tiistai 23. heinäkuuta 2024

Vain kolme kuvaa - h niin kuin heinäkuu


1. HELLYYS ja HAIKEUS


Kaseva yhtyeen jäsenet vasemmalta oikealle: Nils Jokela rummut, Jouko Järvinen bassokitara ja laulu, Matti Mikkonen kitara ja laulu ja Tommi Kekoni, kitara ja laulu

Kävin kuuntelemassa Kaseva-yhtyeen konsertin Taidekeskus Salmelassa Mäntyharjulla. 
Suomen Beatleseiksi kutsuttu Kaseva julkaisi esikois-LP:nsä Tyhjää vain vuonna 1974 ilman että olisi käynyt vielä missään keikoilla ja lopetti 1982 julkaistun Meidän huoneessa -albuminsa jälkeen. 
Bändi aloitti uudelleen 2000-luvun alussa, osin uusi jäsenin. Vanhoja alusta asti mukana olleita ovat Nils Jokela, Jouko Järvinen ja Mikko Jokela, joka ei osallistu keikkoihin.

Pidän sekä Kasevan laulujen sävellyksistä että lyriikasta. 
Laulujen sanat ovat suurimmaksi osaksi edesmenneen Asko Raivion, joitain kappaleita ovat sanoittaneet myös Nils Jokela ja Mikko Jokela.  

Koen Kasevan lauluissa hellyyttä ja haikeutta. 
Helliä ovat esimerkiksi Pena (Päivä päivältä enemmän, me ollaan Penasta huolissamme niin...) ja Striptease tanssija, joka tuo mieleeni Rauli Badding Somerjoen Ikkunaprinsessan (Voi kuinka kaunis on tuo nainen, kuka hän on ja mistä tänne saapui?...)
Ja haikeita: Kun maailma elää (Kun maailma elää. Kun kellot käy ihmisten aikaa. Ei kukaan enää kosketustas kaipaa...) ja Syksy (Minusta tuntuu, niinkuin jotakin ois tärkeää mennyt sinun kanssasi pois. Mitä se on sinäkö vain? Sinäkö vain?...)

Jos innostut kuuntelemaan tämän bändin vanhoja tallennuksia, niin niiden solistit laulavat heleämmin kuin nykyinen solisti Matti Mikkonen, jonka tummemmasta äänestä pidän enemmän. 
Kannattaa mennä konserttiin!


2. HARMONIA


Tyynilahden venevajat, Kuva: Ume

Harmonia merkitsee rauhaa ja tasapainoa. Yritimme  kuvata aamuyöllä mieheni kanssa isoa täysikuuta järven yllä, mutta kuvat eivät oikein onnistuneet. Siinä olisi ollut hyvä aihe harmoniaan, mutta on näissä venevajoissakin hiljaista rauhaa. 



3. HORSMA



Maitohorsma (Chamaenerion angustifolium), mutta koska minä olen tottunut kutsumaan horsmaksi ja tämä on minun ikioma blogini niin h niin kuin horsma!

Tämä kuva
sarja on Kristiinan alullepanema. Ensi kuussa kuvaa ja tarinaa e-alkuisten sanojen inspiroimana. 

Jatkan kesän kolmatta hellelomaa saaressa Luumäen Kivijärvellä. Nautin, olenhan lopulta tajunnut mökillä olemisen idean. Jo oli aikakin - meillä on ollut mökki 14 vuotta. 



12 kommenttia:

  1. Kasevaa on nuoruudessa kuunneltu niin että melkein kaikkien laulujen sanat palautuvat mieleen kun niiden nimiä tekstistäsi luin.
    Ihanaa mökkiloman jatkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Laitoin noita kertosäkeitä, koska ne auttavat muistamaan laulun, mutta jo nimikin on varmaan monelle tuttu. Ostin CD:n, jossa on kaikki vanhat laulut vuoteen 1982, mutta heillä on myös uusia ja uudenlaisia 2000-luvulla tehtyjä biisejä.
      Sinulle myös hyvää kesän jatkoa!

      Poista
  2. Kuvista välittyy tunnelma niin, että minäkin sen tajuan. Lissu

    VastaaPoista
  3. Kauniita kesäkuvia. Kun löytää mökillä olemisen kiireettömän elämänrytmin, siitä se alkaa, useinhan mökillä eletään hieman erirytmissä kuin kaupungissa.
    Mökkiä ei ole, koska asunto on maalaiskylässä, mutta voisi olla.
    Kasevan laulut ovat tuttuja, niitä soitettiin kasettimankalta silloin.
    Niissä lauluissa soi jotakin omasta nuoruudesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kiireettömyys se on.
      Me ei olla ihan ulkoisista syistä päästy siihen ennen kuin nyt. Täällä on ollut niin paljon tekemistä, vanha hajoava mökki ja viidakoitunut piha. Minä olin väsynyt rintasyöpäpotilas ja pidin tilannetta toivottomana, mieheni ryhtyi innolla raivaamaan, korjaamaan ja rakentamaan uutta.
      En meinannut millään jaksaa kaikkia remontteja, talkoita ja vieraita niissä olosuhteissa. Nyt on kiva, kun voi tehdä kaikkea pientä, laittaa piha-aluetta ja sisustaa.
      Pidän entisten mökin omistajien askelista muodostuneista poluista ja meidän käytössä tulleista uusista.

      Eilen illalla mieheni sanoi, että hän menee katsomaan uutisia. Minä kysyin, mitä uutisia. - Puoli yhdeksän. En siis yhtään tiennyt, mikä aika oli. Jatkoin esseekirjani lukemista rantapoukamassa ja mietin, että hyvin olen irrottautunut.
      Täällä mökillä pidän valoisista illoistakin, voi lukea ulkona pitkään.

      Poista
    2. Rintasyövästä henkinen toipuminen kestää kauan, olen ollut väsynyt, aloitekyvytön, kunhan tollotan päivät. Elokuussa on viisivuotis kontrolli, tuntemukset vaihtelevat hiostuksen saattelemina, nekin lääkkeet vievät iloa elämästä.
      Sisko sairastui keväällä, hänen kesä on mennyt hoitojen rytmittämänä, kaikki muistui niin elävästi mieleen.
      Mutta ei kadoteta iloja mihinkään, mukavia mökkipäiviä teille.

      Poista
    3. Kiitos! Sinulle jaksamista toipumiseen.
      Rintasyöpä ja varsinkin se pitkä jälkihoito muuttavat naista monella tapaa. On aika ennen ja jälkeen.
      Minulla on nyt 10 vuotta operaatiosta ja 5 lääkityksen lopettamisesta, kontrolleja kahden vuoden välein.
      Välillä käy mielessä, entä jos olisin saanut pitää rintani ja jatkanut iloisesti estrogeenilisää nauttien. Tärkeintä, että ei tauti uusisi...

      Poista
  4. Jos Kasevan konsertti ja Mäntyharju olisivat hiukankin lähempänä, niin paikalla olisin kuulijana tuossa konsertissa.
    Rantavajat on niin kesätunnelmaa.
    Täällä minä ihailen laajoja "horsmapeltoja". Horsma on levinnyt paljon ja kukkii kauniisti, jopa niin houkuttelevasti, että porot napsivat niitä.
    Mukavia hellepäiviä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä alkaa jo horsmatkin olla kukintansa lopussa. Löysin harvinaisen paikan, jossa niitä oli vielä osittain nupulla.

      Kasevalla on menossa laaja 50-vuotiskiertue Tänään - Eilen.
      Voit googlata, mikä esiintymispaikka olisi sinua lähellä.

      Poista
  5. Kiva juttu! En ole koskaan kuunnellut paljoa musiikkia, mutta Kaseva on jäänyt nuoruudestani mieleen. Abi-juhlimiseen liittyen istuimme luokkakavereiden kanssa jossakin naapurikunnan pubissa. Maalla eläneelle kotona viihtyvälle nuorelle naiselle se oli ensimmäinen kerta olla sellaisessa paikassa, ja sitten vielä alkoi soida Striptease - tanssija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo biisi on niin sympaattinen. Yksinäiset saluunan jätkät ihastuvat tavoittamattomaan aivan kuten Rauli Badding Somerjoen teinipoika mallinukkeen kaupan ikkunassa.

      "Bändi alkoi uuden biisin
      Biisi jossa kaiho soi
      kun selkäpiitä ryömi hiiri
      Ja pojat kaikki sanoi oi"

      Otin tämän esimerkiksi hellyydestä, mutta onhan se myös haikea.
      Sinne pojat jäävät kaljaa kittaamaan.
      "Ja juotiin vielä kuusi kaljaa
      Siellä meidät kyllä tunnetaan"

      Poista

Joulukalenterikirja lapsille ja aikuisillekin omansa

Niin suloinen kirja, Montako yötä vielä, Prinsessa Pikkiriikki , 24 tarinaa  Hannele Lampela ja kuvitus Ninka Reittu .  Tutustuin Prinsess...