tiistai 11. toukokuuta 2021

Perimä

 
Kaikki alkoi siitä, että pyöräytin poskieni limakalvoilta puikoilla näytteet nestepulloihin ja lähetin ne laboratorioon USA:han. Halusin tietää geneettisen perimäni.
Samassa tutkimuksessa olisi saanut myös tiedot alttiuksistaan erilaisiin sairauksiin. Sen jätin, vaikka olisihan se ollut hauskaa saada tietää, näkyykö siitä poskinäytteestä kaikki se, minkä minä jo muutoinkin tiedän. Kävi myös mielessä, että jos joku muukin sairaus nykyisten vajavuuksieni lisäksi vielä vaanii, niin en halua tietää siitä.

Olen aina ajatellut - täällä blogissakin joskus julistanut - että minun sukuni on lujasti kiinni Satakunnan mullassa ja olen mitä supisuomalaisin. No, nyt on hämmästykseni suuri!

Poikamme, joka lähetti ensin näytteensä sai tulokseksi 100 %:n suomalainen. Olin  ihan varma, että niin olen minäkin. Mieheni sai tuloksensa aamulla, sama kuin pojalla. Minun tulokseni saapuivat illalla, ja kappas...



Marjatta Mentula. Tämä olet sinä.  Kiitos, onpa hyvä että joku antaa vastauksen elämän tärkeimpään kysymykseen: kuka minä olen.

Oi, 2,4%  Keski-Aasiasta!  Ja 2 muuta etnisyyttä on vielä eritelty niin, että 1,3% minussa on Amazonin alkuperäiskansoilta ja 1% irlantilais-skottilais-walesilaista.

Keski-Aasia käy järkeen, koska Suomihan kuului pitkään Venäjän imperiumiin. Sieltä on joku kazakhstanilainen kohdannut romanttisissa merkeissä Lauriloita (äidin puolelta) tai Korpeloita (isän puolelta) ja kohtaaminen on tuottanut tulosta.
Amazonasin alkuperäisväestö? Tästä minä olen niin polleana. (Noo, noin pieni osuus...)

Löysin noista eksoottisista osuuksista DNA:ssani heti selityksen joillekin asioille, joita olen omassa olemuksessani joskus kummastellut: paksut jouhimaiset hiukset, korkeat poskipäät ja tummahko ihonväri. En ole koskaan ollut lähelläkään palaa auringosta, vaikka olisin makoillut koko päivän ihanassa helteessä jossain lämpöisten maiden aurinkorannoilla. 

Minulla on aina ollut sellainen epäsuomalainen "ongelma", että viina ei maistu, vaan tuntuu vastenmieliseltä - niin, aasialaisistahan osalle alkoholi ei sovi. 
Kaiken huippuna minulla on todettu (jo kauan pysähdyksissä, onneksi) sellainen sairaus jota on varsinkin Amerikan alkuperäisväestöllä.
Alkuperäiskansoilla on paljon samaa perimässään riippumatta siitä missä päin asuvat, joten tuo 1,3 % voisi selittää tämän.
Onhan meillä oma alkuperäiskansamme saamelaiset. 

Kaikki me maapallon ihmiset olemme yhtä. Minun prosenttini vain vahvistavat sitä.
Meillä on paljon samaa kastemadonkin kanssa, saati sitten kanssaihmisen olkoon hän mistä päin tahansa. 

Minä höpsö olen kuulkaa käännellyt valokuva-albumien sivuja hartaasti katsellen vanhempieni kuvia ja omiani.


Eikös tämä kuva tuokin mieleen tytön Amazonilta? Oikeasti olen Kouvolan Käyrälammella vuonna 1974, enkä osaa soutaa. Unto pani minut kokeilemaan kun ei järven rannalla kasvaneena voinut ymmärtää, että joillain ei ole sitä taitoa.

Ja entäpä tämä vaeltaja, samalta vuodelta. Ihan on jostain Uzbekistanista.




Ja tuoreempi kuva siltä ajalta kun vielä matkusteltiin, ajalta ennen koronaa. Tämä on 2017 reissultamme Andalusiassa. Kyllä siinäkin virnuilee joku erikoisemman geeniperimän omaava rouvashenkilö pohjoisen maan turvamies vierellään.




Jospa vielä jonain päivänä pääsen katsomaan geneettisiä sukulaisiani Amazonin sademetsiin ja... Hei... älkää! Älkää sanoko, että noin pienet prosentit eivät merkitse mitään ja että noissa tuloksissa on virheitä. 

Tämä palvelu, joka  selvitti minun perimääni on My Heritage. Sen kautta voi myös päästä hyvälle alulle rakentamaan omaa sukupuuta. 

Onko kenelläkään kokemusta tästä tai muusta vastaavasta? Entä onko tullut yllätyksiä?

Lukemisista vielä vähäsen. 
Olen lukenut norjalaisen Nina Lykken romaanin Kohonnut riski ja ruotsalaisen Alex Schulmanin romaanin Eloonjääneet. Molemmissa on pohdituttavia asioita. Parhaillaan luen Kristiina Rikmanin toimittamaa kirjaa Suom.huom. Kirjoituksia kääntämisestä, jossa kolmetoista suomentajaa pohtii esseissään kääntämisen olemusta ja kertoo omista kiinnostavimmista töistään. 

Nyt riennän parvekkeelle lukemaan. Ainakin muutamaksi päiväksi luvassa lämmintä.
Mukavaa pikkukesää teille blogini seuraajat! 


14 kommenttia:

  1. Siskoni teki tuon testin, viime viikolla kuultiin tulokset! 98% suomalainen, lisänä ripaus mesoamerikkalaista ja aasialaista. Ja tuo pätee kai minuunkin, koska meillä on samat vanhemmat?

    Olin tosin toivonut edes häivähdystä keskieurooppalaisuudesta koska olen ollut koko ikäni sinne päin suuntautunut. Toisaalta olen kyllä aina tuntenut olevani perisuomalainen 🤭 /Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mari, ei välttämättä. Lapsista yksi voi saada enemmän isältä ja toinen äidiltä.

      Minulle joku lääkäri sanoi sidekudossairaudesta, että näitä on todettu runsaasti "intiaaneilla" (silloin käypä sana) ja minulle jäi se mieleen. Tuo Amazonas-prosentti on kuitenkin älyttömän pieni. Näillä piirteillä on hauska leikitellä ja etsiä jotain, mikä vastaa kuvausta.

      Suomalaisissa on ilmeisesti jonkin verran aasialaisuutta, eli en ole sittenkään kovin eksoottinen. :(

      Poista
    2. Ahaa, eli pitääkin tehdä sitten vielä oma testi!

      Olisiko ne Uralin mutkan jäänteet vielä näkyvissä tuossa Aasian perimässä 🤭

      Poista
    3. Teepä testi, Mari. Tiedä vaikka sinulla olisi jotain, mitä siskolla ei näy.
      Olis hauska jos meillä kuopuspojan lisäksi veljensäkin tekisivät testin, niin näkisin, ovatko kaikki "tulleet isäänsä" ja minun pieni vierasprosenttiosuuteni häipynyt kokonaan.
      Suomesta minulla on geneettisessä perimässä läntistä ja lounaista Suomea, Pohjanmaata ja Keski-Suomea, miehellä itäistä.

      Poista
  2. Olipa hauska lukea testisi tuloksia. Senkin takia ajankohtaista, että hiljattain veljeni otti näytteet ja lähetti ne laboratorioon, joten vastauksia odotellaan. Hän ei tosin laittanut MyHeritageen, joten en tiedä, saako hän tuollaiset prosenttiluvut etnisestä alkuperästä.

    Olen harrastanut sukututkimusta kymmenkunta vuotta, mutta en ole juuri perehtynyt geneettiseen tutkimukseen. Ehkä sitten innostun, kun veli saa tuloksensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, näitä on kai muitakin kuin MyHeritage.

      Tässä voi eri maksusta kerätä myös sukupuuta. Se perustuu tässä palvelussa siihen, mitä tietoja muut ovat lisänneet. Poika ryhtyi tekemään tätä, ja sieltä on kyllä löytynyt varsinkin äitini puolelta mielenkiintoisia nimiä kauempaa kuin minulla tätä ennen oli tiedossa. Isän puolelta kiinnostava on amerikansuomalaisten haara. Tiesin vain yhden vanhan naisen, joka asuu Hollywoodissa ja hänen lähettämästään kuvasta olen päätellyt, että sukuun on tullut latinoita (kai tämä on Suomessa hyväksytty termi, kun kerran USA:ssa on käytössä sana Latin American).
      Olisin voinut kerätä tietoja ihan omatoimisestikin. Varsinkin se harmittaa, että en kysellyt suvuista vanhemmiltani ja isovanhemmiltani, jotka ovat jo kuolleet.
      Olen iloinen, että poika kiinnostui ja minä saan sitä kautta helposti sen, mitä tämän palvelun kautta on saatavissa. Kannattaisi varmaan käydä vähän tutkimassa kirkonkirjoja ja katsoa, löytäisikö uutta lisättävää noihin runsastuviin sukupuihin.

      Poista
  3. Mielenkiintoista! Olen itsekin harkinnut tällaisen testin tekemistä, mutta en ole saanut aikaiseksi. Olen perinyt näkyviä ominaisuuksia enemmän äitini puolelta, joten veikkaan ettei ihan supisuomalaista prosenttia tule minullekaan.

    Jättäisin kyllä minäkin mahdolliset alttiudet omaan arvoonsa, ei tosiaan kiinnosta tietää. Muutamat alttiudet tiedänkin, mutta jos on jotain piileviä niin ei kiinnosta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä tulisi ilmeisesti prosentteina tai merkintöinä janalla millainen mahdollisuus on verenpaintautiin, reumaan, diabetekseen jne. Minusta tuntuu, että tuollainen tieto ei motivoisi minua mihinkään parempiin elämäntapoihin, masentaisi vain.
      Tämä oli kyllä mielenkiintoinen tieto. Minä pyörittelen mielessäni tuota Amazonasin alkuperäiskansaa. Muista ryhmistä löytyy jotain kolmansia serkkuja, mutta tästä ei toistaiseksi yhtään osumaa.

      Poista
  4. Vuosi tai pari sitten minäkin ajattelin ottaa selvää geneettisestä perimästäni. Tutustuin jo hieman MyHeritage-sivustoihin, mutta näytteen jätin lähettämättä.
    Tavallaan kiinnosti, sillä isäni ei esim. saanut koskaan tuntea/tietää omaa isäänsä, ei edes tietoa, mistä päin kotoisin. Äidin puolelta en yllättyisi, vaikka omaisin hiukan saamelaisverta.
    Alttiuksiani taudeille en haluasi tietää. Se tulee kohdalle, mikä on tullakseen.
    Saattaa olla, kun näille geeniperimäasioille ynnä sukututkimukselle anta pikkusormen, se vie mukanaan.
    Sinä sait mielenkiintoisen vastauspostin asettamaasi kysymykseen, Kuka sinä olen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinun kannattaisi tehdä tuo isäsi suvun vuoksi. Jos siellä joku on tehnyt näitä MyHeritagessa tai muualla, niin sinulle aukeaisi ihan uusi maailma.

      Jos tälle antaisi enemmän kuin pikkusormen, niin blogihomma jäisi, kun alkaisi kirjoitella uusille sukulaisille. Minähän olen ollut laiska pitämään yhteyttä niihinkään ketä tunnen.

      Poista
  5. Mäkin tein pari vuotta sitten testin, vaikka ajattelin, että varmaan fuskua ja kun lähetän nimelläni, jopa etunimi menee saksalaisesta ja sukunimi täysin saksalainen ja osoite ja odotin tulosta, jossa sanotaan jotain saksalaisesta vaan eipä tullut, olen hyvin suomalainen, jotain eskimoa on vaan sekaantuneet joukkoon, ihan hauskaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, sinun tapauksesi osoittaa, että kyllä ne tekevät sen DNA-tutkimuksen huolella.

      Mieheni sanoi, että nyt ei pidä sitten syyllistyä mihinkään rikokseen, kun DNA on talletettu jonnekin DNA-pankkiin.

      DNA on kyllä huikea juttu. Ennen kuin se keksittiin niin jopa isyyden päätteleminen epäselvissä tapauksissa oli hataralla pohjalla. Se on hienoa, että DNA:n avulla on saatu väärin tuomittuja pois vankiloista.

      Poista
  6. Kylläpä sinö olet edelleen ihan saman näköinen kuin nuorena! Uskon kyllä, että saamasi etniset prosentit ovat totta eikä tilastoharhaa! Sairauksista ja taipumuksista ihonväreineen voi varmasti jotain päätellä.
    Minua ei juuri koskaan luulla ainakaan täysin suomalaiseksi, ja tiedän, että yksi sukuhaara on Saksan Kielistä lähtenyt. Siellä on voinut olla aivan mitä kansoja hyvänsä siihen aikaan, 1800-luvulla. Kirjoitin jotain aikanaan aiheesta: https://esmeraldaneetos.blogspot.com/2019/09/veri-joka-meissa-virtaa.html?m=1

    En ole kuitenkaan edelleenkään tehnyt DNA-testiä, vaikka se kovasti kutkuttaisi. Enoni teki sen, hänellä oli jopa 11 prosenttia irlantilaisverta! Vai muistankohan lukeman väärin. Ilmeisesti sieltä kuitenkin on tultu Ruotsin kautta Suomeen. Ilmankos on minua irlantilaiseksikin luultu, vaikka tosiaan eihän tämä kerro omia DNA-lukemia. Mieheni isä teki juuri testin, joka vei hyvin yllättäen Lähi-itään. Koko ajan sieltä joko kaukainen sukulaismatch tulee postiin, jota me siis luemme. Eiköhän tämä ole tällä selvä, teen tänä vuonna testin itsekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, nuorena ei silmät laskostuneet kiinni hymyillessä kuten nyt.
      Kun olen kertonut, etten ole täysin "kantasuomalainen", niin moni on nyt sanonut, että oli ajatellutkin niin.
      (Kantasuomalainen on kauheinta persusanastoa. Minun tekisi mieli sanoa tuon termin käyttäjälle näin: etkö tajua, että me olemme kaikki saman puun lehtiä!)

      Veri joka meissä virtaa... niin, joskus saa leikkausten yhteydessä isonkin annoksen jonkun toisen verta. Minä sain lonkkaoperaation jälkeen yli litran lisäverta menetetyn tilalle.
      Sinulla on tuossa kirjoituksessasi tietoakin menneistä sukupolvista. Minulla on vain nimiä omista sukulaisistani. Ne elämäntarinat kyllä kiinnostaisivat kovasti.

      Enosi 11 prosenttia on merkittävä prosenttiluku. Luulisi, että sinulla on jokin määrä samaa. Teepä testi, niin se selviää.

      Poista

Kolmanteen ja neljänteen polveen...

Kuvassa vasemmalla maamies isäni, kausipalkollinen Anni, ryhdikäs Mamma ja lempeä Pappa, minä Papan edessä 3-vuotiaana ja viimeisenä oikeall...