tiistai 31. joulukuuta 2013

Bloggaamisesta, kevyesti ...


Ostin viimeksi Helsingissä käydessäni Aketeemisesta muiden hyvien aikakauslehtien ohella brittien Writing Magazine -lehden. Voitte arvata jo kannesta, mikä artikkeli veti minua puoleensa: "Blog better, and boost your visitors"!

Koko aukeaman jutussa mestaribloggari Ben Wakeling antaa ohjeita, miten kehittää omia bloggaustaitojaan. Listaan hänen ohjeitaan tähän meille, mutta kerron ensin, mikä tyyppi tämä Ben on.


Ben Wakeling on paitsi bloggaaja myös freelance-journalisti ja suosittujen lastenkasvatusoppaiden kirjoittaja. Hänen bloginsa "Goodbye Pert Breasts" aihe on isyys ja vanhemmuus, ilmeisen kevyellä tyylillä, kun ajattelee blogin nimeä "Hyvästit Terhakoille Tisseille". Hmm, uskoisko tuota heppua? Katsotaan!



Ensimmäiseksi Ben kertoo menestystarinan toisesta bloggaajasta, Nick Cofferista, jolta meni 2009 bisnekset alta ja joka alkoi ajankulukseen pitää blogia "My Daddy Cooks" yhdessä poikansa Archien kanssa. Kustantamo kiinnostui hänestä, ja jo seuraavana vuonna julkaistiin kirja, josta tuli bestseller verkkokauppa Amazonissa. Hyvin pian Nickiä pyydettiin juontamaan päivittäistä ruokaohjelmaa radioon ja viikottaista televisioon, "Nick Coffer's Weekend Kitchen".
Mitäs tästä sanotte?

Benin teesit ja oma tilanne:


I
Kirjoita sellaisesta mikä kiinnostaa sinua ja saa intohimosi syttymään. Intosi välittyy ja saa lukijat nauttimaan tekstistäsi.
- No mutta, miehän teen justiinsa niin!

 
II
Kirjoita aiheista, jotka herättävät keskustelua ja väittelyä. Mikään ei tuo blogiisi enemmän kävijöitä kuin raikas, sivistynyt väittely.
- Jess, niinkin on tapahtunut, ainakin yhden kerran (Taivaslaulu).


III
Kirjoita huolellisesti. Blogisi on käyntikorttisi.
- No, miehän korjaan ja korjaan. Saatan vielä viikonkin päästä käydä muuttamassa jonkun sanan tekstissäni paremmaksi.

 
IV
Keskity laatuun eikä määrään. Kun lukijakuntasi laajenee, saatat tuntea halua blogata usein ja turhanpäiväistä. Silloin lukijasi kyllästyvät. Jos taas kirjoitat korkealaatuista tekstiä niin sisällön kuin tyylinkin puolesta, he alkavat odottaa harvempiakin postauksiasi.
- Hmm, en ole kokenut paineita taajaan postaamiseen. 

 
V
Blogisi on oma verkkoäänesi, joten voit käyttää itsellesi luontaista tyyliä. Jotkut haluavat kirjoittaa muodollisemmin, toiset taas vapaalla rupattelutyylillä.
Älä unohda huumoria, edes joskus!
Mikään ei estä sinua vaihtamasta tyylilajia postauksesta toiseen. Joskus saatat kyllästyä omaan ääneesi.
- Melko muodollinen tyyli on käytössä, kommenteissa olen jo oppinut käyttämään hymiöitäkin ; ). Kerran olen kirjoittanut kirjeen kirjailijalle (Huomenkellotyttö) ja muutaman kerran ollut mielestäni hauska. En kerro milloin, kun en varmaan ollut sitä muiden mielestä. 

 
VI
Kirjoita lyhyesti. Loputtomiin jatkuva teksti - vaikka kuinka tasokas - saa lukijan keskeyttämään ennen laatimaasi loppukohotusta.
- Nyt tuli syyllinen olo. Pitäisi osata tiivistää paremmin. Jonkun kerran olen myös kertonut juonen liian tarkasti. Tästä Mr Wakeling ei puhu mitään, mutta hänhän kirjoittaakin omasta elämästään ja sen juonista.

 
VII
Katsokin, että lukijasi tavoittavat sinut nopeasti myös s-postilla. Jos kirjallinen kykyjen etsijä tai tv-agentti löytää blogisi, mutta joutuu metsästämään s-postiosoitettasi turhan pitkään, saatat jopa menettää tilaisuuden.
- Huui, pelästyin! Nyt pitäisi varmaan tehdä joku kunnon alkuesittely yhteystietoineen. Muutoin ne eivät löydä minua, ja teiltä jää näkemättä show, jossa minä istun ja luen nojatuolissani.

 
VIII
Luo blogillesi myös Facebook-sivu ja käytä Twitteriä blogisi mainostamiseen.
- En viitsi! Toiset tviitatkoot! Minulle riittää tämä pienenpieni julkisuus! ( Niin tällä haavaa, vannomatta paras, jo into tähän blogitouhuun on yllättänyt itseni!)

 
VIX
Järjestä blogissasi kilpailuja ja hanki niille sponsoreita.
- Eeei! Oppilaitten kanssa järjestin kaikenmaailman myyjäisiä, discoja, jopa orjamarkkinat, luokkaretkien rahoittamiseksi. Ei mitään sponsoreita eikä ylimääräistä touhuilua enää. Taidetta taiteen vuoksi, ei hyödyn. Ars gratia artis!

 
X

Työsi puhuu puolestaan. Viihdyttävät ja informatiiviset blogit keräävät lukijoita ja niiden maine kasvaa lumipallon tavoin.
- Siihen pyrin. Lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon yrittää ottaa oppia näistä Benin teeseistä vuonna 2014, kehittyä bloggaajana ja hemmotella lukijoitani mielenkiintoisilla kirjaesittelyillä.


Näiden ohjeiden myötä toivotan Marjatan Kirjaelämyksistä elämyksellistä uutta vuotta teille vakituisille ja teille satunnaisille vierailijoille!

 

32 kommenttia:

  1. Kiva postaus! Itsellä ei tuo lukijoiden kahmiminen ole ollut päällimmäisenä ajatuksena bloggauksessa. Tämä ajatus paistaa teeseistä läpi (ei kommenteistasi), ei voi mitään - niin kuin lukijoiden ja hypen määrä olisi ainut 'paremman' bloggauksen mittari :). Vaikka kivahan se tietysti on, että omassa blogissa joku käy. Bloggaus on yllättävän hauskaa, ja 'oma tyyli, paras tyyli' ajatuksella porskuttelen eteenpäin... Oikein hyvää vuodenvaihdetta & bloggausintoa vuodelle 2014!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, se on herralla päällimmäisenä mielessä ja toisena sitten tuo löydetyksi tuleminen. Luin ja kommentoin kieli poskessa, mutta hän oli kirjoittanut ihan vakavissaan.

      Poista
  2. Vastauksesi tuon blogihirmun ohjeisiin olivat minusta mielenkiintoisempia kuin hänen neuvonsa. Kivasti kerroit.

    Täällä muuten paukkuu jo kuin neljäkymmenvuotisessa sodassa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kamala pauke täälläkin. Valot taivaalla ovat kauniita, mutta ääni tuo mieleen sodan, sellaisena kuin sen kuvittelee - onneksi ei ole tarvinnut kokea.
      Kiva kun tykkäsit vastauksistani. Blogihirmu on hieman kaupallisemmin ajatteleva kuin minä, mutta hän tarvitseekin blogiaan kirjojensa mainostamiseen.

      Poista
  3. Minustakin kiva postaus, mutta olen samaa mieltä kuin MarikaOksa, että ohjeet painottuu lukijoiden hankkimiseen. Ehkä se onkin monen bloggaajan tavoite, ehkä koko bloggauksen enkä oe sitä vain tajunnut. Toki on kiva jos on lukijoita, mutta toistaiseksi bloggaan lähinnä omaksi huvikseni. Se ei toki poista sitä iloa, jonka aina uusi kommentoija tuo.

    Mutta ohjeet intohimosta ja omanlaisesta tyylistä allekirjoitan täysin. Uskon myös että erilaiset lukijat tykkäävät erilaisista postaustyyleistä. Mutta vaatii työtä että löytää sellaiset postaajat joista itse tykkää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Aivan samaa mieltä sinun ja Marikan kanssa. Wakeling käyttää seuraajista myös ilmaisua fanijoukko! Niin kuin rokkitähdillä!
      "Ehkä se (lukijoiden hankkiminen) onkin monen bloggaajan tavoite, ehkä koko bloggauksen enkä ole sitä vain tajunnut." Tuo on niin kivasti sanottu! Minusta sinun blogisi onkin juuri siksi niin kutsuva, että siitä paistaa itselle kirjoittamisen nautinto ja vaivattomuus.

      Poista
  4. Pakko yhtyä Liisun näkemykseen eli sinun vastauksesi olivat huomattavasti kiinnostavampia (ja hauskempia!) kuin tuon "blogihirmun". :D Naurahdin monta kertaa, mutta en kerro missä kohdin. ;))

    Olen myös eri mieltä tuon "blogiasiantuntijan" kanssa siinä, että pitäisi lyhyesti kirjoittaa. Minusta voi varsin hyvin kirjoittaa pidemminkin, jos aihe ja tyyli ovat kiinnostavia. Kyllä sen jaksaa lukea ja jos ei jaksa, niin... eeh, on varmaan keskittymishäiriö tai aihe ei oikeasti kiinnosta. ;) Minulla ei ole ollut ongelmia lukea pidempiäkään juttuja blogistasi.

    Oikein rutkasti iloa ja onnea vuodelle 2014!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Yritin olla koominen (annaleenahärkösmäisesti ; )), joten onnistuin, jos nauratti!
      Nykyään varmaan vaaditaan kaikissa myyvissä jutuissa, että ne on pieninä paloina, kun on päätelty, että suuri yleisö - tavikset - ei osaa muuta lukea. Tätä oppia blogihirmu Mr. Wakeling sitten noudattaa.

      Poista
  5. Kiitos ja hyvää uutta vuotta Marjatalle! Sinun blogiisi on mukava silloin tällöin eksyä ensi vuonnakin!
    Manu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Manu toivotuksesta! Käyhän joskus vilkuilemassa.

      Poista
  6. Hyvät, joskin uuvuttavat ohjeet ja neuvot. Sinun kommenttisi helpottivat oloani :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita! Oikean sanan löysit, uuvuttavat - ja tuo jutun otsikkokin Blog for Victory. Mikä ihmeen voitto? Eikös se tyydytys tulekin siitä, että osaa asetella sanansa oikein! Ja lisäbonuksena sitten se, että joku ymmärtää, mitä niillä tarkoitti!

      Poista
  7. Hyviä ohjeita, ja kannattaa elämässä tehdä siitä mistä pitää ja kirjoittaa, mistä kiinnostaa. Sponsoreista ja arpajaisista olen toista mieltä, ne juuri muuttavat minusta blogin sanomaa. Lukijat on sitten tullakseen. Itse kirjoitan vain mikä itseä kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinun blogisi sisältää todellakin "kiinnostavia havaintoja maailmasta". Näkee, että kirjoitat sydämesi kyllyydestä ja sanomisen halusta.
      Tuo laajennus on hyvä, että pitää tehdä yleensäkin elämässä sitä mistä pitää!

      Poista
  8. Omalla nimellä kirjoittaminen tuo lukijoita, ja selkeä kenttä. Sinulla on minusta persoonallinen blogi, joka lepää faktojen pohjalla (kirjat ja huomiot niistä) ja tuot ammattisi ja elämänkokemuksen kautta lisäväriä. Hyvää Uutta Vuotta sinulle ja blogillesi.

    VastaaPoista
  9. Tamapa oli hauska! Nyt sitten odottelemaan sita kirjabloggari- reality showta, jossa tosiaan istutaan tai lojutaan jossain kirja kadessa... Siihen viela selostus paalle: 'Han on loytanyt vapaan istumapaikan bussista. Nyt han ottaa kassistaan teoksen x, jossa han on puolivalissa. Muistattehan, rakkaat kasojat, kuinka han luki kirjaa myohaan yohon? Aurinko ei onneksi haikaise bloggarin silmiin, kun han aloittaa lukemisen rivakkaan tahtiin...' ja lopuksi: 'Sait kirjan vihdoin luettua, milta nyt tuntuu? Mihin tartut seuraavaksi?'

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nythän sinä sait jo oivan sisällön tähän uuteen formaattiin. Välillä voisi tulla joku häirikkö katkaisemaan addiktiivisen lukemisen ja höpöttämään huomioitaan säästä. Siinä zoomaus lukijan ärsyyntyneeseen, hajamieliseen ilmeeseen. Välillä hän voisi ajaa pysäkin ohi, naureskella itsekseen/tyrskiä itkua eläytyessään vahvasti.
      Eiköhän panna päämme yhteen tässä asiassa ...

      Poista
  10. Olipas mainio artikkeli ja vielä mainiommat kommenttisi siihen! Oma linja ja laatu ovat tärkeitä johtotähtiä, ja niitä arvostan blogissasi, Marjatta. Tekstien pituus ei haittaa ollenkaan, päinvastoin, kunnon analyyysia ja oivalluksia on ilo lukea.

    Taisin jo toivotella hyvää uutta vuotta, joten toivottelen vielä hyvää tulevaa blogivuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elina!
      Minäkin pidän sinun postauksistasi todella paljon. Ja ihmettelen myös sitä, että sinä onnistut kirjoittamaan niitä lapsiperheen arjessa. Itselläni kun on nykyään runsaasti tätä ylellisyyttä, josta käytetään nimitystä oma aika.
      Hyvää blogivuotta sinulle myös! Käydään lukemassa toistemme aikaansaannoksia.

      Poista
    2. P.S. Täytyy vielä lisätä, että turhaan ihmettelen, miten lasten kanssa ehtii blogata. Muistin juuri, miten saatoin lukea lasten pieninä ollessa puoli yötä jotain mukaansatempaavaa kirjaa.

      Poista
  11. Mestaribloggarin ohjeet olivat mitä olivat, mutta sinun kommenttisi olivat oivallisia ja hauskoja. Blogataan kaikki vaan omalla tyylillä ja nautitaan siitä mitä tehdään.

    Hyvää alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin! Omalla tyylillä ja nautiskellen.
      Tämä kirjoitus syntyi helposti ja nopeasti. Yleensä minä hion ja palailen korjaamaan, mutta tämä syntyi nopeasti ja kerralla, kun oli niin hauska vastata herra Wakelingin ohjeisiin, osin myöntyä, osin änkyröidä vastaan.

      Poista
  12. Kiva blogikirjoitus! Minä painiskelen sen kanssa, että en ehdi olla kovin aktiivinen, kun tuntuu, että blogimaailmassa kaksi viikkoakin on pitkä aika olla poissa kuvioista. Toisaalta koetan ajatella, että harrastus harrastuksena eikä työnä. Tuo kommenttisi blogikilpailuihin oli paras!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirjanainen!
      Juu, monella on aika tehokas ja vauhdikas ote. En itse ole nopea kirjoittaja enkä haluakaan tehdä tätä koko ajan. Minusta tuntuu, että paitsi etten jaksa laatia arvontoja ja haasteita ja osallistua niihin, niin en esim. tunne tarvetta laatia monimutkaisia yhteenvetoja ja taulukoita lukemisistani, kuten monet ovat nyt vuoden vaihteessa tehneet. Minä liitän kaiken tällaisen työhön, en vapaa-aikaan. Ymmärrän, että monesta juuri nämä asiat ovat hauskoja ihan vain nautintomielessä ja keskustelun aiheena, eikä kuten artikkelin mestaribloggaajalla, jolla kaikki palvelee lukijoiden määrän kasvattamista. Onneksi ei ole mitään sääntöjä ;), joten harrastetaan me vaan - tai harrastellaan, kuten parhaalta tuntuu!

      Poista
  13. Komppaan minäkin, vaikka ei näköjään olis enää tarvis. Artikkelihan olisi ihan pliisu ilman kommenttejasi. Huumori on terveellistä kaikessa tekemisessä! Hauskaa Uutta Vuotta!

    VastaaPoista
  14. Kiitos Leena/Donna mobile! Olen tyytyväinen, kun onnistuin tuossa huumoriasiassa. Voisin vaikka tehdä sellaisen uuden vuoden päätöksen, että koitan nähdä hauskaa ympärilläni ja välittää sitä toisille.
    Kävin äsken sinun blogissasi ja liitän sen seurattaviini.

    VastaaPoista
  15. Hyviä ohjeita ja ihanaa huumoria! : )

    VastaaPoista
  16. Kiitos Joana! Osa noista ohjeista on todella hyviä, osaa voi tarkastella kriittisesti.
    Piipahdin juuri sinunkin blogissasi ja huomasin, että olemme lukeneet paljon samoja kirjoja.

    VastaaPoista
  17. Olen kanssasi samaa mieltä suunnilleen kaikissa kohdissa! Ei mitään twiittausta ja feisbuukkausta! Ei kilpailuja! Kohdassa pituus havahduin: pitäis. ruvet. lyhent. tekstejäni? Mutt. toisaalt. ole. päätt. et. blogis. kirjoitan just niikun haluan. Take it or leave it!

    Mitkä ihmeen orjamarkkinat? Millaista elämää siellä Kouvolassa oikein vietetään? (Olen lapsena käynyt Kouvolassa enkä osannut edes pahimmissa painajaisissa aavistella mitään näin karmaisevaa, no vitsivitsi) ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kun tämä oli Kuhmossa, Nälkämaan maisemissa ;). Olimme siellä mieheni kanssa yläluokkien kielten opettajina 23 vuotta ennen kuin muutimme Kouvolaan 13 vuotta sitten.
      Luokanvalvojana järjestin kaikenlaista luokkieni kanssa: kirppareita, myyjäisiä, arvontoja, lastenjuhlia, discoja alaluokille ym. hauskaa. Pidin tästä kaikesta puuhailusta tosi paljon. Luokkaretket Kainuusta asti Tukholmaan olivat kalliita (kolmipäiväisiä, bussi mukana), joten rahaa piti kerätä tempauksilla. No, kerran joku kertoi kuulleensa sellaisesta ideasta, että oppilaita voisi kaupata töihin päiväksi "orjaksi". Minä sekä oppilaani innostuimme heti. Paikallislehteen ilmoitus "Orjamarkkinat", jossa minimipalkka mainittu, ja ei kun soittoja odottamaan. Työtä olisi ollut tarjolla useammaksikin lauantaiksi, siivousta mökeillä ja kodeissa, haravointia ym. En tiedä, saisiko nykyään tällaista edes toteuttaa. Varmaan joku paheksuikin, mutta minä, nuori ja hurja, en huomannut mitään. Vanhemmat olivat mukana kaikessa, mitä me vain oppilaiden kanssa keksimme. Kaikilla tuntui olevan aikaa. Käytimme myös oppitunteja paljon näitten projektien valmisteluihin eikä tullut mieleenkään, että siinä olisi jotain väärää. Nykyään on tiukat kurssit ja suunnitelmat. Se oli sitä yhteisöllistä 80-lukua!

      Poista
    2. Ei sulla Tuija ole yhtään liian pitkiä tekstejä, vaan just sopivia ja mielenkiintoisia.
      Pitäisköhän minun ruveta kirjoittamaan noista koulumuistoista? Innostun aina niin kovasti, kun koulusta tulee puhe.

      Poista

Tänään tällaista; kesänviettoa lasten kanssa, luettuja kirjoja, koettuja tunteita

Meillä on mieluisia kesävieraita, S, 10 vuotta, ja pikkuveli K, 7 vuotta.   Autoajelut ovat hyviä hetkiä keskusteluihin. Alla olevan j...