torstai 15. lokakuuta 2020

Päivän paras!


Matkustaminen tekee vaatimattomaksi, kun näkee, miten pienen tilan kukin meistä maapallolla täyttää. 

Nyt olisi tarjolla monta tänä päivänä vastaan tullutta tekstiä, mutta valitsen Päivän parhaaksi tämän Gustave Flaubertin (1821-1880) ajatuksen, koska kaipaan päästä hengittämään jotain muutakin ilmaa kuin tätä suomalaista napinaa ja vikojen etsimistä muista.
Jos hallitus neuvoo pitämään maskia niin se on opposition mielestä pahaa ihmisoikeuksien rajoittamista ja jos ei neuvo, niin silloin Suomen kansalle valehdellaan ja meidät jätetään valistusta vaille. Hoh hoijaa!
Toinen päivän paras olisikin Tuomas Kyrön romaanissaan Kirjoituskonevaras löytämä selitys meidän suomalaisten tavalle etsiä purnaamisen aiheita ja nähdä omat olot huonompina kuin ne oikeasti ovat:
Suomalainen onni on lupa valittaa kaikesta. 


Otin kirjoitukseni kuvat Istanbulin matkalla keväällä 2012. Silloin olin sitä mieltä, että tänne, tännekin, on päästävä takaisin - pian. 
Iskelmässä lauletaan kaupungin vanhaa Konstantinopoli-nimeä ja uutta Istanbulia pohtien: 
Nimet muuttuu vain/
ja niillä peitetään/ ettei mikään muutu lain/ihminen säilyy entisellään...

Toivotaan, ettei omahyväisyys lisäänny maskien takana välttämättömän liikkumattomuuden myötä. Asiat voi tehdä niin monin eri tavoin hyvin, ja vain vuorovaikutus vie meitä eteenpäin, niin ihmisiä kuin kansojakin.

I
stanbul sai Konstantinopolilta/kaiken loiston/ Bosborin rantamilta

Minulla on ikävä matkustelua...
Se toinen matka Istanbuliin on tekemättä. Katselin kuvia ja muistelin, miten mahtava kaupunki; jokainen kaupunginosa kuin oma maailmansa, perinteinen elämä modernin vieressä, maailman parasta ruokaa... suurkaupungin ihmiset niin sydämellisiä kuin vain turkkilaiset osaavat olla. 
Mutta Poriin olisi tarkoitus mennä kuun lopussa. Ja viikon päästä on Helsingin Kirjamessut. Etänä - mikä tylsä sana. Vali-vali-valitus! Paras siis vain tyytyä siihen mitä saa, kun ei voi saada haluamaansa, sitä vuorovaikutusta. 

Miten siellä? Onko kaukokaipuuta? 

  

17 kommenttia:

  1. Kaukokaipuuta on. Tosin olen tällä hetkellä tosi kaukana kotoa, Inarissa. Meidän piti olla Madeiralla. Matka on siirtynyt jo kaksi kertaa.
    Minustakin suomalainen politiikka on sisäistänyt liikaa populismia, jonka avulla yritetään pysyä vallan kahvassa kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapissa, ja myös Kainuussa, on ollut hyvä turistikesä ja syksy. Itsekin kävin kesällä pitkän tauon jälkeen Kainuussa. Monesti kotimaan matkat ovat jääneet toiseksi, koska lähes kaikkialla ulkomailla on halvempaa matkailla kuin Suomessa, ja onhan Istanbul suomalaiselle innoittavampi ja inspiroivampi kuin Iisalmi.

      Minua ärsyttää politiikassa kaikki kiusaaminen. Syytellään vastustamisen ilosta ja tehdään tyhjästä asiaa. Annika Saarikko, joka on ollut kohtelias, järkevä ja diplomattinen kaikissa keskusteluissa, mitä olen nähnyt, huokaisikin tässä maskivääntelyssä, että mentäisiinkö jo eteenpäin.

      Poista
  2. Valitusten, piikittelyn ja herjojen heittelyn sijaan politiikassa ja johtamisessa kaivataan nyt jämäkkyyttä, määrätietoisuutta ja kauaskatseisuutta sekä pitkäjänteisyyttä yhdistettynä kykyyn tehdä tarvittaessa nopeitakin liikkeitä ja päätöksiä sekä seitä niiden takana, jotta tästä edes kutakuinkin kunnialla ja kuivin jaloin selvittäisiin yhteiskuntana ja yksilöinä!

    Kyllähän tämä kädet sidottuina olo näköalattomuutta poikii, kun on tottunut reissunpäällä olemaan, on ollut jotain, mitä vuosittain odottaa. Vaan siivetönnä en voi lentää...

    Mutta sentäs autolla huristaa mökille keskelle ei mitään; pieni ja lyhytkin maisemanvaihdos piristää nyt, kun kaikki normaalit aktiviteetit ja kulttuuritapahtumatkin ovat lepo eikä perhekuntaakaan voi tavata ja halata kuten tapana on säännöllisesti ollut.

    Siispä lukisikka kauniisti käteen ja päivä kerrallaan, hurtilla huumorilla ja pieniä ilonpisaroita poimien kauniin syksyn jälkeen kohti talvea. Mainiota viikonloppua ja sitten antoisaa Porinreissua Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Re: lukisikka, aatos oli sorimia nopsempi: lusikka siis käteen ja lukusukat jalkaan;)

      Poista
    2. Juuri noin! Onhan tämä aika sitäpaitsi helpompaa sille, joka muutoinkin tykkää puuhastella itsekseen ja harrastaa yksin tehtäviä asioita.
      Keskustelimme juuri mieheni kanssa, miten tylsää niillä hänen miesporukkansa jäsenillä onkaan, jotka ovat harrastaneet yhdessä koko päivän. Untolla oli tapana käydä vesijumpassa ja ulkoiluttamassa läheisen hoivakodin vanhuksia pyörätuolilla sekä joskus jossain hyväntekeväisyystempauksissa. Hänelle yksi toiminto päivässä silloin tällöin riitti, mutta ryhmässä oli eläkeläismiehiä, jotka jatkoivat uimasta Ärrälle tekemään yhteislottoa ja sitten porukalla johonkin lounaspaikkaan ja ehkä vielä Frisbee-radalle. Keväällä tämä kaikki oli pysähdyksissä, nyt on jotkut toiminnot käynnissä, koska meillä on ollut hyvä tilanne tartunnoissa. En usko, että tilanne pysyy näin hyvänä kovin pitkään.

      Itseäni harmittaa, että pieni lähilapsenlapsi sai nuhaa ja yökyläily sekä huomisen iloiset nelivuotisjuhlat jouduttiin siirtämään. Nyt ollaan hyvin tarkkana myös päiväkotilasten pientenkin oireiden kanssa. Se käytäntö varmaan jää.

      Poista
  3. Matkakuumetta ei ole, en ole matkustajaihmisiä.
    Kun kotona on luettavaa ja lankaa neulottaviksi sukiksi päivät
    menevät muiden hommien lomassa hyvin.
    Siellä eduskunnassa sotkeudutaan maskin kuminauhoihin, luulisi olevan tärkeämpää tehtävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin sanottu! Se Mauno Koiviston lausuma, että ei pidä provosoitua kun provosoidaan on hyvä, mutta en tiedä, päteekö enää kaikkiin tilanteisiin. Jos keksittyjä asioita ja puolitotuksia alkaa lennellä, niin ne on hyvä korjata.
      Itse en jaksaisi sellaista, että poimitaan jostain vanhoista tilanteista jotain nykyhetken aseeksi. Asiat kehittyvät ja aina pitää mennä eteenpäin. Tämä siis siitä isoksi tehdystä asiasta, milloin on suositeltu maskia ja milloin ei. Olishan sitä saanut käyttää vaikka koko kesän, myös niinä parina päivänä kun oli nolla koronatartuntaa.

      Silloin minusta pitää katsoa poliitikon puheissa menneisyyteenkin, kun siellä on jotain hyvin mustaa, eikä henkilö sanoudu siitä irti tänäkään päivänä. Muukalaisviha on asia, joka ei ole maskinnauhoja, vaan jotain hyvin vaarallista.

      Poista
  4. Kyllä, kaukokaipuuta ja matkusteluhalua olisi. Moni maa kiehtoisi, vaikkapa pitkä viikonloppu jossakin Euroopassa ja pitemmistä matkoista Etelä-Afrikka. Vimme talven Rovosrail-matka kutsuu jatkomatkalle. Mutta nyt mennään vain päivä kerrallaan. Mukavaa Porin reissua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti ihan googlata tuo Rovos-junamatka. Muistankin kun kirjoitit siitä. Oli varmaan hieno kokemus.

      Etelä-Afrikka kiinnostaisi kyllä minuakin kovasti. Pitää varmaan lainata matkakirjoja ja lehtiä kirjastosta ja ryhtyä harrastamaan nojatuolimatkailua ja unelmointia.

      Kiitos! Porissa yövymme Yyterissä, viemme Unto valokuvanäyttelyn Pomarkun kirjastoon (avajaisia ei järjestetä koronan vuoksi) ja tapaamme siskojani Porissa ja Huittisissa.
      Kivaa vaihtelua.

      Poista
  5. Täytyy tunnustaa, etten ihan ymmärrä tuota Suomen ”maskidraamaa” ja kynnystä käyttää maskia. Mikä siinä on niin vaikeaa. Maski naamaan julkisissa sisätiloissa, joiksi joukkoliikenne myös lasketaan. Itse käytän kiltisti maskia siellä, missä pitää. Ulkona en käytä eikä onneksi tarvitsekaan.

    Juuri tulin patikkareissusta Pohjois-Englannista, joten kiva olla kotona. Jos jonnekin kaipaan, niin Suomeen koska jäi tämän vuoden osalta välistä. Toivottavasti ensi vuosi on suotuisampi.

    Istanbulissa en ole koskaan käynyt eikä minulla ole oikein vetoa sinne. Siellä varmasti on kaunista ja paljon nähtävää (kuten kuvasikin näyttävät), mutta olen muuttunut siten etten oikeastaan enää kaipaa kaupunkilomia, vaan haluan luontopainotteisia liikuntalomia mielellään vuorten kupeessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei sitä draamaa kyllä ymmärrä monikaan. Tikusta asiaa. Opposition mielestä maskeja ei suositeltu, vaikka tiedettiin, että niistä olisi hyötyä ja "Suomen kansa olisi kyllä kestänyt kuulla totuuden" (toistettu syytös). No, itsekin muistan, miten asiantuntijat olivat eri mieltä ja puhuttiin siitä, että maski suojaa muita itseltä eikä siitä niin paljon hyötyä ole. Minä silloin laskeskelin, että suojaudunhan minäkin siinä samalla toisilta. Meillä oli silloin se valmiuslaki, poikkeustila koko maassa, joten ei siinä enää maskeja tarvittukaan. Nyt kun paikkoja suljetaan alueittain tarpeen mukaan ja monella alueella on kiihtymisvaihe, Vaasan ympäristössä jopa leviämisvaihe, niin maskeja on järkevää käyttää.
      Olen oppinut käyttämään maskia vasta lähipäivinä. Ei se kiva ole, mutta kaikkeen tottuu.

      Minä taas kaipaan juuri kaupunkilomia. Tällä on niin paljon luontoa ympärillä, että sitä en niinkään hae - hakisi, nyyh - ulkomailta, vaan ihmisvilinää, konsertteja, teatteria, ulkokahviloissa istumista. Ja tietenkin merenrantoja, forever.

      Poista
  6. Minulle myös on itäinen Välimeri alkanut näyttää houkuttelevampana viime vuosina, eli siis Kreikka ja Turkki. Ulkosuomalaisen blogi alkoi houkuttaa Izmiriin ja Kreikkaan haluaisin keväällä. Pidän jotenkin Kreikan ilmapiiriä Espanjan tai Italian turistikohteita kodikkaampana. Turkin etelärannikkoa ihastelevat kaikki siellä käyneet, vanhemmat ja siskoni myös. Siihen suuntaan lähtisin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin nautin kovasti Ulkosuomalaisen äidin turkkilaisen arjen kuvauksista. Izmir ja Konya olisi hauska nähdä. Olen ollut Istanbulin lisäksi Turkissa vain useissa rantalomakohteissa, jotka kaikki niin ihania.
      Pidän koko Välimeren alueesta. Mies harrastaa espanjan opiskelua ammattikorkeassa etänä, joten hän haluaisi käytännön harjoitusta. Espanjassa kiehtoo pääkaupunki Madrid historioineen.

      Poista
  7. En koe minkäänlaista kaukokaipuuta. Viihdyn erämaisissa maisemissa vallan mainiosti. Koronastakin on pienempi pelko harvaanasutulla seudulla. Maski on käytössä kaupassa ja apteekissa asioidessa. On niin turhanpäiväistä puppua jauhaa koko maskiasiaa. Totta kai on selvää, että oikein käytettynä maski antaa melko hyvän suojan. Olenkin lopettanut poliitikkojen marinoiden ja jorinoiden lukemisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään seuraa enää koronakatsauksia niin kiihkeästi kuin keväällä, jolloin katsoin joka päivä televion erityislähetyksen.
      Uutisia lehdistä ja televisiosta ja jonkun A-studion keskustelun ja muita sen tyyppisiä seuraan kyllä aktiivisesti.

      Sinä olet onnellinen, kun et tunne mitään puuttuvan. Minä olen levottomampi.

      Poista
  8. Istanbul oli aivan ihana! Ymmärrän siis vallan hyvin, miksi haluat sinne(kin) uudelleen. Kävin siellä itse vuonna 2009 ja koin ehkä elämäni rentouttavimman elämyksen keskiaikaisessa hamamissa, jonne tuli vain luonnonvalo katon reiästä. Istanbulissa yhdistyi eksotiikka, upea ruokakulttuuri, shoppailu ja mieletön historia. Kaikki mitä lomalta sopii toivoa. Polttelimme myös aivan liekeissä vesipiippua äitini kanssa (kummatkaan emme polta muuten) alan baarissa, laukussa iso tingattu ja kirjailtu sängynpeitto, joka yhä meillä nyt käytössä. Sekä kaksi vesipiippua lähinnä koristeina. Kyllä tästäkin matkasta pitäisi jokin kirjoitus tehdä. Muistaakseni Mika Waltari teki laajemmassakin mittakaavassa. Lukulistalle sekin!

    Toinen ehdottomasti uudestaan vierailtava kohde on Sisilia. Ja Georgia! Onneksi voimme harrastaa kaukokaipuuta näin muistelemalla ja lukemalla. Ne vanhat filmikamerakuvatkin voisi kaivaa kansioistaan esille. Vielä koittaa maskiton elämä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Istanbulissa on vanha ja uusi hyvin vierekkäin. Ihmettelin, miten tunnelma saattoi muuttua niin paljon kaupunginosittain, toisessa naiset länsimaisissa vaatteissa, bussipysäkeillä sähköiset aikataulut pyörimässä ja toisissa muhkurainen katu, ei edes kunnon pysäkkejä ja naiset nilkkaan asti ulottuvissa takeissa, näyteikkunoissa vain peittäviä asuja. Silti näissä vanhoillisimmissakin kortteleissa asennoiduttiin esim. kuvassa olemiseen myätämielisesti. Unto etsi kohteita henkilökuviin ja aloitti aina juttelemalla niitä näitä. Kohta kaupan myyjä, nuori nainen, olikin seisomassa suloisena oviaukossa asussa, jossa oli vain kasvot esillä, ja simit-rinkelien myyjä, vanha mies, seisoi ylpeänä asennossa kärryjensä vieressä.

      Minä en ole koskaan käynyt hamamissa Turkin matkoilla. Myös Berliinin reissuilla oli tarkoitus mennä hamamiin, koska erästä perinteikästä paikkaa oli niin kehuttu minulle, mutta tuli jotain muuta ja kylpeminen jäi.

      Sisiliasta minulla on joku kirjoituskin, ensimmäiseltä blogivuodeltani. Minua inspiroi sinne Jari Järvelän Zombie-romaanissaan kuvaamat Palermon katakombit - ja olihan ne melkoiset: balsamoituja ihmisiä perhekunnittain ja ammattikunnittain, elävän oloisina. Jotkut paikalliset kiertelivät siellä sunnuntaikävelyllä katsomassa kaukaisia sukulaisiaan. Yhtäkkiä kovaäänisistä törähti uhkaava varoitus ja moite. Joku herra oli loukannut vainajien rauhaa ja muistoa kuvaamalla. Japanilaisilla oli kaulassa isoja järjestelmäkameroita, heitä varmaan seurattiin tarkimmin. Täytyy tunnustaa, että minullakin oli pikku kamerani...

      Muistan sinun ylistäneen blogikirjoituksessasi georgialaista ruokaa.

      Poista

Matti Reinikka, Paleosynnyttäjät ja muita novelleja

Matti Reinikan  novellikirjan kannessa on sisällysluettelo. Niminovelli Paleosynnyttäjät on sijoitettu viimeiseksi.  Ensireaktioni Reinikan...