![]() |
| Vapun aikaan 2026, Kuva: Ume |
Nyt pursuu vihreää. Kevät on täällä, lämpö kipusi yli kahteenkymmeneen.
Otin toiveikkkaana mökille mukaan shortsit ja aurinkovoiteet, mutta kylmää järven pintaa pyyhkäisevä tuuli oli niin kalsea, että minun piti ihailla luontoa tuulipuvussa.
Mennessä huomasimme, että Taavetin keskustassa oli oikein vanhanajan markkinat, isot kuten Andalusiassa. Mieheni muisteli, että hänen lapsuudessaan näillä markkinoilla myytiin hevosiakin ja oli ohjelmaa, mm. surmanajaja Onni Suuronen ja poikansa ajamassa motskarilla metallipytyssä ja teltta jossa sai koittaa pudottaa alas altaaseen uima-asuisia tyttöjä, kuten Linnanmäellä. Opettaja Margareetta Sulosaari oli päästänyt oppilaat aikaisemmin koulusta, niin että ehtivät markkinoille seikkailemaan.
![]() |
| Väkeä Paperintekijäin patsaalla vappuna 2026, Kuva:Ume |
Vappuaamuna kävimme torilla Inkeroisissa. Perinteiset vapputapahtumat ovat vuoroin meillä Myllykoskella ja naapuritaajamassa Inkeroisissa.
Pienemmistä kunnista ja kaupungeista yhdistettiin vuoden 2009 kuntaliitoksessa Kouvola, josta tuli maapinta-alaltaan Etelä-Suomen suurin kaupunki. Sen osat vaalivat edelleen (ehkä liikaakin) omaa identiteettiään. Myllykoski ja Inkeroinen olivat aikoinaan isoja tehdastaajamia ja muodostivat Sippolan ja Anjalan kylien kanssa Anjalankosken kaupungin. Mekin luulimme muuttavamme loppuelämäksi vauraaseen Anjalankosken kaupunkiin, mutta olemme nyt osa muuttotappiosta kärsivää Kouvolaa.
Työväen yhteiseen Vapputapahtumaan Inkeroisten torilla kuului vappumarssi, juhlapuhe ja musiikkia ja tietenkin makkaraa ja munkkeja. Juhlan avasi kaupunginvaltuutettu Siru Kivinen (Vas) ja juhlapuheen piti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Inka Häkkinen (SDP).
Nuori Toivo Seppälä lauloi itseään kitaralla säestäen komeasti Kenen joukoissa seisot ja herkästi rokkibiisin Kesäduuni blues, jonka Jussi Raittinen aikanaan suomensi hyvin Eddie Cochranin biisistä Summertime Blues. Laulussa kaveria pännii, kun pitää tehdä koko kesä töitä eikä pääse tapaamaan tyttöystävää. Nykyään nuoret tekevät huikeita hakuvideoita saadakseen edes parin viikon pätkän töitä kesäksi.
![]() |
| Toivo Seppälä Inkeroisissa vappuna 2026, Kuva:Ume |
Inka Häkkinen piti todella hyvän, tiiviin puheen, jossa korosti sitä, miten kaikki voitaisiin tehdä politiikassa reilummin kuin mitä nykyhallitus tekee, leikkauksetkin.
Olin iloinen, että lähdin tähän tapahtumaan. Tuli hyvä ja - kyllä - myös toiveikas olo.
Ehdotin luontoretkeä, mutta mieheni sai suostutelluksi torille, välillä vähän yhteisöllisempään menoon kotona kaksin puuhaamisen ohessa. Minä luen ja kirjoittelen, hän valmistaa tulevaa näyttelyään koulukasvistoista.
Hyvä mieli tuli myös elokuvasta, jonka ajelimme katsomaan Kuusankoskelle (yksi kuudesta Kouvolaksi yhdistyneestä kunnasta). Tuomari Nurmio - 13 kylmää laulua on musiikkidokumentti, joka on syntynyt vuonna 2024 Tavastialla kuvatusta konsertista Lauluja sodasta ja diktatuurista ja haastattelupätkistä.
Vanhimmat konsertissa esitetyt kappaleet ovat 1970-luvun lopusta, tuoreimmat viime vuosilta.
Elokuvan ovat ohjanneet Tahvo Hirvonen ja Anne Lakanen ja he ovat myös käsikirjoittaneet sen yhdessä Hannu ”Tuomari” Nurmion kanssa.
Erinomaisesta kuvauksesta kiitos Tahvo Hirvonen, Marita Hällfors, Heikki Färm ja Olli Varja!
Olen ollut kahdesti Tuomarin, Dumarin, konsertissa. Pidän hänen ja orkesterin habituksesta ja lavaliikehdinnästä. Pidän heidän synkästä musiikistaan, laulujen lyriikka on hienoa symbolismissaan ja ironiassaan. Nykyinen bändi Pienet vihreät miehet sopii tähän valtaa ja valtaamista pilkkaavaan teemaan todella hyvin.
Mieleeni jäivät pyörimään erityisesti Maailman onnellisin maa, Tsaari, Hullu puutarhuri ja Malja marttyyreille.
Tuomari Nurmio:"Olen kirjoittanut nämä laulut yli 40 vuoden aikajänteellä, ja ne ovat pysyneet ajankohtaisina valitettavan hyvin. Vaikka teemat ovat pohjavireeltään synkkiä, niiden musta huumori toimii myös terapiana näinäkin pelon ja epävarmuuden aikoina."
Mökkipäivänä en tehnyt mitään muuta kuin mietin kokemaani ja katselin veden liikettä.
Vappu ei houkuttele minua mihinkään erityisiin koristeluihin tai ruokiin. Pikkulapsiaikana oli tietenkin ilmapallot ja serpentinit. Silloin vapun aika oli myös kiireisintä aikaa töissä, ja hermostuttavinta. Murrosikäiset oppilaat eivät ole toukokuussa opinhaluisimmillaan ja opettajan työstähän alkoi suurin osa mennä muulloinkin motivointiin ja vastahangan voittamiseen. Muutoin se työ olisikin helppoa. Miten sitä jaksoikaan... no, nuorena jaksaa.
Toiseksi alimman kirjan Jaakko Tuomikosken Helsinkiläinen Lontoossa vuodelta 1927 lainasin, koska ajattelin, että se voisi olla yhtä valaiseva ja ajastaan kertova kuin Mika Waltarin matkakirja Lähdin Istanbuliin vuodelta 1948. Ei se ollut, parasta olivat hauskat, erittäin stereotyyppiset kansallisuuksien kuvaukset, selailin ja palautin.
Parhaillaan luen vietnamilaisen kirjailijan Nguyễn Phan Quế Main romaania Vuorten laulu. Isoäiti alkaa kertoa lapsenlapselle suvun tarinaa keskellä Hanoin pommituksia 1972. Hän vertaa kansan koettelemuksia korkeisiin vuoriin. "Jos seisot liian lähellä, et huomaa niiden huippuja, mutta jos maltat astella etäämmälle, näet koko maiseman..."




marjatta
VastaaPoistaviimeisestä vappumarssista ja punaisesta ilmapallosta on aikaa. en edes muista koska viimeksi lähdin kävelemään vanhaa vappumarssireittiä. monet työväenlaulut tehoavat kyllä edelleen; esimerkiksi se laulun hiljainen mies, joka on matkalla siirtotyömaalle. sitä kuunnellessa rupeaa ajattelemaan solidaarisesti.
ps. kuulin että että perussuomalaisten ohjelmasta löytyy tällainen kohta: "oikeudenmukaiseen politiikkaan kuuluu vähäosaisten, huono-onnisten ja syrjäytyneiden suomalaisten auttaminen." moisella liturgialla on kyllä kovin vähän kontaktipintaa todellisen elämän kanssa. tuskin ne välittävät vähä-osaisista, huono-onnisista tai syrjäytyneistä ihmisistä pätkääkään. uuden puheenjohtajan myötä puolue on muuttunut entistäkin ilkeämmäksi.
Työväenlaulut ovat komeita ja sanomaltaan selkeitä, mutta vielä enemmän pidän vähän mutkikkaammista lyriikoista, kuten Tuomari Nurmion nerokkaat riimit.
PoistaEn minäkään osallistunut marssiin, katselin sivusta.
Oi joi, kyllä on perussuomalaiset pettäneet lupauksensa pahasti. Toiminta on ikään kuin käänteistä Robin Hoodia, otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille.
Olen kuullut monesta vähätuloisesta, joilla leikkaukset purevat niin monessa asiassa, että huoli toimeentulosta on todella suuri.
Meilläkin oli lämmintä Turussa ja tarettiin ihan teepaitasillaan kulkea kaupungilla. Perinteisesti syötiin muurinpohjaletut kahvin kera. Sitten vielä ekat ulkoilmajäätelöt ratikkakioskista. Mukavaa musiikkia kuului koko ajan ja Ville Viikinki kävi leikittämässä lapsia. Vähällätorilla olisi ollut poliitikkojakin, mutta eiköhän niitä ole kuultu tarpeeksi tälle talvelle.
VastaaPoistaTosin meinasi mennä kahvit väärään kurkkuun lasten loman siirtojutuista. Kaikkea ne keksiikin vaalipuheiksi: elokuuksi lomailu.
Puhuit asiaa, kun nostit esille väsyneet oppilaat toukokuussa. Viikon loma huhtikuussa tuskin veisi väsymystä ja motivaatiota pois.
Oma kouluaikani alkoi aina syyskuussa ja loppui toukokuun lopussa. Miksi koulu siirrettiin alkamaa elokuussa ja kouluaikaa on koko ajan pidennetty? Mielestäni sitä voitaisiin järkeistää.
Kivoja ulkoilmatoimintoja siellä teillä. Meilläkin oli kotona tosi lämmin, mutta saaressa toista. Siellä tuntuu tietyn suunnan tuulet aina.
PoistaEi kai kouluvuotta ole pidennetty. Kun 70-luvun alussa siirryttiin 5-päiväiseen kouluviikkoon sen jälkeen kun työelämässäkin oli tullut vapaat lauantait, niin koulupäivät päinvastoin vähenivät kymmenellä, ennen oli 200 ja 5-päiväisenä 190 tai yleensä pari kolme päivää vähemmän, kun uusivuosi loppiainen ja vappu sattuvat arkipäiviin.
Alkuun ajateltiin, että selvittäisiin ilman syyslomaa ja silloin koulu alkoi elokuun loppupuolella, mutta kun syysloma lisättiin, niin koulun aloitus aikaistui.
Koulu loppuu keväällä viikon 22 lauantaina, joka on joskus toukokuun puolella (tänä vuonna 30.5.) ja joskus vasta muutaman päivän päässä kesäkuussa, mikä myös vaikuttaa aloituspäivään.
Elokuu olisi usein säiden puolesta ihanampi lomakuukausi kuin kesäkuu, mutta silloin pitäisi kyllä kevätlukukauden loppuun keksiä kevennystä.
Olen huomannut, että lämpimissä maissa tehdään alkukesästä paljon retkiä. Meillä on retkikeskuksia, jotka saisivat töitä teemaviikkojen järjestäjinä.
Koulujen ilmastoinnnit ovat monin paikoin olemattomia, ja se puute pitäisi korjata ollaan koulussa sitten kesäkuussa tai elokuussa.
Se että kouluaika tuntuu pitemmältä johtuu varmaan juuri siitä, että se alkaa niin aikaisin elokuulla, oliko viimeksikin jo 6. - 7. elokuuta. Pitäiskö jättää syysloma pois?
PoistaPienten koululaisten vanhemmille lasten loma-ajat on hankalia olkoon ne missä kohtaa vain, samoin lyhyet koulupäivät.
Muistaakseni meilläkin oli syysloma, joululoma ja hiihtoloma, vaikka koulu alkoi syyskuussa. Eka vuonna olimme lauantait koulussa. Sitten viikot muuttuivat viisipäiväisiksi. Lauantaisin meillä oli kevyempää ja kävimme aina jonkun muun luokan luona vieraisilla ja he esittivät ohjelmaa. Tai meillä kävi vieraita. Meillä oli ihana opettaja 💛.
PoistaOulussa on menossa hieno tapahtuma lapsille ja nuorille Oulu-hallissa. Koululaiset keksijöinä ja esittelemässä keksintöjään, joita ovat kehitelleet kouluaikana. Kannatan keväisin muuttamaan opetusta enemmän toiminnalliseen, luontoretkiä, museokäyntejä, urheilua, liikuntaa ym. vastaavaa. Sama syksyllä, jotta lomailun jälkeen ei heti ala ahdistamaan koulujen tiukka aikataulu.
*Inkeroisissa* pisti miettimään muutamia suomalaisia nimien taivutuksia, kinkkisiä etenkin ulkopaikkakuntalaisille. Onko paikan nimi Inkeroinen? Meillä on Hesassa Sörnäinen - Sörnäisissä.
VastaaPoistaHyvä puhe on sellainen joka virittää toivon 🧡 ja jättää hyvän olon. Mahdollisesti se innostaa tekemään jotain hyödyllistä.
Inkeroinen - kyllä. Näissä ei tosiaan ole mitään selkeää sääntöä, vakiintunut käytäntö ratkaisee.
PoistaJuuri tänään mietin suomen kielen outouksia, kun mieheni sanoi asioidessamme kaupoissa, molemmat vähän aikaa eri putiikeissa, "ehdin käydä Prismassakin", ja minä mietin, onko hän jo ehtinyt vai lähdemmekö sinne vielä, vaikka oli kiire kattomaan joitain urheilua telkkarista. Ilmeni, että kyse oli imperfektistä, ei futuurista.
Puhe on vaativa laji.
Kuningas Charles III:n puhe USA:ssa äskettäisellä valtiovierailulla oli hyvin valmisteltu. Sitä oli kiva kuunnella ja lukea, ja puhe vaikutti erityisen hienolta, kun vierailun isännän presidentti Trumpin puheet ovat täydellinen vastakohta.