Hola! Täällä sitä ollaan taas, vanhassa tutussa, pettämättömässä lomailupaikassa Espanjan Aurinkorannikolla. Oltu tiistaista asti, mutta vasta nyt ehdin kirjoittaa täältä. On asetuttu airbnb-asuntoon, johon olemme tyytyväisiä - kiitos Bruno ja Fabienne! On uitu, kävelty, petytty siihen, ettei Paloma-puistossa ole enää eläimiä, kuten ennen (kana- ja pupuperheitä, oravia, eksoottisia lintuja...), käyty maailman ihanimmassa, valkoisimmassa ja viehättävimmässä vuorenrinnekaupungissa Mijasissa (no, en ole nähnyt kyllä niitä kaikkia) ja luettu paljon.
Aloituskuvassa on kirjat, jotka pakkasin mukaan neljän viikon matkalle. Kerron miksi nämä.
Olen lukenut isralilaisen historiantutkijan Yuval Noah Haririn aiemman teoksen Sapiens: Ihmisen lyhyt historia ja myös tämä kirja, 21 oppituntia maailman tilasta, kiinnostaa minua, ja sopii pehmeäkantisena hyvin matkakirjaksi. Näiden kirjojen välissä Hararilta on ilmestynyt Homo Deus: Huomisen lyhyt historia.
Lao She, Mr Ma and Son on julkaistu Kiinassa jo 1929. Nyt en muista, miksi kiinnostuin tästä. Muistan vain, että tilailin Adlibriksestä pehmeäkantisia kirjoja juuri tulevia matkoja varten ja tämä on yksi niistä. Kirjassa on kiinalaisen maahanmuuttajan kokemuksia Englannissa ja satiiria brittien tapoja kohtaan.
Jane Gardamin The Sidmouth Letters on novellikirja. Olen lukenut jo osan novelleista rannalla. Kauniita tarinoita, joissa kaikissa tähän mennessä lukemissani jotenkin haikea loppu.
Tämän kirjan huomasin blogissa Prosperon kirjahylly (klik), kiitos Hannu! Kiinnostuin oitis, koska olemme menossa ensi kesänä (toivon mukaan, budjettikysymys) Sidmouthiin, englantilaiseen rantakaupunkiin, joka mainitaan kirjan nimessä ja on kirjan viimeisen novellin nimi.
Orhan Pamukin romaanin Punatukkainen nainen luin jo. Se on tuttua Pamukia. Pidän siitä, miten muuttuva Turkki näkyy kirjan kuvauksessa henkilötarinan rinnalla, sama kuin kirjassa A Strangeness in My Mind, josta olen kirjoittanut blogikirjoituksen aiemmin (klik). Tämä on tiiviimpi.
Muistan lukeneeni Pamukilta myös kirjan Viattomuuden museo, joka on traaginen kertomus rakkaudesta.
Pakattuani huomasin, että lentokonekirja puuttuu. Vielä oli muutamia joista valita. Valitsin Jyrki Lehtolan ja Tuija Siltamäen yhdessä kirjoittaman Sinä riität. Kirja sisältää purevia esseitä erilaisista ilmiöistä, kuten oman aikamme narsismi ja kaiken psykologisointi, josta kirjan ironinen nimi "Sinä riität", influenssereista, naisista ja miehistä, kirkon maallistumisesta, median kulta-ajasta jne. Luin kirjan jo kentällä lentoa odottaessa ja koneessa, mutta luen ehkä uudelleen ainakin joiltain osin, koska nukahtelin matkan aikana. Lentokoneen ilma ja hurina vaivuttavat väkisinkin torkuksiin, vaikka nämä tekstit olivat kyllä kaikkea muuta kuin tylsiä.
Lukemiset loppuvat varmaan ennen matkan loppua - ja paluulennolle on oltava kirja, täytyy hankkia lisää, kun käydään isommissa kaupungeissa.
Lähipäivinä on suunnitelmissa käydä Malagassa, ja Sevillaan meillä on oikein yöpyminen, lomanen loman sisällä.
Olen myös varannut liput Marbellaan flamencoesitykseen. Upeitten tanssijoiden Jaime Fresnada ja Asami Ikeda esitys Flamenco Tradicional, jonka olemme nähneet jo kahdesti aiemmilla lomilla täällä. Se on aina erilainen, koska tanssijat improvisoivat toisin kuin turistiflamencossa. He eivät myöskään hymyile, vaan keskittyvät ja näyttävät vahvoilta, ankarilta ja tuskaisilta, jopa pelottavilta. Voi miten odotan tätä esitystä.
Tulossa mercadonasta, kaupasta, kohta lähdössä rannalle |
Miten mahtava lomatyyli teillä! Minulla on tuo sama Marimekon kassi (kuten varmaan kaikilla muillakin suomalaisilla). Myös omistan tuon 21 oppituntia maailman tilasta. Oma virheeni taisi olla liikaa Hararia putkeen, kun tämän teoksen kahlaus jäi kesken. Aion sen silti kyllä lukea loppuun. Harari tekee monimutkaiset rakenteet helposti ymmärrettäviksi, siispä historioitsija paikallaan.
VastaaPoistaOikein antoisaa lomaa teille!
Kiitos, Esmeralda! Tiedähäntä tyylistä. Unto osti hatun rantakaupasta, koska haluaa suojata päätään auringolta, minä olen vihdoin oppinut käyttämään laseja kokoaikaisesti ja Marikassi on jokanaisen apukassi.
PoistaHuomenna mennään Malagaan, jossa minä tähtään Pompidoun ja muiden kulttuurielämysten ohella putiikkiin, jonka nimi on Nice Things Paloma S. Tässä kaupassa on hyvin tehtyjä ja väreiltään kauniita vaatteita, ainakin katselen ja ihailen ellen löydä mitään just itselleni mieluista (ja tarpeellista). Ainahan vaatteet on kyllä tarpeellisia...
Tämä Harari on siitä hyvä, että voi lukea oppitunti kerrallaan ja välillä muuta, niin ei kyllästy.
Matkalle mukaan otettavien kirjojen valitseminen on mielestäni se hauskin osuus matkalle valmistautumisessa! Oletkin valinnut todella mielenkiintoisen pinon - Pamukilta en ole vielä lukenut mitään, mutta aika olisi, totesin taas kun luin tämän postauksesi. Antoisaa lomaa!!
VastaaPoistaKiitos, Mari!
PoistaMinä aloin miettiä matkakirjoja jo helmikuussa, jolloin varasimme asunnon ja lennot. Siinä työtason sivussa on kirjapino kasvanut.
Unto kuuntelee kirjaston kirjoja. Juuri äsken hän joutui palauttamaan yhden harmitellen ettei ehtinyt loppuun, mutta sai saman kirjan heti uudelleen ja se jatkui samasta kohdasta mihin oli hänellä jäänyt. Minua kuuntelu ei houkuta edelleenkään. Elikkäs huomenna katselen lisää pokkareita Malagassa.
Yleensä otan itsekin vain pehmeäkantisia kirjoja mukaan lomamatkoille. Viimesestä lomamatkasta on jo aikaa 6 vuotta. Kahdesti olen varannut Madeiran matkat ja molemmat on matkatomisto perunut. Kolmas kerta toden sanoo ;) Tai sitten kolmas matka Italiaan. Johonkin pikkukylään, Spelloon tai Dozzaan. Meille ei tarvitse olla kovin lämmintä. Suosittelen Heli Pekkarisen kirjaa Kylässä Italiassa. Hauskaa lomamatkaa!
VastaaPoistaKiitos Mai ja kiitos kirjavinkistä!
PoistaKuusi vuotta ilman lomamatkaa on pitkä aika. Meillä on niin, ettei tiedä, milloin tulee jalkavaivoja, jotka estävät tämäntyylisen matkailun, jossa kävellään paljon ja käytetään julkista liikennettä. Joten nyt mennään kun vielä voi.
Meillä tämä on kuudes kerta Costa del Solilla vähän eri paikoissa. Seuraava kaupunkiloma on Lontoo ja Sidmouth Devonissa ja seuraava rantaloma voisi olla Turkin Marmaris ja siellä tietty hotelli Yunus, joka on aivan meren rannalla - suoraan aamulla mereen ennen aamiaista. Minulle meri on niin suuri rentoutumisen paikka, etten osaa sitä oikein sanoiksi pukea.