keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Stephen Hawking, Minun lyhyt historiani, 2014


Minun lyhyt historiani! Miten lyhyt? 123 sivua, joissa myös kuvia. 
Pidän lyhyistä elämäkerroista. Suomessa lyhyen elämäkertakirjoittamisen taidon osaa mm. Claes Andersson, jonka tuokiokuvista koostuva kirja Jokainen sydämeni lyönti (2009) sisältää 175 sivua. Toinen hänen omasta elämästään ja havainnoistaan kertova kirja Oton elämä (2011) on hieman pitempi. Anderssonilla lyhyys on tyyliasia. Se on varmaan osittain tyyliasia myös kosmologi Hawkingilla. Kirjassa näkyy tiedemiehen tarkka ilmaisu sekä yhteys hänen suosittuun kirjaansa Ajan lyhyt historia, mutta suppeus johtuu hänellä myös kirjoittamisen vaikeudesta. Nykyisillä kehittyneillä laitteilla ALS-taudin rappeuttama 73-vuotias Hawking pystyy kirjoittamaan kolme sanaa minuutissa.

Stephen-poika elää kivaa lapsuutta eksentrisen perheensä kanssa. Hän pääsee matkustelemaan ja omaksuu akateemisen tiedeväen, intellektuellien arvoja.
Koulussa Stephen menestyy keskinkertaisesti, hutiloi eikä suhtaudu kovin vakavasti opintoihinsa. Silti luokkatoverit antavat hänelle lempinimen "Einstein", joten kyllä he hänessä jotain näkevät. Toisaalta 12-vuotiaat kaverit lyövät karkkipussista vetoa, ettei Stephenistä tulisi koskaan mitään.

Stephen aloittaa yliopisto-opintonsa Oxfordissa 17-vuotiaana. Vaikka useimmat opiskelijat ovat häntä vanhempia, asepalveluksensa suorittaneita nuoria miehiä, heitä kohdellaan asuntoloissa lapsina. Colleget ovat opiskelijoille loco parentis, sijaisvanhempia. Tytöt ja pojat opiskelevat eri rakennuksissa, ja tapaamiset ovat valvottuja. Moraalista pidetään tiukasti huolta. Tämä tilanne muuttuu vasta 60-luvun seksuaalisen vallankumouksen myötä, mutta silloin Stephen on jo valmistunut ja elää perhe-elämää.

Jos yliopisto kohtelee opiskelijoitaan lapsina, niin nämä myös käyttäytyvät sen mukaisesti. Suojatuissa oloissa elävät nuoret miehet pitävät opiskelua toisarvoisena ja keskittyvät hauskanpitoon. Kansikuvassa näkyy, miten venekerho juhlii. Tällaista pelleilyä "pojat" harrastivat opiskelun sijaan. Stephen Fry on myös kirjoittanut muistelmissaan samasta asennoitumisesta. Suhteiden luominen ja yhteiset harrastukset olivat vähintään yhtä tärkeitä kuin opinnot. Hawking kertoo, että vaivaton, luonnostaan tuleva lahjakkuus oli suotavaa, mutta pänttääminen leimasi tyypin tylsäksi. 

Kaikki muuttuu, kun Stephen saa 21-vuotiaana Cambridgen jatko-opiskelijana kuulla sairastavansa parantumatonta tautia, joka veisi hänet todennäköisesti hautaan parin vuoden kuluttua.

Yksi seuraus sairastumisestani oli, että asenteeni muuttui täysin. Kun joutuu kohtaamaan mahdollisuuden, että kuolee nuorena, huomaa elämän olevan elämisen arvoista ja haluavansa tehdä paljon erilaisia asioita.

Paitsi elämän rajallisuuden tajuaminen Stephenin sai paiskimaan töitä myös tutustuminen Jane Wilde -nimiseen nuoreen opiskelijaan, jonka kanssa hän halusi perustaa perheen.


Opiskelu Cambridgessä jatkui professuurina syksyyn 2009 asti. Hawking ei ole pystynyt opetustyöhön, mistä hän löytää myös positiivista; eipä ole tarvinnut käyttää aikaa alkeiskursseihin. Hän on voinut omistautunut kokonaan teoreettiselle tutkimukselle, jota on tehnyt yhdessä muutaman kollegan kanssa. Monet Hawkingin teorioista ovat saaneet myöhemmin empiiristä vahvistusta, kuten hänen kuuluisa teoriansa mustista aukoista.

Tällä hetkellä Hawking on elänyt jo yli 50 vuotta vammautuneena. Hänellä on takanaan kaksi avioliittoa ja hän on kolmen menestyneen lapsen isä. Hän elää nykyään taloudenhoitajansa kanssa esteettömässä talossa, mutta on kokenut paljon hankalia aikoja kaksikerroksisessa asunnossa asumisen ja apuvälineiden alkeellisuuden vuoksi. 



Sähköinen pyörätuoli ja moderni tietotekniikka ovat mahdollistaneet Hawkingille normaalin oloisen elämän. Hänellä on käytössä tietokoneohjelma Word Plus, jota hän ohjaa poskilihastensa liikkeillä silmälaseihin asennetun anturin avulla. Kun sanottava on valmis, kolme sanaa minuutissa -vauhdilla, hän voi tallentaa tai tulostaa sen tai lähettää puhesyntetisaattoriin. Tällä menetelmällä hän on kirjoittanut tieteellisiä artikkeleita ja seitsemän kirjaa sekä pitänyt luentoja ja yleisöesitelmiä. Aiemmin tulkit olivat apuna, kun Hawkingin puhe kävi yhä epäselvemmäksi. Puhekyvyn täydellinen menetys muutti tilanteen elämänmyönteisen tutkijan mielestä itse asiassa parempaan suuntaan. Huono puhe saa kuulostamaan kehitysvammaiselta, vaikka olisi maailmankuulu tiedemies. Hawking on mieltynyt syntetisaattorinsa ääneen ja pitää sitä jo omanaan.

Hawkingin kirja Brief History of Time (1988) sai alkunsa, kun hän halusi tienata rahaa tyttären koulumaksuihin. Kustantaja Bantam halusi kirjan, joka olisi kansantajuinen ja jota myytäisiin lentokentillä kuten aikakauslehtiä.
Kirja pysytteli New York Timesin bestseller-listalla 147 viikkoa ja London Timesin listalla 237 viikkoa. Siitä on tullut kulttikirja, jota on käännetty 40 kielelle ja myyty yli 10 miljoonaa kappaletta. 
Hawking miettii kirjan suosion syytä. Hän myöntää, että se johtuu osittain hänen vammaisuudestaan, varsinkin kun Bantam käytti kansikuvana valokuvaa, jossa hän on erittäin surkean näköinen. Hän toivoo kuitenkin, että ainakin osa kirjan ostaneista olisi myös lukenut sen.

Hawking on menestyskirjan jälkeen kirjoittanut muitakin tiedettä havainnollistavia kirjoja ja George-lastenkirjasarjan yhdessä tyttärensä Lucyn kanssa.

Omelämäkerrallisen aineksen ohessa Minun lyhyt historiani sisältää lukuja nimeltä Gravitaatioaaltoja, Alkuräjähdys, Mustat aukot, Imaginääriaika ja Reunattomuus. En hypännyt niitä yli. Olin jopa ymmärtävinäni, mistä on kyse. Hawking taitaa osata popularisoinnin.

Pidän tässä kirjassa erityisesti siitä, että Hawking sanoo selkeästi, että hän on paljon muuta kuin  sairautensa, että hänellä on ollut hyvä elämä. Hän on valittamisen sijaan keskittynyt tekemään sitä, mikä on ollut mahdollista ja sanoo onnistuneensa tekemään suurimman osan haluamistaan asioista. Hän on matkustellut laajalti ja on aina valmis hauskanpitoon.


Nuori mies, jonka ennustettiin elävän 23-vuotiaaksi ja joka on ollut muutaman kerran lähellä kuolemaa, on nyt 73 ja toteaa: 
On ollut upeaa olla elossa ja tehdä teoreettisen fysiikan tutkimusta. Olen iloinen, jos olen pystynyt edistämään ymmärrystämme maailmankaikkeudesta.

Katsoin jokin aika sitten Hawkingin elämästä tehdyn tuoreen elokuvan Kaiken teoria. Siinä on hyvin samanoloinen velikulta kuin kirjassa. Ainoa mitä elokuvassa jäin kaipaamaan, oli se, että lopussa olisivat esiintyneet edes valokuvina elokuvan päähenkilöt Stephen ja Jane. 
Joissakin elämäkertaelokuvissa on ollut tällainen loppuyllätys, ja se on toiminut hienosti, esimerkkinä ranskalainen Koskemattomat, jonka lopussa nähdään valokuvassa tosielämän Philippe ja Driss, ja katsoja jää istumaan liikuttuneena kokiessaan fiktion muuttuvan faktaksi! 



26 kommenttia:

  1. Minäkin olen tämän lukenut ja harmittelin tuolloin kirjan persoonattomuutta. Jotenkin se jäi haljuksi ja toteavaksi, mikä ei sinänsä ole ihme ottaen huomioon, miten työlästä Hawkingin on kirjoittaa. Ihan kelpo kirja kuitenkin, vaikkei oikeastaan mitään uutta tarjoile.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin ajattelin, että ohho ei kerro tunteistaan, toteaa vain, mm. avioliitosta toisen vaimonsa kanssa, että se oli intohimoinen ja myrskyisä ja että vaimo sairaanhoitajana pelasti hänet kahdesti kuolemalta. Tästä liitostahan on huhuja, että vaimo pahoinpiteli Stepheniä.
      Minua kiinnosti eniten näin sairaan ihmisen suhtautuminen sairauteensa. Ymmärrän, että siihen tottuu. Stephenin kädet ovat aivan vääntyneet, omissani on enenevä nivelrikko, se on vain aste-ero. Yleensä sairas on omasta mielestään terveempi kuin miten muut hänet näkevät. Nuori, terve ihminen voi nähdä Stephenin täysin toimintakyvyttömänä, mutta omasta mielestään hän on enimmäkseen terve.

      Poista
    2. Oho, pahoinpiteli ehkä? Huh! Pitäisi ehkä lukea se toinen elämäkerta (Jane Hawkingin kirjoittama), niin saisi sitä suhdemättöä, jota kaipailin, enemmän. :D

      Hawking ei tosiaan valittanut sairauttaan, vaan suhtautui siihen(kin) melko analyyttisesti ja kuvaili apuvälineitään enemmän kuin tunteitaan. Mutta ehkä asia on tosiaan niin, että Hawking hyväksyi väistämättömän ja keskittyi siihen, mitä hän voi eikä siihen, mitä hän ei voi. Hattua nostan hänelle. Itse en varmaan olisi niin rationaalinen ja vahva, vaan saattaisin jopa katkeroitua. Toivottavasti ei tarvitse koskaan saada selville omaa suhtautumistaan asiaa!

      Poista
    3. Minuakin on ruvennut kiinnostamaan tämä kirja. Voi olla kyllä, että se tarina päättyy heidän avioeroonsa. Molemmilla oli jo uudet kumppanit valmiina. Hawkingin toinen avioliitto hoitajansa kanssa, se myrskyinen, kesti sekin 11 vuotta.

      Kävin googlailemassa ja löysin Wikipediasta tiedon, että Hawking on jäänyt eläkkeelle syksyllä 2009. Pitää korjata, olen laittanut tekstiin, että hän on edelleen yliopiston virassa. Siellä oli myös, että hänen kuntonsa heikkenee koko ajan ja että hän ei ollut edes voinut osallistua omiin 70-vuotisjuhliinsa. Surullista.

      Ei sitä koskaan tiedä, miten suhtautuu, jos paha sairaus iskee. Minä olen huono sietämään kipua, muulla ei ole väliä. Jos on kivuton, on terve, vaikka olisikin rajoituksia ja ulkonäköhaittoja.

      Poista
  2. Minulla on tulossa tämä kirja juuri lukuun, joten palajan lukemaan arviosi tästä myöhemmin. <3

    VastaaPoista
  3. Juuri Astrid Lindgrenin perusteellisen elämäkerran lukeneena, olen samaa mieltä lyhyiden elämäkertojen miellyttävyydestä;) En hypännyt yli, mutta puuduin ajoittain kirjoitettujen kirjojen analyyseihin. Mainitsemasi Claes Anderssonin muistelma oli minustakin hyvä lukukokemus.
    Yksi hieno muistelma oli mielestäni Henrik Tikkasen langon Johan Wreden kirjoittama 'Tikkanens blick', jossa tulee enemmän Tikkasen näkökulmaa verrattuna Märta Tikkasen suurempaa painotusta saaneeseen näkökulmaan. Siinä oli todella paljon lehtiarvosteluja kirjoista, jotka loikin reippaasti yli. Sellaisena se oli sitten hyvä ja luettava. Olisin kustannustoimittajana tehnyt jotain niille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, kiitos kun kerrot tuosta Johan Wreden kirjasta. Olen kiinnostunut Tikkasista. Voin kuvitella, että juuri lehtiarvostelut tuntuvat turhilta tällaisessa kirjassa.
      Nyt pitäisi vain viitsiä lukea ruotsiksi.

      Poista
    2. Ei näköjään ole käännetty, tarkistin kirjastosta. Tämä olisi kyllä varmasti herättänyt mielenkiintoa suomennettunakin, luulisin - ja vähän karsittuna, kuten sanottu..

      Poista
  4. Tekstisi on tosi luettavaa, eli kiva lukuista. Kiitos! Ja kiitos kirjan lyhennelmästä, riittänee minulle, vaikka kirjan kuvat pitää kaupassa vilkaista ja elokuvan haluan ehdottomasti katsoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tuossa tuli tärkeimmät etapit. Ja - kiitos - luettavuus taisi tarttua Hawkingilta ;)

      Leffassa vähän oiotaan avioliiton särkymisessä ja uusien liittojen syntymisessä, mutta se ei haittaa. Sehän perustuu vaimon Jane Wilden muistelmiin, joissa näkökulmakin voi olla vähän toinen.

      Minä pidin elokuvasta kovasti. Luin kirjan sen jälkeen, se vain tarkensi joitain asioita. Itse asiassa kirja ei olisi kiinnostanutkaan niin paljon ilman elokuvan tunnelmia ja tunteita, koska kuten Elegia tuolla kommentisssaan toteaa, niin kirja on persoonaton. Joissakin pikkujutuissa sinä pilkistää elämänmyönteinen huumori, mutta muutoin se on faktaa.

      Poista
  5. hävettää, kun en ole lukenut mitään hawkingilta. elämäkertojen lukeminen on ollut todella heikkoa. kissa sylissä, siksi hassu tyyli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa kissalle! En minäkään ole lukenut mitään ennen tätä. Luulen, että se Ajan lyhyt historiakin on hyvin vaikea. Se on monella hyllyssä suuren julkisuutensa vuoksi.

      Poista
    2. Minuakin ovat elämäkerrat alkaneet kiinnostaa kovasti vasta joskus viidenkympin jälkeen. Ne perinteiset, kronologiset asiaelämäkerrat eivät kyllä kiinnosta edelleenkään, mutta onneksi nykyään on elämäkertakirjoja, joita kutsutaan henkilökohtaisiksi romaaneiksi.

      Poista
  6. Minulle ei ole Hawking tuttu lainkaan. Ehkei siksikään, etten ole liiemmin elämäkertojen lukija.
    Esittelet tämän kirjan hienosti, niin tyylikkäästi, että melkein tartun siihen, jos satun kirjastosta löytämään.
    Keräilen listaa taas syksyn lukuintoon. Tähän aikaan ja kesällä en malta ottaa työn alle muita, kuin noevelleja ja runoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aimarii!
      Hawking on henkilönä kiinnostava. Tieteentekijä otetaan harvoin vastaan kuin rock-tähti, mutta Hawkingille on tapahtunut niin. Ihmiset tungeksivat luentotilaisuuksiin vain nähdäkseen hänen pienen kuihtuneen olemuksensa ja kuuntelemaan syntetisaattorin monotonista puhetta.
      Kirja kuvaa myös kiehtovasti englantilaista yliopistoelämää.

      Poista
  7. Stephen Hawkingistä oli jo 1980-luvulla Valituissa paloissa aika koskettava tarina, hyvä, että eletään 2010-lukua ja tarinaa voidaan jatkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä muistan myös lukeneeni hänestä aiemmin aikakauslehdistä. Dramaattinen tilanne, jossa hänelle jouduttiin tekemään puhekyvyn lopullisesti vievä toimenpide, tuntuu tultulta, joten siitäkin varmaan uutisoitiin aikanaan.

      On kyllä hienoa, että ennusteet eivät aina toteudu ja likuntakykynsä ja paljon muuta menettänyt voi sanoa elävänsä tyydyttävää elämää.

      Poista
  8. Kiitos esittelystä. Olen pitkän aikaa tuumaillut tutustua Hawkingin elämänkertaan. Ilmeisen positiivinen ja valoisa henkilö vaikeuksistaan huolimatta, suurenmoista. "Tunnen" hänet TV-sarjasta The Big Bang Theory (suosikkisarjani).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on hauska sarja! Olen katsonut silloin tällöin.
      Oletko muuten katsonut Doc Martinia, TV1 klo 17.10 iltapäivisin? Siinä on myös erityinen ja ihana hahmo tämä Doc Martin, Doctor Ellingham.

      Stephen Hawking tuntuu mutkattomalta ja positiiviselta henkilöltä, joka ei ota itseään liian juhlavasti.
      Joku bloggari oli lukenut vaimon kirjan, Jane Wilde Hawking: Travelling to Infinity: My Life with Stephen. Ei ollut varmaan aivan helppoa elää miehen kanssa, jonka terveys heikkeni koko ajan. Avioliitto kesti kuitenkin 30 vuotta. Näin tv-lähetyksessä vilauksen Kaiken teoria elokuvan ensi-illasta, jossa Stephen ja Jane olivat yhdessä ja Stephen viestitti, että hän unohti välillä, että leffassa on näyttelijä eikä hän itse.

      Poista
  9. Ajan lyhyt historia on erinomainen kirja! Tunsin itseni heti paljon viisaammaksi, ja se on hyvän kirjan merkki. Tämä elämäkerta oli jo paljon hankalampi; ymmärrän kirjoittamisen vaikeuden, mutta lukukokemuksena jäi vaisuksi. Vaikka antaa se tietoa elämänkulusta, kuten pitääkin, tieteellinen osuus jäi minusta osin hämäräksi verrattuna Ajan...-kirjaan. Johtuu ehkä asioiden tiukasta tiivistämisestä. Vaikka ovathan ne kiehtovia teemoja! En edes aio blogata tästä, ei ole mitään uutta sanottavaa - sinun perusteellinen arviosi riittää paremmin kuin hyvin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai, minä luulin, että Ajan lyhyt historia olisi vaikea. Voi se kyllä minulle olla ;), mutta aion kokeilla.

      Minä koin elämäkerran kiinnostavaksi, vaikka yleensä pidän tunnepitoisemmista kirjoista. Ehkä lukukokemukseeni vaikutti viikkoa aiemmin näkemäni elokuva Kaiken teoria, joka antoi kirjalle lisäväriä. Elokuvahan loppui avioliiton päättymiseen, mutta kirjassa oli myös lyhyesti, mitä sen jälkeen on tapahtunut. Kirja myös selvensi joitain asioita.

      Poista
  10. No niin, nyt palasin lukemaan juttusi Hawkingin kirjasta.
    Huimat muistelmat, täytyy sanoa! Oli mielenkiintoista lukea tämä sinun arviosi nyt kun sain omani tehtyä. Ihanaa oli huomata että sinäkin kiinnitit huomiosi siihen, että Hawking todellakin haluaa elää niin 'normaalia elämää' kuin ikinä pystyy, todella vaikeasta sairaudestaan ja sen mukanaan tuomista vaikeuksista huolimatta.

    Hawkingin lapsuuden perheeseenkin oli kiva tutustua ja hänen työhönä, siihen liittyviin pikkuisiin anekdootteihin!

    Kaiken kaikkiaan: hieno kirja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, hyvin kiinnostavat muistelmat, joissa on myös hienosti aikaperspektiiviä.
      Oli niin hienoa, että Hawking pidettiin yliopiston leivissä, vaikka hän ei varmaan ole ollut niitä tuottavimpia tutkijoita. Mieleeni hiipii karmea ajatus, entä meidän aikanamme? Hylkäämmekö me ihmisen, neronkin, jos hän vammautuu ja hidastuu, kun kaikessa kysytään tehoa ja tuloksellisuutta? Toivottavasti näin ei olisi?

      Poista
  11. Tilainen näkö- ja cp-vammaiselle tyttärelleni erilaisia kirjoja. Häntä on nuoresta saakka kiinnostanut sota- ja elämänkertakirjalisuus. Stephen Hawking tuli kuvioihin katsottuani leffan hänestä. -Ei niinkään Hawkingin vammaisuuden vuoksi vaan ensisijaisesti tieteen, sittemmin Hawkingin uurastuksen vuoksi alkuaikojen puurtamisesta "helpompaan"työstämiseen asti.

    Marjatta, tuo onkin mietinnän paikka: " Hylkäämmekö me ihmisen, neronkin, jos hän vammautuu ja hidastuu, kun kaikessa kysytään tehoa ja tuloksellisuutta?" - Mielestäni me hylkäämme.

    Itse olen pohtinut kymmenet vuodet, kuinka me ns. vammattomat lokeroimme näkyvästi vammaiset ellei aivottomiksi niin ainakin vähempiarvoisiksi yltämään, tai olemaan oikeutettu yltämään tasoillemme. Hitaammin tuottavan on tavallaan ylitettävä monisatakertaisesti näkymätön rima, asetetut esteet ja ennakkoluulot tullakseen ensin hyväksytyksi, ihailluksi ja kelpaaviksi - nähdyksi ja kuulluksi. Loppuviimeksi kysehän on vain erilailla tehtäviin kykenevistä ihmisistä joukossamme. Ne ajat, jolloin sanottiin, että vammaiset pitää sopeuttaa yhteiskuntaan, eivät ole ohi. Yhteiskunnan pitäisi sopeuttaa vammaisuuteen ja kaikella lailla meistä poikkevaan erilaisuuteen. Siten taakkaa tasattaisi:)
    Vammainen harvoin kärsii vammastaan/rajoituksistaan, ellei niistä hänelle tehdä taakkaa.
    Mutta enivei. Myös Alan Turingista kertova leffa oli katsomisen arvoinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alan Turing -leffa oli todella katsomisen arvoinen, järkyttävä.

      Olet oikeassa siinä, että emme ole edenneet sopeutumisesssa vammaisiin. Tuntuu että päinvastoin, kun kaikkien pitäisi olla niin ylitehokkaita.

      Kaikkea hyvää tyttärellesi!

      Poista

Tänään tällaista; kesänviettoa lasten kanssa, luettuja kirjoja, koettuja tunteita

Meillä on mieluisia kesävieraita, S, 10 vuotta, ja pikkuveli K, 7 vuotta.   Autoajelut ovat hyviä hetkiä keskusteluihin. Alla olevan j...