sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Lomalle lomps ja hajamietteitä elämänmenosta



Teoksesta Jojo, Pariisi 1979, kuvaaja Claude Le-Anh

Nykyään ei saisi lompsia, ei turvapaikanhakijat tänne turvaan, emmekä me muualle lomailemaan. 


Hiilijalanjälki on vakava asia, mutta se ei hoidu noin vain kieltämällä. Minusta isot ilmastosopimukset ja muut luontoa suojelevat päätökset ovat tällä hetkellä lähestulkoon kaikkein tärkeintä, mutta näistä asioista ei saa tehdä tuomion uskontoa. Sotien lopettamisella on vielä kiireempi.

Olen lopen kyllästynyt syyttelevään ja ahdasmieliseen ilmapiiriin. Nyt juuri on oikein hyvä lähteä lomalle mietiskelemään ja karistamaan stressi ja harmitus Välimeren aaltoihin. 

Elämäntapasyyllistäjät ovat yleensä fanaatikkoja, itse juuri puhdasoppisen ruokavalion löytäneitä tai matkustamisesta puheen ollen niitä, joita itseään ei kiinnosta mennä minnekään.

Me emme voi tietää toistemme tarpeita tai tärkeyksiä. Matti Nykänen on sanonut näin: "Kyllä ne minun juomiseni näkevät, mutta eivät minun janoani."

Meillä on niin kauhea ilmasto Suomessa, että ymmärrän hyvin ihmisten tarpeen joko matkustaa tai pitää yllä kakkosasuntoa veden äärellä voidakseen rentoutua jatkuvasta taistelusta viimoja vastaan. Siis myös ilmasto-sanan toisessa merkityksessä, ilmapiiriä tarkoittaen.

On ihmisiä, jotka hakevat apua hengityselin-, sydän- ja reumasairauksiin lämpimästä ilmastosta, ja on niitä, jotka matkustavat masennusta pakoon. Olen tavannut yksinmatkoillani heitä. 

Itse matkustan välillä yksin saadakseni olla rauhassa omien ajatusteni kanssa. Kaikki matkat ovat matkoja itseen, mutta yksinmatkat ovat sitä paljon enemmän kuin tutussa porukassa matkustaminen. 


Teoksesta Jojo, Pariisi 1979, kuvaaja Claude Le-Anh

Matkalukemiseni valitseminen on hippusen kesken. Runokirjoja lähtee mukaan, koska niitä voi lukea aina uudelleen ja ne ovat kevyitä kantaa, suomalaista uutta runoutta seuraavilta: Tiina Lehikoinen, Olli-Pekka Tennilä, Vesa Haapala ja Pauliina Haasjoki. Runokirjojen lisäksi otan mukaan jotain proosaa. Ehdolla on Mina Irantan Iran isoäidin maa, Tuuli Salmisen Surulintu, Marisha Rasi-Koskisen Eksymisen ja unohtamisen kirja, Karl-Ove Knausgårdin vuodenaikakirjoja ja Linda Boström-Knausgårdin Amerikkalainen perhe, jonka luin liian hätäisesti ja haluan lukea uudelleen paneutuvammin. Joskus on käynyt niin, että matkalukeminen on tullut luetuksi jo mennessä lentoasemalla ja koneessa. Ja kuinkas sitten suu pannaan! 

Lämpimään matkatessa mikään muu ei paljon painakaan kuin kirjat. Olkavarren kipuillessa pahemmin viime talvena harkitsin jo lukulaitteen hankkimista, mutta se jäi, kun osaava lääkäri laittoi kortisonipiikit lopulta niin taitavasti, että jo kroonistunut kipu häipyi ja uskaltauduin varaamaan itselleni tämän matkan. 
Kun lääkäri katseli röntgenkuvia olkavarrestani, hän totesi, ettei niissä näy mitään vakavaa, ei myöskään mitään syöpään viittaavaa. Minä en ollut sellaista ajatellutkaan, tiesin, että epäonnistunut peukalo-operaatio heijastelee ylemmäs, mutta olisihan niinkin voinut olla. Kohta on syövän kolmivuotiskontrolli, ja tähän asti kaikki on mennyt hyvin.

"Eläminen syövän kanssa on elämää ilman takuita. Syöpäsolut vaeltavat pitkin huonosti valaistuja polkuja samaan tapaan kuin kissat öisillä reiteillään, joita emme tunne." Tämä lainaus on edesmenneen Henning Mankellin kirjasta Juoksuhiekka


Teoksesta Huuto, Helsinki 1984, kuvaaja Leena Klemelä


Teoksesta Jojo, Pariisi 1979, kuvaaja Claude Le-Anh

Matkustaminen avartaa. Se avaa silmiä näkemään ja arvostamaan muutakin kuin sitä omaa ja tuttua. Yleensä näin, mutta olen nähnyt toisenkinlaista. Joskus ihmiset lähtevät vain vahvistamaan sitä, miten hyvin heillä kotona on ja kieltäytyvät näkemästä hyvän tuntemattomassa. 


Matka on mahdollisuus. 

"Lähteminen on toisesta suunnasta katsoen tulemista." Näin on sanonut Torsti Lehtinen, jonka oma elämä on ollut aikamoisia lähtemisiä ja tulemisia.  


Teoksesta Unisono, Helsinki 1982, kuvaaja Pirjo Honkasalo

Taiteilijat ovat aina lähteneet Suomesta oppimaan uutta Eurooppaan ja kauemmaksikin. Taiteen kieli on kansainvälinen. Samoin tieteen.
Kylmien tuulten puhaltaessa Euroopassa toivon hartaasti, että tiede- ja kulttuuri-ihmiset säilyttävät humaanin, globaalin ytimensä. 

Virpi Hämeen-Anttila on sanonut näin: "Kulttuuri ja kirjallisuus ja taide ovat kuin hiekkasäkkejä, jotka estävät barbaareja pääsemästä valtaan."  Yritän pitää yllä toivoa, että näin yhä olisi. 

Mutta jos meillä Suomessa edes harkitaan ministereiksi ihmisiä, jotka ovat saaneet tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja jatkaneet vihapuheitaan tuomion jälkeenkin, niin voiko enää luottaa hyvän toteutumiseen demokratiassa? Minusta tuntuu, että elämme pahaa unta tai olemme jossain tositv:n testissä, jossa kohta selviää, että tämä outo tilanne ei ollutkaan totta.

Teoksesta Unohdettu horisontti, Helsinki 1980, kuvaaja Stefan Bremer

Kuvituksena tässä kirjoituksessani on kuvia Jorma Uotisen tanssiteoksista. Sain mieheltäni lahjaksi valokuvateoksen, jonka kuvia katsellessa ajattelen, mikä rikkaus ihmiselle onkaan taide, kaikki sen eri muodot. Pidän niin paljon näistä tanssiesityksistä pysäytetyistä kuvista, että oli vaikea valita, mitä otan tähän kirjoitukseen. Myös teosten nimet ovat kauniita: Loputon arvoitus, Paljastusten aakkoset, Anonyymit, Bambola, Unisono... 

Kannen kuva Luca Fregoso

Lähden lompsimislomalle varhain torstaina. Ehditte sitä ennen laittaa kommentteja, jos jotain tulee mieleen, kiitos! 
Lomaretriittiini kuuluu loma somesta. Otan mukaan vihon ja kynän, en digilaitteita.

Sonra görüsürüz! Tämä on kai turkiksi Nähdään! Kuullaan!

25 kommenttia:

  1. Mukavaa ja rentouttavaa matkaa! Täällä vielä työtä kesäkuun loppuun, mutta mukava silti lukea muiden matkoista ja suunnitelmista =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mari! Heinäkuussa sitten tuleekin toivottavasti kunnon kesä, lapset tarkenevat uida ja kesätapahtumat onnistuvat nappiin.
      Sinulle mukavia työpäiviä ja kivoja alkukesän iltoja!

      Poista
  2. Tosi hienosti kulkee tämä kirjoituksesi ja kuvat on ihan huippua. Mullekin sopisi oikein hyvin, että eräät tapahtumat olisivat painajaisuni, josta kohta herään.

    Ihanaa lomaa Marjatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omppu, nuo kuvat ovat vielä tosi isoja, isoimmat koko aukeman kuvat n. 48 x 32 cm. Huippukuvaajien ottamia.
      Joissain on isoja joukkokohtauksia, mutta pidän eniten Jojo-kuvista, joissa liike on täydellisyyteen viety ja tanssijan kasvot ikäänkuin mukana liikkeessä.

      Poista
    2. Ja kiitos toivotuksesta Omppu. Ihana siitä tulee, minä en tarvitse kuin meren, hiekan ja auringon. Tässä asiassa ymmärrämme lastenlasten kanssa toisiamme täydellisesti.
      Mukavia kesäpäiviä sinulle myös. Toivotaan, että saadaan Suomeenkin lämmin juhannus ja muutamia kunnon hellepäiviä.

      Poista
  3. Tykkään noista kuvista ja kirja on varmasti persoonallinen.
    Somesta on hyvä pitää välillä taukoa, minulla se kesti viikon, en katsonut edes telkkaria, enkä kuunnellut radiota. Yllätys yllätys uusi persujen puheenjohtaja, en moiti, lukenut mies, koulukiusattu ym. edellinenkin sai lunta tupaan, mutta niin vain teki jytkyn ja jytky valitettavasti jatkuu. Politiikka on sellaista, että sehän ei mene koskaan niin kuin Uotisen tanssiesitykset, joita ihaillen olen jostakin telkusta joskus nähnyt. Jormahan ei lompsi, vaan liikkuu sulavasti.

    Lempikirjahahmoni Puluboi mainostaa Helmoleilejä yks ysi ysi. Minut helmot lauhoittuivat haltijanjälvellä :)
    Hyvää lomailua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, ymmälsin ilman koljaustakin. :D Puluboi on mahtava, minä olen nähnyt vain näytelmänä.

      Joogaleili voisi olla hieno juttu helmojen lauhoittamiseen. En menisi kyllä mihinkään Goaan asti, vaan vaikka Saimaan rannalle tai Kreetalle. Näistä oli juuri jossain, oliko HS:ssa.

      Jorman liike on täydellinen. Näin hänen tanssivan ensimmäisen kerran joskus 80-luvun alussa ammattikoulun lavalla Kuhmossa. Esityksessä oli iso foliopallo ilmasssa, ja mies tanssi paljasjaloin. Se voisi olla osa Unisonosta. Ihastuin ja hämmästyin, kun en ollut koskaan nähnyt mitään tämänkaltaista.

      Soini kasvatti ison puolueen, mutta millä hinnalla?
      olisin arvostanut enemmän pienempää ja kunniallisempaa. Tämä pilkkaporukka olisi tietysti kasvanut sitten erillään, koska heillä on suuri tarve huutaa lompsimissanomaansa julki.

      Poista
    2. Nyt hieman helpotti tuo Suomen politiikka, luulin jo vaikka mitä kauhuskenaarioita. Ei talvinut lähteä helmoleilille tai joogaleilille, lähden saaleen ;)

      Poista
    3. Saali liittää! Voisi jo liittää mullekin nyt kun isompi poliittinen vaala on vältetty.

      Poista
  4. Juu, usein tuntuu tosiaan siltä, että jos muut eivät jaa omia "hienoja" elämänkatsomuksia, niin alkaa armoton dissaaminen. Tiedän itsekin muutamia myöhäisherännäisiä ituhippejä, jotka viikon vegeiltyään saarnaavat asiasta joka paikassa. Se rasittaa ja turhauttaa minua siksi, koska he samalla pilaavat asiallisten vegejen maineen. Toisaalta ärsyttää myös ne makkaranpalvojat, jotka kilahtavat ihan asiallisestakin "kasviskeskustelusta" ja ryhtyvät uhoamaan, kuinka kohta lentää kebab poikineen tuulensuojaan jne. Joskus (usein) mietin, että ihmiset ovat kyllä uskomattoman omituisia! :D

    Huisia lomaa ja avoimia ovia ja ikkunoita sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia, osuit tässä naulan kantaan! Miksei voida vain elää ja antaa elää. Omia valintojaan joutuu nykyään perustelemaan ja puolustelemaan ihan pikkuasioissakin. Tänään sain taas eräältä tutulta naiselta kaikkitietävää hymähtelyä osakseni, kun kerroin, että menen lomalle yksin. Hän tuntui jotenkin vihjaaavan, että minä menen lomalle "elostelemaan". Minä! :D

      Kiitos Elegia!

      Poista
  5. Hyvää ja nautinnollista lämpö- ja lukulomaa sinulle. Elämästä ja sen lahjoista kieltäytyminen se vasta ikävän jäljen jättäisikin!
    Voi siis hyvin ja koe kaikkea hyvää siellä.
    t. jope

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jope!
      Juuri näin se on. Minä olen aikamoinen syyllistymään, vaikka pidänkin omista tarpeistani kiinni. Itsensä hylkääminen on aina pahasta.

      Poista
  6. marjatta

    kynällä ja vihkolla pääsee pitkälle. muistaakseni graafikko outi heiskanen on sanonut, että suudelma on tärkein, ja heti sen perään tulee lyijykynä. se on minustakin mukavan intiimi ja katoava väline tänä aikana, kun kaikki mitä nettiin kirjoitetaan, jää sinne länsimaisen yhteiskunnan loppuun saakka.

    ajattelin viettää täysin suorituspaineettoman kesän. en liikahda minnekään, kärrään korkeintaan itseni yksinäisyyteen viikkokausiksi tai tuijotan kaikki leffat ja sarja-uusinnat. projektiksi riittää lintujen tarkkailu. kaikki muut tapahtumat ovat liian kaukana mahtuakseen näihin spekseihin.

    toivon että kesä kohtele sinua hyvin. varpaiden meressä lilluttelua ja maitokahvin siemailua ja kaikkea muuta pakotonta.

    meri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä suunnitelma sinulla meri!

      Olen katsellut ja lukenut Heiskaselta kirjan Heis hius hajalla. Hänellä kynä jättää hienoa jälkeä.
      Ajatella, vielä muutama vuosi sitten kirjoitin omia lukupäiväkirjoja kynällä vihkoihin. Ne vihot tuntuvat nyt ihan yhtä arvokkailta kuin tämä blogi - ellei arvokkaaammilta.

      Poista
  7. "Kyllä ne minun juomiseni näkevät, mutta eivät minun janoani."
    Onpa hienosti sanottu Nykäseltä, varsinainen haiku ja aforismi. Minun paljon reissaavat vanhempani olivat joskus 70/80-luvulla samalla matkalla Nykäsen ja silloisen vaimonsa kanssa, taisi olla just jossain Turkin tai Kreikan suunnalla. Minusta vaikutti että he pitivät häntä sympaattisena, äitikin puhui Matista..

    Kun nyt istun tässä sateisen ikkunan äärellä, suunnitelmasi etelän lomasta tuntuu loistavalta. Vaikka eihän näiden meikäläisten poliittisten uutisten äärellä ole kyllä päässyt pitkästymään! Virkistävää etelän lomaa Marjatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykäsellä on hienoja ajatelmia. Iltalehden toimittaja Juha Veli Jokinen on koonnut niitä kirjoiksi. Yksi hyvä, kaiken mediapyörityksen keskellä huokaistu kuuluu näin:" Jos joudun takaisin vankilaan, menen turvallisin mielin. Siellä ainakin tietää, mitä saa ja mitä ei."
      Tämä tuo mieleeni erään vanhan ihmisen viisauden, jonka kuulin eilen. Teen siitä lyhyen oman postauksensa, koska se on niin hyvä. Katson vain ensin ylimääräisen uutislähetyksen, jossa selviää lisää Uusi vaihtoehto -ryhmästä ja hallituksen kokoonpanosta. Jännitysnäytelmällä on varmaan vielä uusia osia tulossa nopeaan tahtiin. On kyllä hurjaa seurattavaa.

      Meilläkin sataa. Olen jo siirrellyt ohuita vaatteita tuohon sängylle harkittavaksi.
      Ei ole kiva, jos ilmastonmuutos vie meiltä pois selkeät kesät ja talvet. Varsinkin ne kesäiset helleviikot.

      Poista
  8. Uotinen on Uotinen; Kiitos upeista ja esteettisistä kuvista! Antakoon lomasi Sinulle kaiken sen, mitä siltä toivot ja odotat. Ja minä toivotan onnistunutta nupin nollausta ja mielenrauhaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Takkutukka! En tiedä, mikä minuun on mennyt, kun koen niin herkästi mielipahaa. Akut on näemmä ladattava.
      Katselin juuri perussuomalaisista irronneiden tiedonantoa ja totesin tyytyväisenä, että he halusivat kunniakkaampaa politiikkaa. Kova paikka!
      En kyllä kestäisi poliitikkona tänä aikana.

      Poista
    2. Nykäseltä hieno miete joo. Kyl sukulaispoika osaa :0) Niin se on,että eivät linkolat maailmaa pelasta vaan keskiluokan maltillisuus tässä ympäristöasissa. Ehdottomuudet vain turhauttavat ihmisiä. Kun syö edes puolet vähemmän lihaa ja käyttää autoa edes vähemmän kuin ennen... Itse matkustan vähän ihan siis siksi kun ei huvita, kuten sanoit. Ajattelen että luonteeni on siinä hyödyksi kaikille. Tasaan yhtälöä. Marjatta, nauti rauhasa matkailusta! (Tämä EI ollut sarkasmia!)

      Poista
    3. Juha, miten tuo nyt voisi sarkasmia olla. 😮

      Minusta tärkeintä luonnon suojelemiseksi on isot päätökset teollisuusmaissa. Viidennes maapallon ihmisistä käyttää neljä viidennestä luonnonvaroista. Meillä Suomessa lämmitetään ja Saudi-Arabiassa viilennetään ylenpalttisesti.
      Yksittäisten ihmisten elämäntapamuutokset ovat hyvä, mutta tarvitaan isompia muutoksia.

      Tänne Turkkiin lentäessä kapteeni kuulutti noin puolivälissä matkaa, että nyt on käytetty 5800 kg polttoainetta, mikä matkustajaa kohti laskettuna on sama kuin sata kilsaa Skodalla maantiellä. Lentomatkustamista paheksutaan, mutta entä päivittäinen yksityisautoilu?
      Suomessa ja muissa isosti paperia käytettävissä maissa voitaisiin ottaa mallia Välimeren maista. Ei täällä kaikkea kääritä paperiin niin moninkertaisesti kuin meillä.
      Turkissakin on viisisataa kertaa Suomen asukasmäärä. Jos he tuhlaisivat paperia meidän tavalla...
      Nyt lähetän tämän, kun on vielä verkkoa.

      Poista
    4. Ai, Nykänen on sinun sukulaispoika. 😃

      Poista
    5. Siis viisitoista kertaa, varmaan jo kuusitoista ja on kasvamassa suuren pakolaismäärän vuoksi.

      Kiinan väkiluvun ennustetaan alenevan, Afrikassa vielä joissain maissa nousee, samoin Intiassa.

      Poista
    6. Joo, on se. En kylläkään ole henk.kohtaisesti tavannut. Ajan myötä jotenkin rentoutunut se mies. Lauseet joita se puhuu, kuulostavat ja tuntuvat enemmän sen omilta.

      Ite yritän ajaa henkilöautoa niin vähän kun mahdollista mutta tulee sitä ajettua lian paljon silti. Mutta liha ei saa ylittää 35 kiloa vuodessa. (Siinä on siipikarja mukana.) Mutta juuri niin se on, että poliittiset kokonaispäätökset ovat oleelisia, ja fyysikot ja insinöörit maailman pelastaa jos joku sen ehtii pelastaa. Me vain yritetään Marjatta pelata niille lisäaikaa täysvegaanien kanssa.

      Poista

Tänään tällaista; kesänviettoa lasten kanssa, luettuja kirjoja, koettuja tunteita

Meillä on mieluisia kesävieraita, S, 10 vuotta, ja pikkuveli K, 7 vuotta.   Autoajelut ovat hyviä hetkiä keskusteluihin. Alla olevan j...