torstai 9. kesäkuuta 2016

Blogger Recognition Award - Miksi bloggaan ja "ohjeita" minulta uusille bloggaajille




Kirja vieköön! -blogin Riitta ojensi minulle kiinnostavan palkintohaasteen. Hieno pokaalirivi. Kiitos Riitta!

Ohjeet:
1. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi.
2. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen.
3. Kerro kirjoituksessasi lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen.
4. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille.
5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnonsaajiksi.

Kun vanhin poikani julkaisi ensimmäisen kirjansa vuonna 2011, huomasin että arvosteluita löytyi paitsi lehdistä myös bloggaajilta. Luin niitä kiinnostuneena. Silloin olin ensimmäistä vuotta eläkkeellä enkä kaivannut mitään älyllistä haastetta.  En ollut koskaan käynyt missään blogeissa, mutta ajatus alkoi itää. Jospa minäkin! Olin kirjoittanut usean vuoden ajan päiväkirjoja ja lukupäiväkirjoja. Tiesin nauttivani kirjoittamisesta. Olin myös lähettänyt lyhyitä kirja-arvostelujani Iiris-nimisen naistenlehden lukupiiriin. 

Mieheni osaa minua paremmin tietokoneasiat ja on hyvin avulias ihminen. Hän tarttui toiveeseeni ja kysyi koneensa äärestä eräänä päivänä maaliskuun alussa 2013: "Mikäs sille blogille pannaan nimeksi?" Olin toipunut työelämän rasituksista ja todella valmis uusiin haasteisiin. Ensimmäisenä tuli mieleeni nimi "Marjatan kirjaelämyksiä". Tavoittelin sanaa lukuelämys, mutta itse asiassa kirjaelämys on parempi, koska haluan edelleen lukea kirjani pääsääntöisesti oikeista kirjoista. Pidän kirjoista paitsi sisältönsä vuoksi myös esineinä, joiden ulkoasua voin tarkastella. 

Ensin olin tiukkana siitä, että käsittelen kirjoituksissani vain kirjoja ja muuta kirjallisuuteen liittyvää, mutta hyvin pian huomasin, että on hauska jakaa ajatuksia myös muista asioista. Muita isoja aihealueita minulla ovat olleet kulttuuritapahtumat, monikulttuurisuus ja sairauden kokeminen. Laajensin jossain vaiheessa blogini nimeä lisäämällä siihen jatkon "ja ajatuksia". 
Myös käsitykseni kuvien käytöstä osana blogikirjoitusta on muuttunut. Olen alkanut nauttia kuvien ottamisesta ja kuvien muokkaamisesta. Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että teksti on tärkein kirjallisuusblogissa.

Kirjablogeissa minua ei kiinnosta kirjojen arvostelu, vaan keskustelu kirjojen ympärillä. Kritiikille on oma ammattiryhmänsä, on ainakin ollut. Kaikki bloggarit eivät ole välttämättä parhaita kriitikoina. 
Itse käsittelen kirjoista kirjoittaessani mieluiten jotain niiden esiin nostamaa, minua askarruttavaa asiaa. Joskus kirjailijan tyyli hurmaa minut niin, että siitä tulee postaukseni pääasia.

Ohjeita? Huomaattehan lainausmerkit ostikoinnissani, muka ohjeita. Ei kai blogikirjoittamiseen tarvita mitään ohjeita. Anna mennä vaan!

Bloggaaminen on pelkkää vapautta ja yksilöllisyyttä. Jos tuntee intohimoa kirjoittamiseen, niin kirjablogi on yksi vaihtoehto. 



Villiä luovuutta luovasti kallellaan!

Luen parhaillaan esseekirjaa Bon Sauvage, Luovuuden synty, jossa henkilöt eri aloilta kertovat, miksi ovat kiinnostuneita omasta alastaan. 
Näin Anna Kortelainen kirjoittamisesta esseessään Ollapa
   Ideoista seuraa pakahduttava tarve päästä kirjoittamaan. Kirjoittaessani olen syvästi onnellinen. Olen rikkumattomassa onnen tilassa. Juonen taluttaminen eteenpäin askel askelelta antaa elettyyn päivään riemua ja iltaan levollista tyydytystä. Sanattomia vaikutelmia vastaavien virkkeiden ja yksittäisten sanojen etsiminen on yksinkertaisesti hauskaa. Saatan olla hetkittäin suoranaisessa euforiassa. Yllättävää kyllä, se ei ole narsistista euforiaa, niin kuin voisi kuvitella. Se tuntuu ennemminkin uimaan opettelun ratkaisevalta hetkeltä. Uimisen periatteen kirkastuttua vesi yhtäkkiä kantaa. Se oikeasti kantaa. Uimaliikkeet eivät tunnu raskailta, jos ne malttaa pitää tarpeeksi verkkaisina ja luottavaisina. Kantavuus ei ole uimarin ansio vaan uimarin oivallus ja kokemus.

Minä - pieni bloggaaja vain - tunnen samaa onnen tunnetta omista kirjoitteluistani. Luulen, että moni muukin harrastelijakirjoittaja tuntee. Miksi me muuten viitsisisimme tätä tehdä? 

Designmuseossa Helsingissä  on muotoilija Eero Aarnion näyttely. Aarnio sanoo luovuutensa pohjana olevan uteliaisuus ja leikkisyys, huumori ja hulluttelu. Nämä sopivat mielestäni hyvin myös bloggaamiseen. 

Väkisin ei kannata kirjoittaa, ei pakonomaisesti eikä kiireellä. 


Aarnion Pony-istuimia

Olen nauttinut paljon blogikeskusteluista. 
Kannattaa heittäytyä keskusteluihin mukaan, mitä erilaisempien ihmisten kanssa sitä antoisempaa. Pidän väittelystä ja haastetuksi tulemisesta. Joku toinen haluaa taas pitäytyä omanlaistensa ja samanmielisten kanssa keskustelemisessa. Tämän voi itse päättää. 

Löydät oman linjasi bloggaajana ajan mittaan.

Uudella bloggaajalla ei tarvitse olla mitään valmista, vain intoa. Toisten blogien lukemiset ja keskustelut, kaikki mitä Sinulle itsellesi ja maailmassa tapahtuu innoittaa Sinua ja tuo niin paljon aiheita, ettet ikinä ehdi niistä kirjoittaa. Näin on ainakin minulla käynyt.

Jos pelkäät innostuksen loppumista, siirrä se pelko sivuun. Aina voit lopettaa tai jättää blogisi lomalle, kunnes uutta intoa tai aikaa taas löytyy. Minä esimerkiksi en ole runsaan kolmen vuoden aikana kyllästynyt vielä kertaakaan. 
Blogi on antanut minulle sellaista mielihyvää, mitä en saa muualta.

Niinpä vain ryhdyinkin antamaan ohjeita, oikein sinä-muodossa. 
Ehkäpä mahdollisten kommenttien yhteydessä, tulee vielä jotain muutakin mieleen. 

Tervetuloa kirjoittamaan ja vaihtamaan mielipiteitä uudet bloggaajat!

Ja lopuksi, keitä haluan kiittää panoksestaan blogimaailmassa tällä haasteella. Hmm, no, jospa ojentaisin pystit teille:
Heidi, Ei saa mennä ulos saunaiholla
Juha Makkonen, Nipvet
Suketus, Eniten minua kiinnostaa tie
Niina T, Yöpöydän kirjat

P.S. Heti ensimmäinen kommentoija, haastajani Riitta, huomasi aiemman postaukseni "Bloggaamisesta kevyesti ..." Kävin lukemassa. Onpas se kiva kirjoitus, ja tähän sopiva! Tässä linkki siihen. 

Juhannusruusuisin myrskyterveisin, 
Marjatta




26 kommenttia:

  1. Kiva haastevastaus Marjatta! Notkun tässä ipadilla, kun ei ulos tuuleen ja kylmyyteen viitsi mennä...
    Aarnion luovuudenlähteet allekirjoitan täysin. Minä en ikinä halua kadottaa tiettyä lapsenmielisyyttä ja leikkisyyttä, pönöttävää frouvaa älköön minusta tulko :)

    Sen olen nyt itse huomannut, että ajattelen luetun sanomaa tarkemmin, jos aion siitä blogata. Tämä on hyvä asia - saan lukemastani enemmän irti.

    Ja haa! Menin umpimähkään blogiarkistoosi ja törmäsin blogitekstiin 31.12.2013: Bloggaamisesta, kevyesti... Siinä oli hyviä ajatuksia myös meille uusille bloggaajilke myös. Olisiko se hyvä linkittää tähän?

    Ja yksi kysymys Marjatta: blogissasi ei ole yhtään tagiluetteloa. Olet asian varmaan miettinyt, mutta lukijana jonkun kirjan tai kirjailijan etsiminen on hankalaa.

    Mukavaa torstaita säästä riippumatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ... olis ihan kiva jos välttäisi typot ja tautologian :)))

      Poista
    2. Linkitin sen postauksen loppuun. :D

      En ole miettinyt, en ole vaan osannut laittaa sitä tagiluetteloa. Monesti olen itsekin harmitellut, kun en muista, mitä olen kirjoittanut.
      Tunnisteitakin laitoin vasta jokin aika sitten takautuvasti.

      Pitäisi voittaa laiskuus ja perehtyä/pyytää mies perehtymään asiaan. On siinä kyllä kova homma näin monen postauksen jälkeen, mutta oikein hyvää näpertelyä tällaisiin viileämpiin päiviin.

      Mitä typoja ja tautologiaa, ei haittaa, ne hyppää lukiessa yli.

      Poista
  2. Asiallinen blogipostaus blooggauksesta - mainiota !
    Jutuistasi välittyy että saat bloggaamisesta mielihyvää :)

    Minäkin teen kohta vastaavanlaisen kirjoituksen
    koskapa sain haasteen Mai Laaksolta :)

    VastaaPoista
  3. Kiitti Rita!

    Huomasin, että sinut on jo haastettu enkä lähtenyt nyt sinua jahtaamaaan.
    Hieman kyllä mielessäni pyörii, että pitäisi lisätä noita nimiä Nyt on niin monta haastetta pyörimässä, että on vaikea tarkistaa, ketä on haastettu ja ketä ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riitta puhuu tuolla edellä tautologiasta. Minä se vaan pyörin ja pyörin. Koitan suoristautua!

      Poista
  4. Kiva postaus :)
    Minusta on mukavampi sellainen hakukone, joka hakee heti kaikki kirjaan viittaavat postaukset. Ne tagit vievät tilaa.
    Itse olen kysellyt blogiystäviltä apua :)
    Kivaa viikkoa tuulen tuiverruksessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpäs katsella toisten blogeissa sillä silmällä, että millaisia tagilistoja niissä on ja etsiskellä ohjeita. ... Kun olen sillä tuulella.
      Heti alkoi nimittäin haukotuttaa, kun tuli kyse teknisistä asioista.

      Kivoja tuulisia päiviä sinne myös!

      Poista
    2. Tageista.
      Minulla on 3 tagilistaa: kirjailijat, kustantajat ja sitten yleinen, jossa on kaikki. Tämän viimeisen varmaan poistan kun se kasvaa liian pitkäksi.

      Olet varmaan lisännyt postauksiisi tagina kirjailijan nimen? Kirjailijalistan laatiminen on helppoa: lisäät tagin johonkin kohtaan, sitten käyt 'muokkaa' kohdasta listan läpi ja ruksit nimet. Siinä se on. Bloggeri antaa listalle muutamia visuaalisia vaihtoehtoja. Minusta kirjailijalista on tärkein.

      Monessa blogissa ainakaan tuo Google-haku ei toimi. Mai ehkä tarkoittaa jotain muuta hakukonetta?

      Poista
    3. Kiitos kovasti neuvosta Riitta! Kun Kouvolan dekkaripäivät on ohi, paneudun tähän asiaan.

      Poista
    4. Jess, sain ne jo sinne pitkäksi pötköksi, jossa on vielä perkaamista kyllikseen. Olen mm. laittanut saman asian tunnisteisiin vähän eri termeillä tai esim. välillä yksikössä välillä monikossa. Huoh! No, tämäkin on jo eteenpäinmenoa. Sinulla on tagit hienosti sivussa ja lopussa. Pitäisi ilmeisesti vähän leventää tätä blogitilaa tai mikä lie nimi silläkin on. :D

      Nyt ei ehdi. Pitää lähteä katsomaan, kun Tarja Halonen pitää juhlapuheen Kouvolan 20. Dekkaripäivillä.

      Poista
  5. Olipa kiinnostava lukea sinun bloggaushistoriastasi. Olen ihan samaa mieltä siitä, että väkisin ei kannata kirjoittaa. Minulla on nyt tänä keväänä ja kesällä ollut bloggauspuhti hieman poissa. Kaipaan ihan muutaman vuoden takaista (yltiö)aktiivista bloggailuani, mutta ehkä hetkittäin on hyväkin lorvailla muunlaisen tekemisen äärellä.

    Juhannusruusun tuoksua sinnekin! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, kiva, kun tykkäsit. <3
      Varmaan minullakin bloggailu hidastuu jossain vaiheessa, kun jokin muu kirjoitusharrastus vie enemmän mukanaan, esim. elämäkertatyyppinen kirjoittaminen.
      Luulen kyllä, että kirjoittaminen pysyy mukanani jossakin muodossa.

      Poista
  6. Kiinnostava bloggauksen aloitusmotiivi ja napakka bloggaus, itsekin olen sitä mieltä, että into on tärkeää, ja keskustelut ovat mukavia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jokke! Noin se meni.

      Sinulta on hyvä lukea kunnon kritiikkiä. Osaat analysoida ja asettaa kirjoja isompiin yhteyksiin ja löydät usein kirjoista jotain yllättävää.

      Poista
  7. Minä tykkään, kun olet laajentanut blogiasi myös ajatuksiin. Tykkään tosin kovasti lukea kirja-ajatuksista, koska itse haaliin myös luettavaa blogeista. Minulle suomalaiset blogit ovat myös eräs keino pysyä mukana suomalaisessa kulttuurissa - jos ei muuten, niin ainakin kirjarintamalla. Sinun blogisi, Marjatta, on eräs lempiblogeistani. Olet sopivan särmikäs ja rohkea, lisäksi kanssasi on mukava keskustella, koska sinuun voi luottaa. Luottamuksella tarkoitan sitä, että säilytät rakentavan asenteen vaikka keskustelijat olisivat eri mieltä. Sellaisessa ilmapiirissä on turvallista ja miellyttävää keskustella. <3

    Samaa mieltä olen bloggaamisestakin. Blogi vaan pydeen ja jos ei sitten kiinnostakaan, niin pitelee taukoa. Niin kauan kun bloggaaminen on tosiaan harrastus (eikä työ), niin eihän sitä säätele mikään (paitsi ehkä hyvä maku, heh, ettei nyt ihan asiattomuuksiin mene) muu kuin omat intressit. Jos ei itse viihdy omassa blogissaan, ei siellä kyllä muutkaan viihdy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Elegia! Tämä on kyllä niin vastavuoroista. Minä pidän myöskin sinun rohkeudestasi ja monipuolisuudestasi.
      Rupesin äsken silmäämään hyllyjäni ja etsimään sitä sinun äärettömän kaunista kirjaasi Kadotettu maisema, josta välittyy viesti, että sen tekijä on sekä nähnyt että ajatellut. <3

      Joo kyllä, rohkea keskustelu on parasta keskustelua. Pari kertaa on tapahtunut niin, että en ole tajunnut, että se ei sovikaan toiselle osapuolelle. Nämä tapaukset jäytävät minua, koska en halua missään nimessä loukata ketään. Mielipiteet ovat vain mielipiteitä, ja minusta niistä(kin) on kiinnostavaa väitellä.

      Mukavaa viikonloppua ja lukuhetkiä!

      Poista
  8. Kiitos haasteesta, palaan asiaan kun palaan.

    VastaaPoista
  9. Marjatta, voi kuinka nautinkaan tästä(kin) kirjoituksestasi.

    Tuo onnentunne on tuttu minullekin - kun alan miettiä seuraavaa blogipostausta ja pääsen vähitellen jonkin ensin kovin vaikealta tuntuvan ajatuskulun 'sisälle', tunnen onnea. Olen huomannut että kirjoittaminen selkeyttää lukukokemusta: tulee analysoitua enemmän kuin ennen, ennen muuta omia ajatuksiaan - ja asenteitaan: kirjabloggaaminen onkin parhaimmillaan melkoista itsetutkiskelua!

    Ihanaa viikonloppua sinulle, pienestä viileydestä ja sateista huolimatta! Nautitaan kirjoista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juuri sitä se on, itsetutkistelua ja mietiskelyä. Kiitos Kaisa Reetta, että nostit esiin tämän näkökulman!

      Omien asenteiden tarkasteluun sopii hyvin avoin keskustelu. Siksikään en ymmärrä, että kirjallisuusblogien keskusteluissa olisi tabuaiaheita. Tabuina pidetyistä, kuten politiikka, uskonnnot ja uskonnottomuus, seksuaalisuus, raha ja mitä niitä nyt on, niin näistähän syntyy juuri parhaat keskustelut.

      Kirjoittaminen selkeyttää - kyllä - ja keskustelu sen päälle voi viedä ihan uusiin ajatuskuvioihin.

      Ihanaa viikonloppua sinne myös!<3

      Poista
  10. Kiitos - taas! Ja viitepostaus kevyestä bloggauksesta - kiitti siitäkin, oli mennyt minulta ohi aikoinaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Inna kun tulit käymään! Tuo viitteen juttu on sellainen veijaripostaus. Pitäisköhän laittaa sellainen tunniste!

      Poista
  11. Miksi et ole kertonut, että poikasi on julkaissut romaanin? Vai oletko? Onko olemassa sellainen kuin Mooses Mentula? Kerro nyt vai luokitellaanko tieto salaiseksi? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, kun en ole saanut "hehkuttaa". Kolmas kirja on jo tulossa Moosekselta. Kysyin joko pääsen pannasta ja saan kertoa asiasta blogialoitukseni innoittajana. Saan! :)
      Mooses (Seppo), Mikko ja Aapo ovat kaikki kirjallisia tyyppejä: kirjailija, kääntäjä (ei kaunokirjallinen), ja toimittaja. Ja mieskin kirjoitteli nuorempana. Bull Mentula ei ole meidän miehiä, vaikka Vauva-lehden tasokkaissa keskusteluissa on niin uumoiltu.:D

      Poista
    2. Oikeasti minusta on hyvä, ettei käsittele liikaa lähi-ihmisten asioita omassa blogissaan. Siinä asiassa on oltava varovainen. Myös itsestä ei kannata kertoa kaikkea.

      Poista

Kulttuuriviikonlopun viettoa nuorten kanssa

Käsiohjelman kansi Meillä oli kaksi teini-ikäistä lastenlasta viikonloppuvieraina. Lauantain ohjelmassa oli teatteria ja sunnuntaina k...