rauhanpalkinnon saaja Desmond Tutu)

Soitin eilen onnittelusoiton lapsenlapselle hänen 12-vuotispäivänään. Lapsi sanoi ensimmäiseksi: "Venäjä on aloittanut sodan." Luulen, että hän muistaa koko ikänsä tämän syntymäpäiväaamunsa. 

Seuraavaksi näin erään tutun ihmisen facebook-sivullaan julkaiseman vanhan karttakuvan, jolla hän ilmeisesti halusi osoittaa Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan oikeutetuksi. Kartassa näkyi 1600-luvulla ja myöhemmin Ukrainaan liitettyjä alueita. Ikään kuin historian muutokset oikeuttaisivat tämän päivän sodan. Minulle tuli voimaton olo, miten kukaan voi ajatella noin!
Kun mennään tarpeeksi kauas koko maapallo on yksi.

Kävelyllä kuulin miten kirkonkellot soivat. Se kuulosti kuolemalta.

Olen tyrmistynyt. Olen hidas ja surullinen. Olen tavattoman pettynyt ja vihainen. 

Missään valtiossa kenellekään ei saisi antaa liikaa valtaa, koska kuka tahansa voi tulla suuruudenhulluksi, vainoharhaiseksi tai muulla tavoin epäluotettavaksi, varsinkin itsensä eristänyt ja muiden yläpuolelle asettunut. Myrkyttäjä alkaa pelätä tulevansa myrkytetyksi.
 
Desmund Tutu -sitaattini vetoaa meihin, ettemme tyytyisi seuraamaan sivusta vääryyden tapahtumista. Mutta millä tavalla muut valtiot voivat puuttua parhaillaan tapahtuvaan pahentamatta tilannetta entisestään, se onkin ihan eri juttu. Me emme halua sodan leviävän ja tiedämme, että todellisuuden- ja suhteellisuudentajunsa menettäneelle jopa ydinase on vain ase eikä pelote, jollaiseksi se on katsottu parhaaksi määritellä.
Albert Einstein ja muut tiedemiehet ymmärsivät saaneensa aikaan hirvittävän aseen ja kirjoittivat vuonna 1955 maailman hallituksille Russellin-Einsteinin manifestin, jossa varoittivat aseen käytöstä. Liian myöhään, aikaa ei saanut käännetyksi taaksepäin.  

Sää on mielialani mukainen. Harmaa ja räntäsateinen.
Meillä on pandemia ja huoli ympäristöstä, ei olisi tarvittu mitään pahaa lisää. Miten kaiken tämän keskellä saatetaan vielä aloittaa sota! 

Lohdutan itseäni sillä ajatuksella, että tämäkin on joskus ohi.
Edesmennyt ekonomi, munkki ja luennoitsija 
Björn Natthiko Lindeblad kertoo kirjassaan Saatan olla väärässä eräältä thaimaalaiselta munkilta kuulemansa tarinan 1200-luvulla  eläneestä persialaisesta kuninkaasta, joka hallitsi valtakuntaansa äärimmäisen viisaasti. Kun kuninkaalta kysyttiin hänen hallitsemiskykynsä salaisuutta, tämä otti sormuksen sormestaan ja pyysi katsomaan vastauksen sen sisäpuolelta. Sormuksen sisäpinnalta löytyi lause "This too shall pass". Björn Natthiko oli niin vaikuttunut tästä viisaasta ajatuksesta, että pyysi vaimoltaan lupaa kaiverruttaa sen vihkisormukseensa. Kultaseppä oli nauranut epäromanttisimmalle kaiverrukselle mitä häneltä koskaan on tilattu, mutta vaimo ymmärsi. 
Mikään ei ole pysyvää. Kaikki muuttuu. Kaikki pahat asiat menevät ohi. Mutta myös hyvät. 
"Jag kan ha rätt och jag kan ha fel", totesi Björn Natthiko Lindeblad eräässä haastattelussa. Tällainen ajattelu ei koskaan tekisi hallitsijasta hirmuhallitsijaa, jolta suhteellisuudentaju hämärtyy. 

Näkymä olohuoneemme lasin läpi,
25.2.22


38 kommenttia:

  1. Totisia aikoja elämme. Uskomattomia tapahtuu. Olen sanaton.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Avasimme eilen aamulla radion heti herättyä, enkä meinannut päästä sängystä ylös. Jähmetyin paikoilleni kuin halvauksen saanut. Tuntui, etten enää ikinä kirjoita mitään, mutta vähitellen on tullut sellainen olo, että omien tuntemusten sanoittaminen voisi auttaa. Se myös auttaa, että huomaa toisten jakavan samoja ajatuksia ja tunteita. Joten kiitos, Lissu!

      Poista
  2. Minun tuntemukseni ovat samanlaiset kuin sinun Marjatta. Olen aivan lamaantunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivoa herättää se, että Venäjällä osoitetaan jo nyt laajsti mieltä - auttaa se tai ei. Ainakin Pietarissa ja Moskovassa on ollut isoja mielenosoituksia. Eilen on myös julkaistu venäläisten tieteentekijöiden ja tiedetoimittajien avoin kirje hyökkäystä vastaan. Kirjeessä sanotaan, että sodalle ei ole järkisyytä, osoitetaan arvostusta ukrainalaiselle demokraattiselle valtiojärjestelmälle ja pahoitellaan sitä, että Venäjä on saattamassa itsensä kansainväliseen eristykseen ja hylkiövaltion asemaan.
      Tv-uutisissa pakoon pyrkivät ihmiset, presidentti Zelenskyi, joka pysyy paikallaan Kiovassa, vaikka on Venäjän ykköskohde... kauheaa. Ja minkä vuoksi? Ei järkisyytä.

      Poista
  3. Sama lamaannus on minullakin. Eilinen päivä meni itkiessä. Eräs läheinen lapsi kertoi, että hänen luokallaan on ukrainalainen tyttö, jonka suku on Ukrainassa.
    Tämä sota koskee venäläisiä, jotka eivät halua sotaa. Kaikki pakotteet ja viha mitä he joutuvat kohtaamaan tuon mitättömän pikkumiehen ja hänen hovinsa sekoilun vuoksi.
    Tästä traumasta toipuminen kestää kauan joka osapuolelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä tulee nyt lähelle. Mietin huolestuneena, missä vaiheessa harhaan joutuneen hallitsijan hallinto lakkaa tottelemasta häntä. Hitlerilllä se tapahtui vasta kun kaikki oli menetetty ja käsky kuului tuhota omaa kansaa kostoksi tappiosta.

      Luin, että Venäjältä oli varotettu Viroa kertomasta venäjänkielisissä uutisissaan hyökkäyksestä. Älytöntä!

      Poista
    2. Venäjältä on kuulunut jo pitemmän aikaa kaikenlaisia käskyjä eri maihin, myös Suomeen. Natoon liittyminen on ollut se kaikista ärsyttävin punainen vaate. Kukaan maa ei voi kuitenkaan sanella, miten omassa maassa turvataan kansalaiset. Sota ei ole kuitenkaan koskaan ratkaisu ongelmiin. Se luo vain lisää ongelmia.
      En ymmärrä miten venäläiset kestävät tuommoista itsevaltaista diktaattoria.
      Tämä tuli liian lähelle ja ne uhkailut nostavat vain vastarintaa jokaisessa maassa.

      Poista
  4. Minä mietin sitä, miten luoda turvallista ilmapiiriä maanantaina alkavassa koulussa, kun omakin sisin lepattaa vain...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Lapsille pitäisi luoda turvaa, jotkut heistä tulevat varmasti kouluun pelokkaina.
      Itselläni ei sattunut työvuosien aikana yhtään tällaista tilannetta. Oli kyllä kouluampumisia ja 2004 tapaninpäivän tsunami ja Estonia-onnettomuus, mutta niissä paha oli jo tapahtunut eikä tilanne päällä kuten nyt.
      Omassa lapsuudessa ja nuoruudessa oli kylmä sota ja ydinsodan pelko. Se tuntui todellisena konkreettisena pelkona. Mediassa oli juttuja, että se saattaisi jopa alkaa vahingossa, mikä oli kyllä yliampuvaa.
      Toivottavasti tilanne on sellainen, että sinun maanantaisi sujuu hyvin.

      Poista
  5. Lamaantuneet fiilikset on täälläkin. Ihmisten hätä ahdistaa ja tarttuu. Mitä tästä seuraa ja mikä maa on seuraava?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan parasta. Eiköhän lähipäivät ratkaise paljon. Pakolaisia on tulossa eivätkä kaikki pääse pois. Paha tilanne.
      Luuleekohan valloittaja saavansa Ukrainan kansasta tyytyväisiä alamaisia...

      Poista
  6. Jaan täysin ajatuksesi, näemmä kirjoitimme blogijuttuja tästä aiheesta yhtä aikaa. Eilen en pystynyt oikein mihinkään, tänään jo johonkin. Kurja syntymäpäivä lapsenlapsellasi. Mietin samaa, kun näin tuttavan juhlistavan pyöreitä samppanjan äärellä. Varmaan piti oikein pinnistellä, jotta pääsisi oikeaan tunnelmaan. Ja samaan aikaan elämä jatkuu. Niin kauan, kun pyrimme elämään sitä kuten aina ennenkin, toki toisemme ja ympäristö huomioiden, on myös toivoa. Mutta pelottaa, sitä ei voi paeta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä aivan yhtä aikaa, sama rytmi meillä lamaantumisesta asioiden pohtimiseen.
      Kumpikaan meistä ei myöskään näytä haluavan käyttää P-sanaa. Minäkin voisin nyt hyvin käyttää termiä "turvaton tila", minkä P-nimen käyttö minussa synnyttää, mieluummin puhun Venäjän hirmuhallitsijasta tms.

      Poista
    2. Nimen välttämiseen saattaa liittyä sekin, että arvostukseni on niin alhainen. Sama varmaan mielipidevanki Aleksei Navalnyilla, joka valitsee kiertoilmaisuja.

      Poista
  7. Kyllä on melkoinen stressi tästäki sodasta. Samanlainen olo niinku sillon ku pandemia alko ja Suomeen julistettiin poikkeustila.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta. Kuka olisi arvannut, että tällaistakin on tulossa, vaikka onhan siitä ollut ennusmerkkejä jo vuosia. Onneksi meillä on tässä asiassa niin yksimieliset poliitikot, samoin koko EU-alueella.
      Minulla tuli sellainenkin mieleen, että pitää uusia passi (olin aikonut pärjätä henkkarilla), jos vaikka joutuu itse pakolaiseksi.
      Voi, miksi on tasaisin väliajoin noita hulluja, jotka käyttävät sotaa pullisteluunsa? Tässä onkin saanut elää hyvää elämää rauhan vallitessa.

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Niin paljon sisältävät sanat, varsinkin tässä yhteydessä, monella tapaa.
      Mutta tiedätkö, Takkutukka, nyt hyökkäyksen kolmantena päivänä minulla on alkanut optimismi nousta. Olen huomannut, miten niin paljon arvostelemani somekohina onkin näyttänyt voimansa. Ihmiset on saatu nopeasti isoihin mielenosoituksiin ja hakkeriryhmä Anonymous on kaatanut mm Venäjän valtionhallinnon sivustoja sekä valtion omistaman televisiokanavan verkkosivut. Aiemmin sama ryhmä on tehnyt hyvää paljastamalla lapsipornoketjuja ja haittaamalla Isisin verkkotoimintaa.

      Herra P saattoi luulla Ukrainaa epäyhtenäisemmäksi ja muita valtioita välinpitämättömiksi hänen ryöstöretkensä suhteen. Hän saattaa laskea väärin siinäkin, että venäläisistä olisi kiva elää nostalgisesti uudelleen köyhää muusta maailmasta erillään olevaa Neuvostoliitto-aikaa. Olen nähnyt sen elämän läheltä kostamuslaisissa perheissä. Olen nähnyt sen materian kaipuun ja matkustushalun. Ehkä ne eivät olekaan pelkästään ukrainalaiset, jotka ovat alkaneet lähentyä länttä. Entä jos oma kansa onkin P:lle vieras ja lähtölaskenta on alkanut.

      Poista
  9. Järkytys Venäjän ja Putinin aggressiosta koetaan monella tasolla. Välittömästi se tajutaan ukranalaisten traagisena kohtalona ylivoimaisen ja piittaamattoman hyökkääjän kynsissä. Tämän ei pitänyt olla mahdollista 2020-luvulla.

    Ukranalaiset eivät tietenkään koe Moskovan kuolemankouraa ensimmäistä kertaa. Timothy Snyderin tutkimuksessa Blood Lands kerrotaan, kuinka Stalinin regimi tapatti noin 3,3 miljoonaa ukrainalaista nälkään 1930-luvulla - järjetön homma hoitui niin että Ukrainasta kaikki vilja vietiin Moskovan käyttöön. Silloinkin ukranalaisia syytettiin "vastavallankumouksellisuudesta".

    Mutta tragedian pyörre vetää koko Euroopan sisäänsä. Tänään ei ole kuin eilen.

    Järkyttävältä ja käsittämättömältä tuntuu, että me "boomerit" olemme saaneet elää koko sen rauhanajan, joka seurasi toisen maailmansodan päättymistä. Putin ansiosta rauhanaika päättyi. Ollaan vuodessa 0.

    Tulevaisuus ei katoa, mutta se alkaa alusta.

    VastaaPoista
  10. Tietenkin maailma herää, on myötätuntoinen, ei hyväksy Venäjän armottomuutta, järjettömyyttä, vainoharhaa länttä kohden.

    Aloin katsoa futismatsia Madridista. Peli alkoi hiljaisella hetkellä Ukrainainan uhreille. Ruudulla lukee pelaavien joukkueiden nimien vieressä: STOP WAR.

    Maailma tietää ja tuntee.

    Venäjällä virallinen tiedonvälitys ei julkaise totuutta eikä maailman tunteita. Totalitaarinen kupla on läpäisemätön rautakehikko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamu ei tuonut vielä mitään ratkaisevaa uutta tietoa. Kiova sinnittelee.

      Venäläisille on syötetty viholliskuvaa Ukrainasta lännen ohjailemana natsivaltiona, joka on vapautettava. Suuri joukko ei tiedä mitään muuta, jos ei käytä sosiaalista mediaa, jota sitäkin tietysti yritetään valvoa.
      Aikamoinen aivopesu on tehtävä, että ihmiset saadaan näkemään juutalainen Zelenskyi natsina, joka on ehkä passitettava vankilaloukkoon Navalnyin naapuriselliin ellei tapeta heti kiinni otettaessa. Symmetrinen tilanne: isoisä on kuollut natsien uhrina holokaustissa ja poika Putinin kolonialistisen sodan uhrina natsiksi leimattuna.

      Olen hämmästellyt erään tutun nuoren kaksoiskansalaisuuden omaavan suomenvenäläisen naisen mielipiteitä. Hänen mielestään sukulaisilla Kiovassa ei ole hätää, juovat kahvia ja katselevat telkkaria. Siis myös osa Suomessa asuvista venäläistaustaisista ei seuraa kuin venäläisiä medioita ja jos väkisinkin näkee tai kuulee jotain muuta, niin pitää sitä median vääristelynä. Sain päähäni lähettää viestin entiselle Kostamus-tutulle, jolla on sukulaisia eri puolilla Ukrainaa. Kysyin, ovatko sukulaiset paenneet ja mikä on tilanne. Kaikki on kuulemma rauhallista, venäläiset sotilaat ovat kuljeskelleet siellä aiheuttamatta harmia millekään tai kenellekään. En tiedä, onko kyse siitä, ettei uskalleta sanoa totuutta viestien seuraamisen pelossa vaiko siitä, että totuutta ei pystytä näkemään.
      Kyllähän Putin ja hänen hännystelijänsä tekevät kaikkensa salatakseen kotimaan ihmisiltä, mitä Ukrainassa tapahtuu. Sotilaiden ruumiita varten on kuljetettu jotain ihme pönttöjä, matkakrematorioita. Ei ole siis arvokasta sankarivainajien vastaanottoa, kun kaatuneita on 0.
      Onkohan Sotilaiden äidit -liike vielä voimissaan?

      Putin alkaa näyttäytyä menneen ajan miehenä. Kolonialismi ei taida olla oikein muiden kuin Isisin ja vastaavien mielessä.
      Katsoin videotallennetta hänen ylimielisestä käyttäytymisestään turvallisuusneuvoston kokouksessa. Näyttää siltä, että mies toimii täysin yksin ja hallitsee "hoviaan" halveksunnalla ja pelolla.
      Informaatiosotaa käydään kaikkialla ja siihen tarvitaan paljon muuta kuin isottelu ja pelottelu.

      Poista
    2. Ja siinähän Putin myös laskelmoi väärin, että hajoittaisi Eurooppaa. Päinvastoin, Eurooppa yhdentyy häntä vastaan, eikä muualtakaan taida löytyä paljon tukea. Kiina yrittää tasapainotella, koska heille vain talous on tärkeää.
      "Maailma tietää ja tuntee."

      Poista
    3. Korjaan vielä tuon kömmähdykseni Zelenskyin isoisän kohtalosta. Isoisä pelastui, tämän kolme veljeä ja veljesten isä tapettiin. (Oh my, eihän Volodymiriäkään olisi, jos isosisä olisi nuorena tapettu, minulla on näitä aivosumuja kiihkeän ajattelun seurauksena muutoinkin saati sitten tällaisina aikoina.) Mutta toivotaan, että isoisän neuvokkuus ja onnekkuus olisi myös pojanpojalla geeneissä.

      Poista
  11. Alkaa näyttää siltä, että Putinin hyökkäys Ukrainaan epäonnistui täysin. Toivottavasti tämä johtaa suuruudenhullun ja todellisuudesta irtaantuneen hirmuhallitsijan syrjäyttämiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seppo, näin toivomme.
      Ukraina on kestänyt uskomattomasti. Heillä onkin ihan eri motivaatio kuin venäläisillä sotilailla, joilla ei välttämättä ole motivaatiota sotimiseen ollenkaan.
      Saa nähdä, mitä tulee tapahtumaan. Huominen neuvottelu on turha. Ukrainaa kehotetaan antautumaan, mihin se ei suostu. Ja entä sitten?

      Juuri nyt olen iloinen siitä, että pari venäläistä oligarkkia on jo arvostellut Putinia turhasta sodasta. Oli hyvä veto kohdistaa pakotteet yksittäisiin rikkaisiin henkilöihin. Raha saa reagoimaan.

      Haavoitettu karhu on vaarallinen, ja se saa minut huolestumaan. Putinilla ei ole kunniallista tietä ulos tästä.

      Poista
  12. Pidin elossa toivoa, että asiat ratkaistaan neuvottelemalla ei aseilla.
    Sodalle ei ole koskaan oikeutusta.
    Putin on ollut aina outo ja vaarallinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Kyllä on pitänyt Sauli Niinistönkin olla tarkkana keskusteluissaan tämän häikäilemättömän ja töykeän miehen kanssa. Putinilla on sekä still-kuvissa että videotallenteissa yhä oudompia ilmeitä, näyttää pöhöttyneeltä muualtakin kuin kasvoistaan. Tulee mieleen, että tämä ihminen on pettynyt itseensä, mutta pitääkö sen vuoksi tuhota elämää ympärillään. Menisi psykiatrille.

      Poista
  13. Täälläkin on myötäeletty Ukrainan tilanteessa. Käsittämätöntä, vielä nuo järjettömät uhkailut ydinaseilla! Näyttää siltä, että Putinilta on pudonnut joku elintärkeä ruuvi päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ydinaseuhkailu on mitä raukkamaisinta.
      Ja muutakin hyvin järjetöntä tapahtuu. Venäläisiin medioihin oli ilmestynyt lauantaina sotilasasiantuntija Pjotr Akapovin essee, jossa hän kirjoittaa onnistuneesta "erikoisoperaatiosta". Putin oli muka ratkaissut "Ukrainan kysymyksen" upeasti, Ukraina palannut Venäjän luo ja voi miten länsi edes saattoi kuvitella, että Putin olisi pettänyt esi-isät ja tulevat sukupolvet jättämällä Venäjän hajalleen.
      Käsikirjoitukseen ilmeisesti kuului kahden päivän sota ja kaikki tehdään robottimaisesti tarkistamatta, mikä onkaan tilanne. Essee on kirjoitettu ties milloin ja julkaisupäivä päätetty. No, se voitonriemuinen paatos oli sitten poistettu, mutta siitä oli jo ehditty ottaa tallenteita. Pohjois-Korean tyyliä.

      Poista
  14. Olipa hieno ja lohduttava kirjoitus!
    Jonakin päivänä tämä on historiaa, josta toivottavasti otimme opiksemme!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin. Juuri nyt tuntuu kyllä pahalta, kun hyökkääjä ilmoittaa jatkavansa "kunnes tavoitteet on saavutettu". Hyökätään siviilejä vastaan ja muu maailma tarkkailee, neuvottelee ja avustaa. Kamala, kamala tilanne.
      Joskus tämäkin on ohi. Mutta miten paljon uhreja? Ja mitä sen jälkeen?

      Poista
    2. Ei uskalla edes ajatella.
      On niin voimaton olo.
      Aloin kerätä tavaraa paikkakunnalla järjestettävään keräykseen, että edes jotain voisin tehdä.
      Ahdistaa tosi paljon.

      Poista
    3. Samanlaisia tuntemuksia minullakin. Voimattomuutta, kestojännitystä ja ahdistusta.
      Liityin Facebookin Operaatio Toivo -ryhmään, jossa toimitaan hyvin aktiivisesti, organisoidaan ihmisiä hakemaan pakolaisia rajapaikoilta ja viemään heitä vastaanottajiensa luo ja viedään pakolaisille autolasteittain lääkkeitä, taskulamppuja ym sellaista, mistä on ilmoitettu olevan puutetta. Ei niin, että minusta ajokortittomasta hermorauniosta olisi mitään apua, mutta tekee hyvää seurata, miten reippaat nuoret ihmiset ovat ryhtyneet konkreettiseen auttamistyöhön. Jotkut firmat ovat lahjoittaneet valtavasti hyvää tavaraa. Tulee parempi mieli, kun huomaa, että maailmassa on sentään paljon myös hyvyyttä.

      Poista
    4. Kyllä, ihmisistä löytyy kuitenkin niin paljon hyvyyttä ja auttamisen halua!

      Poista
  15. Vastaukset
    1. Niin on.
      Nyt vain tuntuu myös jotenkin pahalta se, ettei tuolle elefantille voi pistää kampoihin oikeasti ja massiivisesti, niin että se jalka kimpoaisi äkkiä pois siitä hännän päältä.
      Aseita olisi, mutta kuka haluaa maailmansotaa, ja jos Putin on niin hullu, että uhkaa ydinaseella, niin voi se uhkaus toteutuakin, ellei puolustusministeri Shoigu tajua, milloin on aika lakata tottelemasta. Kaikki järkevimmät taitaa olla Venäjällä vankilassa.

      Poista
  16. Putin piirtää nimensä historiaan eräänä julmimmista hallitsijoista. Hän ei epäröi käyttää myrkkyä poliittisiin vastustajiin eikä massiivisia pommeja siviileihin.
    Ei voi muuta kuin toivoa parasta Ukrainalle. Puristan nyrkkejä ja kiroan, kun en voi tehdä mitään konkreettista.
    terv. manu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Manu, koitetaan jaksaa.
      Minä olen nyt vakuuttunut, että Putinin Venäjä on paljolti Isisin kaltainen. Molemmilla on lännen ja demokratian viha, Isisillä on ollut tavoitteenaan haaveiden kalifaatti, bunkkereissa piileskelevällä Putinilla vanha Venäjän imperiumi. Tyylissäkin on samaa julmuutta ja häikäilemättömyyttä.
      ljudmila Ulitskaja sanoo HS:n jutussa, että nykymaailmassa ei enää pitäisi olla tilaa näin primitiiviselle onagelmanratkaisulle. Olen samaa mieltä.

      Poista

Maija Laura Kauhanen, Ihmeköynnös

  No, onpas tässä virkistävä kirja, monella tapaa virkistävä, rehellinen, ei trendejä kumartava vaan kirjoittajan omaan tarinaan ja valintoi...