keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Limerikki-haaste

Myllykosken vanha pääkatu syyskuussa 2012.


Sain hauskan limerikki-haasteen Ullalta Ullan luetuista. Haasteen alullepanija on Opuscolo-blogin Valkoinen Kirahvi, joka myös kerää blogiinsa meidän bloggareiden kehittelemät limerikkirunot. 

Tämä haaste tuntui heti kiinnostavalta ja kehittelin useita pikkurunoja, mutta en saanut valmiiksi, koska aina kiikasti viimeisestä eli viidennestä säkeestä, jonka pitää rimmata ensimmäisen ja toisen kanssa. No, sitten löysin englanninkielisistä limerikeistä sellaisia, joissa toistettiin lopussa ensimmäisen rivin paikkakunta sellaisenaan. Sehän auttoi minua. Ja mikäs sen parempi kohde kuin oma kotipaikka, Kouvolan Myllykoski.
Kas tässä:

Tulin illalla meijän Opistokinosta Mylsält.
ei tuntunu meikäläisen olo tylsält.

On matkalla kirjasto, kirppari ja pupi,
pari markettii ja tyhjäks jääny Tehtaan Lupi.

Kulttuuriterveiset kaikille Mylsält!


Kuva joulukuulta  2009, jolloin kirkon vieressä sijaitseva Räksy-pubi
oli vielä toiminnassa. 
 

L niinkuin Limerikki -blogihaaste toimii näin:
    1. Kirjoita limerikki, joka käsittelee jotakin Suomen kaupunkia. Runo, joka noudattaa seuraavaa kaavaa:"Limerikki on viisisäkeinen , usein pilaileva riimiruno, jonka ensimmäisellä rivillä on mainittava jonkin paikkakunnan nimi. Runomuoto tunnetaan jo 1300 luvulta asti, mutta Edward Learin A Bonk of Nonsense teki sen tunnetuksi ja antoi sille nimen irlantilaisen Limerickin kaupungin mukaan. Runossa pitää keskenään rimmata ensimmäinen, toinen ja viides säe sekä kolmas ja neljäs säe, eli runokielellä:AABBA
(Anneli Kanto, Älytön äyriäinen ja muita eläinriimejä -kirjan alkulehdeltä)
    2. Julkaise runosi blogissa. Kopioi tekstiisi haasteen säännöt.
    3. Mainitse tekstissäsi tämä haasteen alkuperä ja lisää tekstiisi linkki, joka tuo lukijansa tähän kirjoitukseen. (Huom! Ilman linkitystä et voi osallistu haasteeseen. Voit käyttää kuvaa lähdeviitteellä)
    4. Kopioi linkki kirjoituksestasi kommenttikenttään, jos haluat runosi myöhemmin tehtävään haasteen koostepostaukseen.
     5. Lähetä haaste 3-5 blogikaverillesi.
Aikaa haasteeseen on syyskuun loppuun saakka - siihen saakka annetaan runosuonen virrata!

Ja kas, minähän haastan Joken, jolla on Kirjanurkan lisäksi Runonurkkakin, Donna mobilen kirjat -blogin Leenan, Millainen elämä -blogin Millan ja Pikkurillin Tuijan. Siitä vaan runoa rustaamaan! Pidetään hauskaa!

Tämän kuvan kävin ottamassa tänään suljetun Myllykoski 
Paperin alueelta.

19 kommenttia:

  1. Juuri näin Marjatta! Kyllä runo keinot keksii!

    Näitä on niin hauska lukea, ja kirjoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tässä vähän vääntöä enkä ole vieläkään tyytyväinen loppuriviin. Siinä saisi olla jotain terävämpää.

      Poista
  2. Upea.

    Yritän keksiä jotain, syyskuuhan on aikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, jokke! No, joo. En ole ikinä kirjoittanut runoa, saati sitten sääntöjen mukaista limerikkiä. Jos oikein tarkkoja ollaan, niin limerikissä pitäisi olla tietyt runojalatkin, mutta soveltaen onnistuu. ;)

      Kiva, kun otat haasteen vastaan!

      Poista
  3. Marjatta, hienosti kirjoitettu limerikki! Minustakin tuo viimeisin säe on vaikein ja siksi se 'Pasi parkas' minulla ontuukin;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena! Yritin saada tähän jotain komiikkaa. Viimeinen säe kiusaa, sen pitäis tuoda joku uusi näkökulma.

      Poista
  4. En suoranaisesti ratkennut riemusta, kun huomasin haasteesi. Haasteet ovat aina niin rankkoja, mutta osallistun, koska haastaja olit sinä, Marjatta/Jatta ;) Ois tosi siistii kirjoittaa ivaruno Kouvolasta, mutta pakko kai nälviä Helsinkiä limerikissäni. Hyvin sait limerikkisuonesi pulppuamaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, Tuija! ♥
      Alunperin limerikit ovat ilmeisesti olleet pilailurunoja ja loppusäe on voinut olla kärjekäs, jopa kaksimielinen.

      Älä kiltti enää Kouvolaa, vaikka toisaalta ironiset jutut sopivat hyvin juuri Kouvolan imagoon. Kaikkea kivaa betonista -mainoslause esim. sopisi paremmin Lappeenrantaan, jonka keskusta on tosi betoninen ja rauhaton, kun sen sijaan Kouvolassa on kaunis kävelykatu.

      Poista
    2. Kirjoitin Helsinkiä ivaavan limerikkini blogini kommenttiosioon. Limerikkini on niin uskomatonta soopaa, että tuskin laitan sitä erilliseen postaukseen.

      Poista
    3. Voi sinua turhan vaatimatonta! Kävin katsomassa, se on minusta hauska!

      Poista
  5. Wau, tulipas haastetta... Mutta tartun siihen innolla!!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, Milla! Nyt kun olen käynyt lukemassa jo aikaansaatuja runoja, huomaan, että ne ovat todella persoonallisia. Joistakin voisi tietää tekijän, jos näkisi sen jossain blogin ulkopuolella.
      Odotan kiinnostuksella sinun luomistyösi tulosta. :)

      Poista
  6. Hei Marjatta ja kiitos.Tämä hieman epävarmasti sanottuna, sillä kuten sanottua sekä runojen lukeminen että rustaaminen on minulle vierasta. Omasi on oikein onnistunut! Yritän minäkin, ehkä se on terveellistä. Eikö kaikki terveellinen olekin samalla vähän rasittavaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin, Leena! Haastakaamme itsemme uusille urille!

      Minä en saanut viidettä riviä onnistumaan ja muutoinkin jäi vaivaamaan, ehkä nuo murresanat eivät ole oikein, ehkä lyhennettyjä sananloppuja on liikaa. Tältä tuntuu, kun tekee jotain uutta.

      Poista
  7. Hienoa Marjatta. Miten limerikki repiikin meistä kotiseudun irti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Minä yritin saada esiin autioitumista, Mylsähän on nykyään Kouvolan nukkumalähiö. Olisi ehkä pitänyt terävöittää sitä sanomaa, mutta kun toisaalta iski ylpeys ja piti mainita rakas kirjasto ...

      Poista
  8. Vau, hieno limerikki!

    Enpä minäkään moisesta ollut koskaan ennen kuullut, ennen kuin haaste kohdalle osui.

    VastaaPoista

Joulukalenterikirja lapsille ja aikuisillekin omansa

Niin suloinen kirja, Montako yötä vielä, Prinsessa Pikkiriikki , 24 tarinaa  Hannele Lampela ja kuvitus Ninka Reittu .  Tutustuin Prinsess...