maanantai 23. syyskuuta 2019

Mielipidevaikuttamisesta ilmastokriisissä



Mitä suurempi on foorumisi, sitä suurempi on vastuusi.

Ihmiskunnan suurimmilla johtajilla, niillä jotka muistetaan, on näet ollut kaikilla yksi yhteinen piirre: he ovat päättäneet oikeassa tilanteessa asettaa tulevaisuutemme nykyhetken edelle. 

Ensimmäinen lause on 16-vuotiaan Greta Thunbergin puheesta maailman talousfoorumin kokouksessa Davosissa 25.1.2019. 
Toinen on hänen äitinsä Malena Ernmanin ajatuksia kirjassa Sydämen asioita, perhe ja planeetta kriisissä.

Kun Ernman-Thunbergin lapset ovat pieniä, heidän elämänsä on huoletonta ja rikasta. Äiti on Ruotsin tunnetuimpia oopperalaulajia ja näyttelijäisä toimii vaimonsa managerina. Suloiset tyttäret pääsevät mukaan esiintymismatkoille maailman metropoleihin ja saavat elää mukavaa elämää ruotsalaisessa kansankodissa.
Kun tytöt lähestyvät murrosikää, jotain kummallista tapahtuu. Molemmat sairastuvat vähän alle 11-vuotiaina neuropsykiatrisiin häiriöihin. Gretan diagnoosiksi todetaan Aspergerin oireyhtymä, hyvätasoinen autismi ja pakko-oireinen häiriö. Siinä missä Greta vetäytyy oman hiljaisuuteensa Beata raivoaa. Hänen elämänsä on yhtä kaaosta ja paniikkia; diagnoosiksi tulee ADHD, piirteitä Aspergerista, pakko-oireisesta häiriöstä ja uhmakkuushäiriöstä. 
Beata toipuu musiikin ja tanssin avulla, hän on lahjakas laulaja kuten äitinsä, mutta Gretan oirehdinta jatkuu pitkään.

   Greta oli juuri aloittanut viidennellä luokalla ja hänen oli paha olla. Hän itki iltaisin nukkumaan mennessä. Hän itki matkalla kouluun. Hän itki tunneilla ja välitunneilla, ja opettajat soittivat kotiin lähes päivittäin. Svanten täytyi rynnätä hakemaan häntä kotiin Moseksen luo, sillä vain Moses pystyi auttamaan.
   Greta istui kultaisennoutajamme vierellä tuntikausia, rapsutteli sitä ja silitti sen turkkia. Yritimme kaikkemme, mutta mikään ei tepsinyt. Hän tuntui katoavan pimeyteen ja ikään kuin lakkasi toimimasta. Hän lakkasi soittamasta pianoa, lakkasi nauramasta, lakkasi puhumasta. 
   Lopulta hän lakkasi syömästä.   

Gretan kanssa käydään syömishäiriöklinikalla. Käänne tapahtuu, kun hänet aiotaan ottaa sisään osastolle. Greta päättää yhtäkkiä ruveta syömään. Syöminen ei ole helppoa, vähitellen paino alkaa kääntyä nousuun. 
Kuten erityslapset hyvin usein, niin saa Gretakin kärsiä toisten lasten pilkasta ja syrjinnästä.
Kun koulunkäynti käy mahdottomaksi kiusaajien ja jaksamattomuuden vuoksi, eräs opettaja opettaa lahjakasta tyttöä salaa yksityisesti koulun kirjastossa isän odottaessa ulkopuolella.

Kirja kertoo seikkaperäisesti perheen kriisistä. Lasten oireet, varsinkin Gretan syömättömyys, ajavat vanhemmat epätoivoon ja uupumukseen. Työtkin kärsivät ja he päätyvät perumaan äidin oopperanäytännöt ja keskittymään töihin kotimaassa.  
Ilmastoasia tulee mukaan vähitellen. Äiti alkaa kolumneissaan Mittmedian Dalarnas Tidningar -lehtiin keskittyä ilmastoon ja saa siitä moitetta. Pitäisi kirjoittaa muistakin aiheista, mutta kolumnisti kokee muusta kirjoittamisen turhaksi.
Tuntuu vähän kuin eläisi 1900-luvun alkua ja intoilisi jostakin muusta kuin yleisestä äänioikeudesta, työväenluokan työehdoista, naisten vapautumisesta tai oikeudesta kuulua ammattiyhdistykseen.
Paitsi että tämä on tietenkin paljon, paljon dramaattisempaa.
Viimeisessä kolumnissaan Malena Ernman arvostelee sitä, että lehti antaa tilaa ilmastonmuutoksen ja juutalaisten joukkotuhon kieltäjille ilman mahdollisuutta vastaväitteisiin. Tätä kolumnia ei koskaan julkaista, ja Ernman lopettaa kolumnistina. 

Eräänä päivänä Gretan vielä ollessa oppitunneilla mukana koulussa näytetään elokuva valtamerten roskasta. Greta itkee sitä katsoessaan. Tunnin jälkeen oppilaat alkavat heti käytävässä jutella uusista iPhoneistaan ja shoppailustaan Thaimaassa, He ovat unohtaneet valtameressä kelluvan Meksikon kokoisen roskasaaren ja popsivat ruokalassa hyvällä ruokahalulla hampurilaisia. Greta sen sijaan on suunniltaan.
Tällaisia me olemme, ja juuri tämä uhkaavien asioiden sivuun siirtäminen pelastaa meidät jatkuvalta maailmantuskalta. Se on psyyken työkalu, jota Gretan tyyppisellä aspergerihmisellä ei ole.
Lisäksi me olemme paksunahkaisia ja kiinni omissa asenteissamme ja tavoissamme. Tässä kohtaa tulee mieleen nuoren esikoiskirjailijan Antti Röngän Jalat ilmassa -romaanin päähenkilö, koulupoika, joka poliisin puhuttua vakavasti koko koululle kiusaamisen vaikutuksista ajattelee kiusaajiensa lähestyvän häntä anteeksipyyntö mielessään, mutta nämä ovatkin saaneet luennosta lisäsytykettä ilveilyihinsä. 
Ei ihminen muutu tiedon ansiosta kovinkaan helpolla. 

Luontokysymykset eivät jätä Gretaa rauhaan. Hän on yksi voittajista Svenska Dagbladetin järjestämässä ympäristöaiheisessa kirjoituskilpailussa, jonka jälkeen muutamat luontoihmiset ottavat häneen yhteyttä ja hän osallistuu pariin puhelinkokoukseen muiden aktivistien kanssa aiheesta mitä tehdä ilmastokriisille. Fossilfritt Dalsland -yhdistyksen Bo Thorén ehdottaa marsseja ja koululakkoa Floridan Parklandin oppilaiden tapaan, jotka ampumistapauksen jälkeen kieltäytyivät menemästä kouluun vaatien tiukempia aselakeja. Greta alkaa kehitellä lakkoideaa, mutta ei saa muita mukaan. Niinpä hän sitten 20. elokuuta 2018 asettuu Skolstrejk för klimatet -kylttinsä ja laatimiensa lehtisten kanssa Ruotsin valtiopäivätalon eteen tarkoituksenaan jatkaa yhden hengen mielenilmaustaan kolme viikkoa, vaalipäivään saakka. Samalla hän kertoo Twitterissä ja Instagrammissa, mitä on tekemässä. Huolestunut Svante-isä seuraa lähistöllä valmiina tulemaan apuun tarvittaessa. Apua ei tarvita, Greta pärjää hyvin. Media kiinnostuu, ja mikä tärkeintä ihmiset kiinnostuvat, varsinkin nuoret ympäri maapallon. 

Liikkeen sanotaan syntyvän sillä hetkellä, kun omin päin toimiva ihminen saa seurakseen toisen ihmisen.
   Tämän perusteella maailmanlaajuinen koululakkoliike saa alkunsa yhdeksän maissa aamulla Gretan koululakon toisena päivänä.
   Silloin Adolf Fredriks musikklasser -koulun kahdeksasluokkalainen Mayson tulee kysymään, saako hän istua Gretan seuraksi. Greta nyökkää. 

Kirjan ensimmäinen painos päättyi tilanteeseen ennen kylttiä ja istumislakkoa. Laajennetussa laitoksessa, joka on suomennettu, on lisäksi kuvaus Gretan koululakon alkuajoista ja liitteenä Gretan puheita eri foorumeilla alkaen hänen Tukholman ilmastomarssilla 8.9. 2018 pitämästään puheesta ja päättyen 30.3.2019 puheeseen Berliinissä elokuva- ja televisioalan Goldene Kamera -palkintogaalassa.
Tyttö, joka puhui vain perheenjäsenilleen ja pelkäsi toisia lapsia, on nyt puhunut ihmisjoukoille sulavasti hyvällä englanninkielellä ja tullut luontoasioista kiinnostuneiden teinien idoliksi. Äidin mielestä tämä kaikki on kuin satua. 
Gretan pitäessä ensimmäistä isoa puhettaan Svanten vierellä oleva nainen tunnistaa hänet Gretan isäksi ja sanoo hänelle, että olet varmaan tosi ylpeä. Svante vastaa:"Ei, en ole ylpeä. Olen äärettömän onellinen, kun näen että hän voi hyvin." 

Gretan tarmo ei pelkästään kasva päivä päivältä. 
Se oikein räjähtää.
Sillä ei tunnu olevan rajoja, ja vaikka yritämme toppuutella häntä, hän vain jatkaa. 
Omasta halustaan.

Elämäntehtävän löytyminen toi merkitystä Gretan elämään ja on auttanut häntä voittamaan syömähäiriönsä ja sosiaalisia pelkojaan. 
Se on tuonut hänelle myös vihamiehiä alusta alkaen. Pilkkaajat ovat erittäin taitavia sosiaalisessa mediassa, heihin kuuluu myös lähipiiriä, mutta Greta selittää asian optimistisesti sillä, että ihmisillä ei ole ilmastokriisistä hajuakaan ja pilkka loppuu, kun tietoisuus uhista kasvaa.

Olen ihmetellyt, miksi niin monet paheksuvat Gretan toimintaa. Kyyniset hapannaamat ovat valmiita vähättelemään kaikkea innostusta toisissa ja löytämään salaliittoja jopa viattoman teinitytön toiminnan takana. 
Eräs asia millä hyviä asioita ajavia ihmisiä yleensäkin lyödään on ilkeämielisten harjoittama syynääminen. Somelällättelijät iskevät heti, jos ihminen itse ei ole täydellinen. Thunbergeillä on koiria - hahaa - ja lennelleetkin ovat kyllikseen. 
Ilmoitan tässä ja nyt, että pidän ilmastokysymysten ratkaisemista hyvin tärkeänä asiana ja aion lentää tulevana talvena lomalle. En pidä päästöjen kompensointia, ns. hyvitysmaksuja kovin tärkeänä ratkaisuna mihinkään, vaan pikemminkin ilmastollisena anekauppana. Paljon muuta ja enemmän pitää tehdä. Siirryn kulkemaan maita ja meriä pitkin sitten kun tämä liikkuminen halpenee, ekologisoituu ja monipuolistuu. Niin tulee käymään. 
Gretakin olisi voinut lentää New Yorkin ilmastokokoukseen purjehtimisen sijaan, kun ne koneet siellä kuitenkin lensivät. Minun silmissäni hän ei olisi sen vuoksi yhtään huonompi ilmastoaktivisti. 

Sydämen  asioita -kirjan tekijöiksi on mainittu kaikki neljä perheenjäsentä, yhdessä keskustellen varmaan kirja on osittain syntynytkin, mutta ensisijaisesti se on Malena Ernmanin minämuotoinen, omalämäkerranomainen teos. Kirja koostuu 108 erimittaisesta tekstistä, jotka ovat kohtauksia perheen elämästä ja esseemäisiä kirjoituksia. Luvut on myös nimetty kohtauksiksi. 
Hieman joissain kohdissa on ylilyöntiä, esim. siinä, miten lyhyt aika meillä on tehdä korjauksia. Tämä sallittakoon, myös Malenalla todetaan ADHD ja olosuhteista johtuen masennus ja työuupumus.  
Kirja on hyvä herättäjä. Greta toivoi, että Trumpin valinta olisi sellainen, kauheudessaan, mutta niin ei näytä käyneen. 
Myyntitulot Sydämen asioista menevät seitsemälle luontojärjestölle ja Barn i Behov -järjestölle. 

Parhaillaan käytävässä New Yorkin ilmastokokouksessa muistutetaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista. Kovin suuria kokoukselta ei odoteta,
Suomalainen meteorologi, Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas on sanonut kokouksen alla seuraavasti:"Haluaisin armahtaa nuoria, että he eivät olisi liian ahdistuneita tästä asiasta. Toivoa on, keinoja on ja maailman olosuhteet ovat paremmat kuin koskaan tämän ongelman ratkaisemiseksi. Nyt vain pitää kiristää kunnianhimotasoa."


----
Illalla myöhemmin
Katsoin videon Greta Thunbergin puheesta New Yorkissa. Missään puheessaan hän ei ole ollut niin epätoivoinen ja vihainen. "My message is that we are watching you..." -aloitus saa aplodeja ja, kuulinko oikein, naurahtelua. Gretan ilme synkkenee ja hän toistaa ahdistuneena useaan kertaan puheessaan "How dare you?". Väsymys asioiden muuttamisen hitauteen näyttää saaneen Gretan kärsimättömäksi. Koita jaksaa tämä reissun loppuun, Greta pieni! Olet tehnyt voitavasi, enemmänkin, ja saanut esimerkilläsi mukaan ilmastoliikkeeseen paljon muita. Kaikki hyvä toiminta jatkuu, hyvä on lähtenyt kiertämään. Et pidä aplodeista, mutta kyllä tämä herättäjänä toimimisesi on aplodien arvoista.

Lisäys 24.9.
Tässä vielä linkki Marin kirjoituksen Scener ur hjärtat ensimmäisestä versiosta. 

31 kommenttia:

  1. Kiinnostava bloggaus ja toi paljon minulle uutta tietoa Gretsn koulun käynnistä. Ilmastoliikkeestä huolimatta olen pessimistinen ylikulutuksen vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä luulen, että korjausliikkeitä väärissä elämäntavoissa tapahtuu, siihen viittaa nykyinen liikehdintä. On paljon toimintaa luonnon ja kestävän elämäntavan puolesta ja arvostukset muuttuvat saadun tiedon mukaisesti.
      Vielä vähän aikaa sitten hohkattiin kaukaa tuotavien terveysruokien acaimarjojen yms ihanuutta, nyt on trendikästä suosia mustikoita ja keitettyjä perunoita.

      Poista
  2. Iso asia tulee valaistuksi Gretan ongelmien ja toiminnan kautta. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lissu! Kirjoitin näin yksityiskohtaisesti, koska Gretasta on niin paljon liikkeellä väärää tietoa, olettamuksia, huhupuheita ja suoranaista ilkeilyä.

      Poista

  3. marjatta

    suo siellä, vetelä täällä. viimeisen englannin matkani tein rahtilaivalla, vaikka joidenkin päästölaskelmien mukaan merimatkustaminen on vielä epäekologisempaa kuin lentäminen. mutta on laivamatkustamisella plussiakin. paatit ovat pitkäikäisiä, ja merireitit vaativat vähemmän infrastruktuurin rakentamista kuin muut liikennemuodot.

    minulla on nyt jääkaapin ovessa se eka skolstrejk för klimatet -kuva, jossa greta istuu kylttinsä kanssa liikkumatta suurta seinää vasten. haluan muistuttaa itseäni siitä, että jokainen ihminen tarvitsee jonkun kutsumuksen, eikä sitä kutsumusta saa kivittää.

    muistan omat nuoruuteni taistelut ydinvoimaa vastaan ja tiedän, että idealismi kuuluu nuoruuteen. hapannaamaiset sedät tietysti yrittävät latistaa sen, mutta niistä ei tarvitse välittää.

    sydämen asioita -kirjassa on kohta, joka sopii näille setämiehille. se menee jotenkin niin, että kun on tottunut olemaan etuoikeutettu, tasa-arvo tuntuu sorrolta.

    minusta on aivan kohtuutonta, että jos ihminen yrittää tehdä jotakin ilmaston hyväksi, niin sitten jokaikinen hänen tekonsa punnitaan ilmastonmuutoksen valossa.

    monet rohkeat keskustelunavaukset kääntyvät kommenttibokseissa ja keskustelupalstoilla massiiviseksi syyttelyksi, kun vastuuroolia sysätään milloin koiranomistajan, milloin makkaransyöjän, milloin muovikassialman harteille.

    ps. vaikka elän varsin pienillä päästtöillä ja mietin kriittisesti, kuinka kauan lämpimässä suihkussa on sopivaa seisoskella, aion lentää englantiin, koska en ole täydellinen ja koska joskus on pakko.

    ps. ihana ja rehellinen kirjoitus sinulta kaikin puolin, kiitos!

    meri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen ollut mukana kolmessa mielenilmaisun aallossa. Nuorena Vietnamin sodan lopettamisen vaatimus ja sodanvastaisuus yleensäkin olivat minulle tärkeitä asioita. En toiminut muuten kuin olemalla mukana joissain tilaisuuksissa. Olen aivan varma, että laajoilla mielenosoituksilla USA:ssa ja maailmanlaajuissti oli iso vaikutus siihen, että lopulta päätettiin vetäytyä toivottomasta sodasta.
      Seuraavaksi olin mukana ja nyt hyvinkin aktiivisesti rauhanliikkeessä 80-luvulla. Muistan ikuisesti, miten eräs metsuri Reino kirjoitti kylttitalkoissa omaan kylttiinsä 'Ei sotaa tähtissä eikä maan päällä'. Siinä oli viesti niille, jotka vinoilivat rauhanliikkeen puolueellisuudesta.
      Ydinjätteen loppusijoittamisen estäminen Kuhmon kallioperään oli kolmas ja konkreettisin kansanliike, jossa olen ollut mukana. Emme ymmärtäneet, miksi erittäin vaarallista jätettä pitäisi kuljettaa rekoilla kauas sen syntysijoilta. Viesti meni perille. Nyt Eurajoelle on rakennettu Onkalo. Unto oli EU:ssakin yhdessä Posivan miesten kanssa kertomassa kansanliikkeemme, Romuvaara-liikkeen, kannan. Liike sai alkunsa kahden miehen mielenosoituksesta Posivan järjestämän ydinjätejuoksun reitin varrelta. Lahjonta oli kaupungissa laajaa ja moni olisi ottanut jätteen mielellään.
      Uskon siis joukkomielenilmausten voimaan.

      Minusta nykyisessä nuorten johtamassa ilmastoliikkeessä on hienoa se, että he eivät ryhdy väittelemään yksityiskohdista (miten he sellaiseen edes pystyisivät), vaan pyytävät poliitikkoja puhumaan tutkijoiden kanssa ja kuuntelemaan heitä. "Meillä ei ole mitään muita ohjelmajulistuksia eikä vaatimuksia - kunhan kokoatte rivinne tieteen tueksi", sanoi Greta puheessaan EU-poliitikoille Brysselissä helmikuussa.
      YK:n pääsihteeri Antonio Guterres sanoi toivoa herättävästi aloituspuheessaan New Yorkissa, että 70 prosentille päästöistä on olemassa korvaavia ratkaisuja. Ne on vain otettava käyttöön. Hän oli ainakin kuunnellut tiedemiehiä.

      Eniten ilmastoliikkeen ympärillä käydyssä keskustelussa minua surettaa lannistajien mölinä, toiseksi joidenkin medioiden tyyli puhua itseään täysin korostamattomasta, vakavailmeisestä Greta Thunbergistä supertähtenä.

      Poista
  4. Kirjoitin tästä kirjasta blogiini vuosi sitten, silloin kun Greta istuskeli vielä yksin Riksdagshusetin edessä ja ruotsalaismedia ihmetteli, että onpas sinnikäs tyttö. Eipä kukaan olisi voinut uskoakaan, että vain vuoden kuluttua koko maailma tuntee "Gretan". Naurattaa myös nämä salaliittoteoriat, että kaiken takana olisi Soros ja Greta olisi vain tämän marionettinukke...

    En tiennyt, että kirjasta on tehty jo laajennettu versio. Täytyy lukea sekin ja ehkäpä täydentää sitä vuoden takaista blogikirjoitustani. Se onkin muuten ollut tällä viikolla luetuin postaukseni, mutta nyt kun kävin sen taas lukemassa niin tuntuu, että se vaatisi hiukan päivitystä... :) /Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin lukemassa, olin lukenut kirjoituksesi silloinkin, mutta asia oli vielä niin uusi ja kesken, että en osannut kiinnostua siitä. Olisin ehkä kysellyt silloin, miksi äiti kertoo niin paljastavasti tytärten oireista ja tekeekö se näille oikeutta.
      Nyt uudessa laajemmassa versiossa oirehdinta asettuu taustaksi ja sen kuvaaminen on perusteltua.
      Kirja on kokenut muutoinkin muodonmuutoksen. Tekijöinä on koko perhe, ilmastokriisi on enemmän esillä ja kannessa ei ole äidin kuvaa, vaan uusi sukupolvi vetoomuksineen.

      Soros - anna mun kaikki kestää! Minä olen lukenut vain sellaista, että Greta olisi vanhempiensa sätkynukke. Asiahan on lähes päinvastoin. Isän on oltava paitsi vaimonsa manageri myös tyttären avustaja. Yritäpä estää omaan asiaansa keskittyvää aspergertyyppiä, olkoon se asia sitten planeetat, automerkit tai maapallon pelastaminen.

      Laitan sinun kirjoituksesi linkkinä tuonne loppuun. En tiedä, onko kukaan muu bloggari kirjoittanut tästä. Pitääkin lähteä tutkailemaaan.

      Poista
    2. Ja minä pistin linkin sinun kirjoitukseesi, sain kätevästi näin päivitettyä oman postaukseni!!

      Silloin kirjan ilmestyessä kuumin kysymys oli tosiaan tuo miksi vanhemmat kertovat niin avoimesti lastensa ongelmista mutta heidän puolustuksensa silloin oli, että kirja on koko perheen tuotos ja lapset halusivat sen juuri näin.

      Poista
  5. Minä puolestani ihmettelen miksi maailman media hypettää tätä tyttöä ikään kuin hän tarjoaisi jonkun ratkaisun. Mihin hän tarjoaa? Mitä vaatii? Muuta kuin kiukkuisia sanoja ja pahan olon syytöksiä.

    Elinen puhe oli aika falski. Miten kukaan olisi pilannut Thunbergin lapsuuden vauraassa Ruotsissa - ainakaan lihaa syömällä tai matkustelemalla tai...

    Thunberg toistaa jatkuvasti, että johtajien pitäisi kuunnella tiedemiehiä. Missä asiassa?

    Ilmaston lämpeneminen on tieteellinen fakta, kaiketi.

    Ilmaston lämpenemisen torjuminen ei ole tieteellinen fakta, vaan erinomaisen monimutkainen poliittinen, yhteiskunnallinen prosessi, joka pahimillaan saattaa pilata Thunbergin vaatiman "hyvän tulevaisuuden" paljon pahemmin kuin hän osaa edes kuvitella.

    Ei ole yhtä tiedettä eikä yksiä tiedemiehiä, jotka osaisivat noin vaan sanoa, miten hyvinvointiyhteiskunta säilytetään ja ilmasto pelastetaan.

    Niinpä sitten Suomenkin koululaiset menevät "ilmastolakkoon" hilpeinä kännyköitään hiplaten ja korvakuulokkeista jotakin riemmullista musiikkia kuunnellen... ja kaikesta siitä yltäkylläisestä hyvästä nauttien jonka tämä teollinen hyvinvointivaltio heille tarjoaa 24/7.

    Kannattaa siis lakkoilla - varsinkaan jos ei tiedä mitä se tarkoittaa.

    (Thunbergian tyhjiä ajatuksia saanee kritisoida? Joutumatta roskakoriin?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa, saa! Hyvä kommentti Kyösti. Olen lukenut myös hieman toisenlaisia kriittisiä kirjoituksia kirjasta, henkilöön kohdistuvaa pilkkaa, jota kutsun somelällättelyksi.

      Greta on nuori ja neuvoton. Hänen ahdistuksensa on sisäsyntyistä, ei maailmantilasta johtuvaa ja se oli olemassa jo ennen ympäristötietoisuuden heräämistä. Maailmanparantaminen on lääke Gretalle, koska hän näkee siinä merkityksellisen tehtävän. Koska hän näkee asiat yksinkertaisempina kuin ne tosiasiassa ovat, hän ei voi kuin syyttää. Eilisen puhe oli kyllä hämmentävän tuskainen. Aloin pelätä tytön puolesta. Siellä oli muitakin nuoria, ehkä joku toinen olisi voinut esiintyä rauhallisemmin.

      Näen kuitenkin tämän liikkeen arvon siinä, että se yrittää vauhdittaa toimia päästöjen vähentämiseksi. Kokouksessa todettiin, että paljon ei ole tapahtunut.
      Erikoista että kokous oli New Yorkissa ja Trumpille asia ei ollut tärkeä. Hän on irrottamassa maataan Pariisin ilmastosopimuksesta, jolloin myös kehitysmaille suunnattu ilmastorahoitus vähenee tuntuvasti. Minusta tällaiset yhteiset sopimukset ovat tärkeitä, mutta voi, miten vaikeaa niihin on saada mukaan joitain maita. Luulen, että USA:n presidentivaaleissa nuorten ihmisten ilmastoliike tulee toimimaan somekanavien kautta hyvin aktiivisesti.

      Media tarvitsee tähtensä ja aina ihmisiä on mukana myös omista itsekkäistä syistään.
      Koitin etsiä tähän kirjoitukseeni kuvaa Tampereella eräänä perjantaina kohtaamastani nuorten ryhmästä. He lakkoilivat joka perjantai klo 11 eteenpäin, istuivat jonkin julkisen rakennuksen portailla kyltteineen, lauloivat ja viettivät aikaa yhdessä laskeutuen näin viikonloppuun. Osa näytti pitävän tärkeänä sitä miltä näyttää, mutta mitä siitä. Lieveilmiöitä. En usko, että perjantailakot ovat olleet kovin yleisiä.

      Ilmaston lämpenemisen torjuminen on vaikea prosessi, koska siinä on mukana koko yhteiskunta, kansainvälinen kauppa, suurteollisuus, energialähteet jne. Mikään ei muutu hetkessä.
      Eikä mikään muutu ainakaan sillä, että lopetetaan kaikki kuluttaminen ja poteroidutaan alkeellisiin mökkeihin ja luovutaan kaikista mukavuuksista.
      Siinä Greta ja isänsä olivat minusta harkitsemattomia, että he suostuivat heille tarjottuun purjevenematkaan Atlantin yli, kun se matka aiheutti useamman lennon, veneen huoltajat lensivät New Yorkiin ja menomatkan kapteenit palasivat lentäen uusien kapteenien astuessa heidän tilalleen. Tämä osoittaa, miten vaikeaa yksittäisen ihmisen on valita päästöttömyyttä.

      Poista
    2. marjatta

      kirjoitit: "eikä mikään muutu ainakaan sillä, että lopetetaan kaikki kuluttaminen ja poteroidutaan alkeellisiin mökkeihin ja luovutaan kaikista mukavuuksista".

      tästä aiheesta on olemassa todella hienoja scifi- ja dystopiakirjoja. joissakin ennakoidaan jonkun katastrofin jälkeistä tilannetta sekä pelastautumista, selviytymistä ja elämän mahdollista jatkumista vaikka ilman teknologiaa.

      jotkut ovat rauhallisia ja kuultavan lopullisia, toiset taas rajumpia dystopioita. aihe on ilmeisen suosittu; yhdessä glasgow'laisessa kirjakaupassa ei melkein mahtunut kääntymään tönäisemättä vähintäänkin yhtä synkkään tulevaisuuteen sijoittuvaa viisiosaista trilogiaa.

      luen niitä siksi, että itselleni on terapeuttista kuvitella maailmaa, jossa nykyisenlainen arvojärjestelmä on romahtanut.

      en harrasta dystopioilla mässäilyä, mutta tykkään prosessoida erilaisia selviytymisstrategioita - minkälaista olisi elää maailmassa, jossa kaikki energia menisi pelkästään hengissä selviytymiseen.

      meri

      Poista
    3. Minua nuo kirjat ja elokuvat, joita myös on paljon, eivät vedä puoleensa, koska lapsuuteni oli niin puutteellinen. Olen niin rokotettu kaikkea alkeellista kohtaan, että kun kollegoiden kanssa oli yhteen aikaan tapana vuokrata työpaikan naisporukan kanssa tunnelmallinen mökki illanviettoon ja toisille mökin savusauna oli ekstraa ja upea elämys, niin minä jätin sen väliin. Olin sen jo kokenut, lapsuudenkotini ainoa sauna oli savusauna, jossa kirveli silmiä.
      Ai niin, yksi dystopiaelokuva on kyllä minusta hyvä, Apinoiden planeetta, se vanha elokuva. Loppu, jossa totuus paljastuu, on huikaiseva.

      Jos ihmiset ryhtyisivat suurin joukoin palaamaan jonnekin menneisyyteen ja elämään luontaistaloudessa kädestä suuhun, mitä ei tietenkään tapahdu, niin me saisimme pian sanoa hyvästit hyvinvoinnille ja silloin ainakaan ei olisi varaa kehitellä välineitä ilmastonmuutosta korjaaviin toimenpiteisiin ja varaa auttaa niitä maita, joissa ihmisten elinolosuhteet ovat heikentyneet luonnossa tapahtuneiden muutosten seurauksena. Suomessahan ilmastonmuutos on ehkä tuomassa vain hyvää, paremmat kesät, lauhemmat talvet ja mahdollisuuden uusien lajikkeiden viljelyyn.

      Poista
    4. Kyöstille vielä noista Greta Thunbergin puheiden faktoista. Luin uudelleen hänen kuusi puhettaan ja yhden pitkän Facebook-päivityksen tämän kirjan lopusta. Se taho, minkä tilastoja ja muuta hän toistuvasti käyttää on IPCC, luotettava taho. Luin jostain, lehtiartkkelista muistaakseni, että Suomen Faktabaari on tarkistanut, että ne pitävät paikkansa. Näissä siis kerrotaan, millaisia päästövähennyksiä pitäisi tehdä, niin että päästäisiin Pariisin sopimuksen tavoitteisiin.
      Millä keinoin, sen selvittämiseen tämä ympäristöliike ei puutu.Ne keinot ovat eri maissa erilaisia.

      Poista
    5. Ai ettäkö IPCC ottaa huomioon ehdotuksissaan myös hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusrakenteen ja siihen kohdistuvat uhkatekijät, jos maailmankauppaa supistetaan päästöjen vähentämiseksi?

      Enpä usko että ottaa ja toisaalta "tiedän" ettei sen ennustamiseen ole mitään ehdotonta totuutta.

      Tänään kerrottiin että meistä jokainen, suomalainen, maksaa tuloistaan n. 42 % yhteiskunnalle - jolla rahoitetaan kaikki se hyvä mitä suomalaiset rakastavat. Toisaalta tiedämme että vientiteollisuus rahoittaa suomalaisten kansantulosta n. 50 %.

      Taitaa olla IPCC taitojen saavuttamattomissa laskea miten suomalaista kansantaloutta pitäisi hoitaa päästöjen vähentämisessä niin, että nykyinen sosiaaliturva säilyy. Sanon vielä, viisaimpiani lainaten, kukaan ei voi tietää mikä teko yhteiskunnalliessa todellisuudessa on oikea, siis paras.

      Esimerkiksi tämä muovi. Muistaakseni, en nyt löydä tähän lukuja, niin kangaskassia pitää käyttää 40 vuotta jotta se on ekologisempi vaihtoehto kuin muovikassi. Ja jos sen pesee kerran vuodessa, entä sitten...

      Viimeinen lauseesi oikeastaan "tuhoaa" IPCC:n huomioon ottamisen. Tietysti voidaan mennä Linkolan maailmaan, missä vain pieni feodaalinen eliitti elää ihmisenarvoista elämää, muut orjina. IPCC voi ehdottaa tätäkin, jotta matematiikka toimisi. Ja Thunberg hypettää ehkä askeesia, mutta kuka meistä haluaa todella luopua hyvinvointivaltion palveluista? Tuskinpa edes Thunberg. Siitähän tässä puhutaan, vai mitä?

      Pieni konkreettinen esimerkki. Liikenteestä, siis meiltä autoilijoilta kerätään veroja vuodessa jotain 7-9 miljardia euroa. Siitä palautuu tienhoitoon yms. n. 1 mrd. Joten autoilijat kustantavat hyvinvointiyhteiskunnan palveluja noin 6 miljardilla eurolla vuodessa. Niillä maksetaan vanhustenhoitoa, koulutusta,sairaanhoitoa jne. Ja tässä ilmastohypetyksessä autoa ajava on suurin roisto, ainakin Suomessa.

      Ehkä ei muualla.

      Tätä aion pohtia (tuskin ketään kiinnostaa) huomenna kun yritän väsätä pakinaa tähän viikkoon.

      Siis että vettä sataa - Malmilla.

      Poista
    6. No, piti etsiä faktaa muovikasseista. Nämä ovat lainauksia Ylen sivuilta viime huhtikuulta, perustuvat tanskalaiseen tutkimukseen.

      "Tulokset olivat karua luettavaa: kangaskassia pitäisi käyttää uudelleen 840 kertaa ennen kuin sen ympäristöjalanjälki on yhtä suuri kuin muovipussilla, jota käytetään uudestaan kerran roskapussina. Luomupuuvillaista kassia pitäisi käyttää lähes 2400 kertaa ja paperikassiakin 11 kertaa.

      Mitä ihmettä? Eikö muovipussin pitänyt olla se pahimmista pahin?"

      Ja:

      "Muovi ei missään nimessä kuulu luontoon, mutta tutkimustiedon valossa se näyttää olevan erinomainen ostoskassi. Varsinkin jos käytät sitä uudelleen ainakin roskapussina - vaikka muoviroskiksena!"

      Täällä Helsingissä a) muovi lajitellaan ja b) vaikka ei lajiteltaisi, se menee Vantaalle poltettavaksi (jonka johdosta Vantaan energia pystyy luopumaan hiilenkäytöstä parin vuoden päästä toisin kuin Helsingin Helen joka polttaa hiiltä maailman tappiin asti.

      :: Yksinkertaisia totuuksia julistava eksyy helposti monimutkaisten faktojen utuiseen metsään.

      Poista
    7. Minulla on ostoskassina ja monessa muussa käytössä, alkuun käsimatkatavaralaukkunakin, Marimekon iso puuvillainen Matkuri, joka kestää maailman tappiin, saavat poijat vielä sen perintönä.
      (Kerron tähän välipalaksi koulujutun Matkuri-kassistani. Selitin oppilaille, että nyt on kyllä niin paljon kokeita palautettavana, että piti ihan raahata niitä tässä marikassissa. Siihen yksi kirkassilmä:" Hei kuulitteko, Mentulalla on maria. Antasit meilleki.")
      No niin... asiaan.
      Muovikassia voi käyttää tosi pitkään. Meidän keittiössä ei ole roskavaunua, jossa olisi lokerot kaikille eri roskille. Niinpä kerään eri muovikasseihin pahvipakkaukset, metallit ja lasit, kumoan sisällön (puhtaan ja kuivan) roskasäiliöön ja otan kassit uudelleen käyttöön. Nytkin on ollut samat kassit, nekin jostain pakkauksista, vaikka kuinka kauan.
      Pakkauksissa on kyllä liikaa muovia, ja monissa tuotteissa, esim. teepusseissa on sekä paperia, muovia että pahvia, turhan monta kerrosta. Miten me selvittiin silloin, kun ei ollut muovia? Olin lukiolaisena yhtenä kesänä sekatavarakaupassa töissä, makkarat ja leivät kääräistiin palaan pehmeää paperia. Intian lomarannoilla myydään kai kaikkea muovisissa minipakkauksissa, ja USA:ssa on isoja yliopistoravintoloita, joissa kymmenettuhananet opiskelijat lounastavat päivittäin ja kaikki ruokailuvälineet ovat kertakäyttöistä paperia ja muovia. Tiskikoneet ja niiden hoitajien palkkaaminen tulee kalliimmaksi kuin kertakäyttöastioiden käyttäminen. Tämä asia olisi kyllä helppo muuttaa!

      Joo, ei noita kaikkia seurauksia ja vaikutuksia varmaan kukaan pysty laskemaan, monta asiaa pitää päättää sitten kun muutoksia toteutetaan.
      Jotain on kuitenkin tehtävä, koska ilmasto muuttuu niin, että osalla ihmisistä häviää kotiseutu alta. Malediivit jää veden alle ja joissain paikoin tulee liian kuuma asua, ellei pystytä rakentamaan ilmastointia, jossa siirrytään ilmastoidusta tilasta toiseen, kuten Saudi-Arabiassa, ja sielläkin siirtotyöläiset,"orjat", tehtyään päivän työtään rikkaille näiden viilennetyissä rakennuksissa joutuvat palaamaan yöksi hökkelikylän pätsiin läkähtymään.
      Kun saudien luksusristeilijä vieraili Helsingissä, niin joku sheikki oli uutislähetyksessä kehumassa Suomen raikasta ilmaa. Se oli juuri silloin kesän viileillä viikoilla, kun minä märisin, että ei taida tulla kunnon kesää. Saammekohan kohta rikasta porukkaa tänne kesälomailemaan ylikuumenneilta alueilta!

      Jos mitään ei tehdä, niin jotain joudutaan tekemään, kun väestö lähtee vaeltamaan asuinkelvottomiksi käyviltä alueilta. Ei voida ajatella, että malediiviläisten pitäisi hukkua, kun vesi peittää saaren.
      Järkevämpää on tehdä jotain ennakkoon ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi.
      Minun nähdäkseni ratkaisevia ovat isot maat, USA, Intia ja Kiina. Miten saa Intian luopumaan hiilestä?

      Poista
  6. Onneksi Gretalla oli seuranaan myös muita ilmastoasioista huolestuneita, kuten pääsihteeri Antonio Guterres, joka myönsi puheessaan, että on ollut mukana aiheuttamassa ilmastonmuutosta. Ihmisten pitää miettiä omia valintojaan tällä hetkellä. Ei auta, jos sanoo, että ei lue paperilehtiä ja -kirjoja, minä luen, mutta silti äly- ja digilaitteita vaihdetaan tämän tästä uudempaan. Niistä on jo olemassa valtavia kaatopaikkoja, joissa lapset keräävät terveytensä uhalla jotain myytävää saadakseen ruokaa. Äly- ja digilaitteiden valmistus sekä sähkön toimittaminen ja kulutus aiheuttaa valtavasti ilmastosaasteita.
    Toinen aihe on sitten tuo muovi, jota meidän juomavedessämme jo on. Mitä se aiheuttaa ihmisten ja eläinten terveydelle? Mitä se aiheuttaa ilmastolle? Erittäin hyvä keino on siirtyä kangaskasseiin ja roskien kerääminen biojätepussiin sekä roskien lajittelu, jossa muovi otetaan talteen ja kierrätetään tai valitaan tuote, jossa ei käytetä muovikääreitä. Maapallo on jo moneen kertaan kuorrutettu muovilla. Liian moneen. Itsekin voi keksiä miten voi omassa elämässään vähentää ilmaston saastuttamista esim. käyttää lähialueen ruokaa, joka tulee läheltä, jolloin hiilijalanjälki on pieni. Pienistä puroista kasvaa iso virta.

    Greta on antanut nuorille toivoa siitä, että lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asioihin, että päättäjät ja vallanpitäjät kuuntelevat heitä. Kokouksen tavoitteena oli, että annetaan eri maille keinoja, miten hillitään ilmastonmuutosta. Siellä oli esim. runsaasti yrittäjiä mukana, joilla oli keinoja miten hillitään ilmastonmuutosta, mikä minusta oli valtavan tärkeää. Tämmöisiin asioihin pitäisi enemmän kiinnittää huomiota, eikä siihen, miten erityisnuori, joka kärsii erilaisista oireista, puhuu ja esittää asioita. Nostan hattua Gretalle esimerkin voimasta. Myös erityisnuorille on tärkeätä tulla kuulluksi!

    Ilmastonmuutos on totta ja se pitäisi ottaa vakavasti. Sen vaikutusten vähentämiseen pitäisi kaikkien olla valmiita osallistumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siellä oli paljon ilmastoasiasta huolestuneita, ja puhumaanhan pääsivät vain niiden maiden edustajat, joilla oli jotain knkreettista sanottavaa, ei tyhjänpuhujat.

      Olet oikeassa uutisissa olisi pitänyt kertoa siitä, mitä jo tehdään ja suunnitellaan tehdä päästöjen vähentämiseksi, eikä näyttää niin pitkiä otoksia Gretan tuskaisesta puheenvuorosta.
      Yritysmaailmalle ilmastonmuutos tuo mahdollisuuksia. Intia on luvannut suunnitella "vihreää sementtiä" ja Ruotsissa aiotaan valmistaa terästä ilman fossiilisia polttoaineita ja paljon muuta. Meille pitäisi kertoa positiivisia uutisia, varsinkin nuorille pitäisi kertoa niitä, koska jotkut heistä tosiaan uskovat, että maapallo mätänee muutamassa vuodessa ja ei kai tässä sitten enää kannata edes koulua käydä.

      Poista
    2. Jos olisin vielä opettajana, niin katsoisin tehtäväkseni lasten ja nuorten suojelemisen ilmastoahdistukselta. Kertoisin heille, mitä tehdään ja miten paljon ihmisiä on töissä maapalloa korjaavissa tehtävissä. He tarvitsevat, ja me kaikki tarvitsemme, iloa ja rauhaa elämäämme.

      Kierrätys ja roskien lajittelu ovat itsestäänselviä asioita, samoin muovin välttely. Kirja on aivan varmasti helpompi jäte tuhottavaksi kuin sähkölaite. Ja jos joku alkaa väittää, että ympäristötietoinen ei saisi lukea sanomalehtiä ja kirjoja, niin hän on kyllä mennyt liian pitkälle yhden asian ajalmisessaan.

      Poista
  7. Hei Marjatta!
    Postauksesi toi hyvät taustatiedot Gretasta, joka on käyttäytymiseltään totinen torvensoittaja ja saa siksi helposti myös kohtuutonta kritiikkiä. Hänen asiansa on kuitenkin oikea.
    Ilmaston lämpeneminen, jota ihmiskunnan kasvihuonekaasujen käyttö on merkittävästi lisännyt, on vallitsevan tiedekäsityksen todentama. Viittaan vaikkapa kansainväliseen ilmastopaneeliin.
    On hankala juuri mikromillilleen osoittaa, mikä osa lämpenemisestä on ihmisen aiheuttamaa, mutta se kaikki on liikaa. Mitä vähemmän käytämme hiiltä ja öljyä, sen parempi maapallolle. Kulutustottumusten muuttaminen ei ole helppoa.
    Yksittäisten ihmisten syyllistäminen vapaaehtoisuuslinjalla ei auta. Tarvitsemme pitäviä kansainvälisiä poliittisia linjauksia, joihin EU:n lisäksi sitoutuvat muut suurimmat saastuttajat kuten Kiina, Yhdysvallat ja Intia. Suomen vaikutus on vähäinen, mutta totta kai teemme parhaamme.
    Jäätiköt sulavat ja vedenpinta kohoaa vääjäämättä. Miten hoidetaan Bangladeshin ja lukuisten saarivaltioiden tilanne? Kuumuus ja oikulliset säämuutokset ahdistavat laajoja alueita. Haasteita riittää.
    Tämänkaltainen iso ja monimutkainen ongelma herättää totta kai myös voimakkaita tunteita. Se on inhimillistä, mutta faktat on nähtävä keskustelumelskeen läpi.
    Mielestäni toivoa ja keinoja on eikä tässä vielä maailmanloppu ole tulossa, mutta ongelman ivallisille vähättelijöille ja jopa kiistäjille voi siteerata Galileo Galileita: Se pyörii sittenkin.
    Mukavaa syksyä Marjatalle ja maapallolle!
    t. manu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos manu! Onpa ihan toivotus. Sinulle myös hyvää syksyä! Nyt onkin kaunis syksy, kun yöpakkaset (meillä on ollut muutamana yönä) ovat saaneet puihin heleän värikirjon.

      Greta on murrosikäinen, siinä ikävaiheessa ollaan (moni on) aika totisia ja räikeästikin mieltä osoittavia. Minulla alkoi soida yhtäkkiä korvamatona Maija Vilkkumaan biisi 'Ei', jossa "maailma on vaarojen karikko" ja "Mikään ei tätä ikävää poista/Hän on kohta jo kuusitoista/Ja hän tietää, ettei taiat auta..."
      Mutta oikeassahan Greta & perhe on siinä, että korjaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä.

      Se on tosiaan ihan sama, miten paljon ihminen on syypää ilmaston muutokseen. Jos ihminen pystyy korjaamaan asioita omalla pallollansa, niin ihmisen kannattaa se tehdä.

      Luin juuri Hesarista (la 21.9. Vieraskynä), että Tanska pyrkii leikkaamaan 70 prosenttia päästöistään vuoteen 2030 mennessä. Ei epäilystäkään, että paljon voidaan tehdä, jos halutaan.
      Sekin on hyvä uutinen, että Googlella on kymmenen uusiutuvan energian hanketta Euroopassa, kaksi niistä Suomessa, tuulivoimalapuistoja.

      Miten auttaa saarivaltioita, joiden vedenpinta nousee?
      Tässä Ernman-Thunbergien kirjassa on erikoinen näihin valtioihin liittyvä matkailusuositus. Se on julkaistu Svenska Dagbladetin Perfect Guiden etusivulla viime vuonna.
      "Venetsia, Malediivit ja Seychellit vajoavat mereen, jäätiköt sulavat, sademetsiä tuhotaan ja kuiva Kalifornia palaa. Tartu nyt tilaisuuteen käydä näissä ihastuttavissa mutta ilmastonmuutoksen uhkaamissa paikoissa, ennen kuin ne häviävät lopullisesti."
      Tämä ei siis ole sketsi eikä pilakuvateksti. Näin me vaan sopeudumme...

      Maailmanloppu ei ole lähellä. Sitä on ennustettu aina kun maailmassa tapahtuu jotain muutoksia. Tällainen fanaattinen puhe koettelee herkempien ihmisten mielenterveyttä ja on siksi vaarallista. Suojelisin lapsia siltä, kuten myös sellaiselta pessimismiltä, ettei kannata suunnitella tulevaisuutta eikä saattaa maailmaan lapsia. Myös Petteri Taaalas sanoi jossain yhteydessä, että maailma saattaa muuttua vähän harmaammaksi, mutta maailmanlopusta vaahtoaminen on yliampuvaa.

      No niin, tässä myötäilin sinua. Aika kivaa keskustelua, ilokseni.

      Poista
  8. marjatta

    minua nauratti aivan hirveästi, kun katsoin enkelstöten-sarjan kakkoskautta. se kertoo kahden kuusikymppisen ruotsalaisrouvan tekemästä taidevarkaudesta. naiset havahtuvat huomaamaan, että heidän haaveensa taloudellisesti turvatusta vanhuudesta eivät laillisin keinoin toteudu ja he päättävät ryöstää käsitetaideteoksen, jonka arvo on kuusi miljoonaa kruunua.

    yhdessä kohtauksessa jennyn ja cecilian pitää heittää kännykät pois, koska ne voidaan jäljittää. jenny on sitä mieltä, että puhelinten akut pitää kierrättää, koska myös konnien täytyy ajatella ilmastoa. jenny kannattaa luomurikosta ja cecilia on samaa mieltä: ilmastotietoinen taidevarkaus - siinä ryöstölle hieno arvoperusta.

    tähän kohtaan hyväntahtoinen hymiö!

    meri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmastotietoinen taidevarkaus, jee! ♥
      Katselin kuvia tuosta sarjasta, mahtaa olla hauska.

      Poista
  9. Tosi hyvä kirjoitus, joka valaisi mielenkiintoisesti Gretan taustaa.

    Ilmastonmuutoskeskustelu on usein totaalista taistelua tuulimyllyjä vastaan. Vaikka nyt pitäisi todella käyttää enemmän tuulivoimaa. Kun edes yksi jaksaa olla sinnikäs, on vain ajan kysymys, koska toinen seuraa perässä. Ja kolmas...

    Töissä naurettiin ensin tarpeelleni kierrättää kaikki mahdollinen ja banaanikärpästen invaasion jälkeen olimme jo vähällä luopua biojäteastiasta. Nyt kuitenkin koko yhtiön ohjeisiin kuuluu juuri sen tason kierrätys, jolle ensin naurettiin. Mittaamme kaikki jätemäärät erillisen ohjelman avulla, jotta on helpompi kiinnittää huomiota pakkausmateriaalien ja jätteiden vähentämiseen. En voi mitenkään sanoa olevani tämän aikaansaaja, mutta meitä aktiivisia on ollut riittävä määrä, jotta muutos saatiin hiljalleen aikaiseksi.

    Vaan onko maapallolla aikaa odottaa muutosta? Kuten sanoit, ihmisellä on toisaalta hyvä ja toisaalta ikävä kyky pystyä unohtamaan kurjuudet heti seuraavan hampurilaispalan kohdalla. Aspergerihmisillä on ihailtava kyky puuttua epäkohtiin. Yhdellä ystävällämme on asperger, ja hän voi fiksusti kysyä kesken keskustelun jonkun kustannuksella vitsailijalta: miksi puhut toisesta pahaa? Ehkä maailma tarvitsisi lisää aspergervaikuttajia, jotta muutos oikeasti saataisiin aikaiseksi. Tai edes ihmisiä, joilla sydän ja aivot toimivat sopivassa suhteessa rohkeudella höystettynä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Katselin juuri elämänkatsomustiedon oppikirjaa vuodelta 1995, jota käytin opettaessani tätä ainetta kymmenisen vuotta (Olavi Arra, Eino Huotari, Annukka Kavanne, Saara Lampinen: Yläasteen elämänkatsomustieto 7 - 9: Hyvä ajatus!). Tämän kirjan sivumäärästä neljännes on aiheista Kysymys ihmiskunnan tulevaisuuudesta ja Ihmisen ja luonnon suhde. Ilmastonmuutokset on yhtenä alaotsikkona. Silloin asia tuntui vielä kaukaiselta (ET:ssähän oltiin muutoinkin aikaansa edellä monessa aiassa, mm. sukupuolivähemmistöjen esille ottamisessa). Kirjassa puhutaan, miten kasvihuoneilmiöstä ei ole yksimielisyyttä ja siksi ei ole ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin ja että silloiset päästöt näkyvät muutoksina parinkymmenen vuoden kuluttua, Seurauksina luetellaan juuri sellaisia ilmiöitä, mitkä nyt ovat täyttä totta, kuten merenpinnan nousu ja aavikoituminen. Tätä kirjaa katsellessa muistin, miten teimme projektitöitä aiheesta ja koitimme katsella tulevaisuuteen. Olisi ollut erikoista, jos joku olisi tuntenut ahdistusta, niin teoreettisilta uhat tuntuivat. Ensimmäiset lumet satoivat Kainuussa syysloman aikaan ja toukokuussa oli vielä lumikasoja pihoje laitamilla.

      Ihmiskunta toimii aina vasta kun on pakko. Miten mahtaa käydä? Miten kaikki uppiniskaiset hyvinvointivaltiot saadaan hyväksymään elämää jollain tasoilla heikentäviä muutoksia! Taistelua tuulimyllyjä vastaan esiintyy, se on varma, sekä vertauskuvallisesti että konkreettisesti.
      Menee se tietysti niinkin, että jatkamme ihan ilman mitään suurempia korjauksia, otamme vastaan ilmastopakolaisia ja annamme osan pallosta tuhoutua. Tuntuisi kuitenkin reilummalta ja kunnianhimoisemmalta noudattaa kestävän kehityksen periaatteita ja korjata asioita sen mukaisesti.

      Et-kirjan luontojaksossa on hieno ote intiaanipäällikkö Seattlen kuuluisasta puheesta Suurelle Valkoiselle Päällikölle 1854. Ote päättyy näin:
      "Kaikki luodut ovat yhtä. Mitä tapahtuu maalle, tapahtuu maan pojille. Ei ihmine kutonut elämän kudosta, vaan hän on vain sen säie.
      Mitä hän kudokselle tekee, sen hän tekee itselleen."

      Aspergerin kirjon ihmisissä on keskittymisen kyky, he ovat hyödyllisiä huomauttajia. Toteuttamiseen tarvitaan sitten laaja-alaisten ihmisten yhteistyötä.

      Poista
    2. Katselin vielä aiempia 80-luvun Et-kirjoja ja muistelin, mitkä asiat olivat tuolloin esillä mediassa. Hyvänen aika, silloin vasta luontoasioista puhuttiinkin! Puhuttiin sademetsistä, happosateista, ympäristömyrkyistä, merten likaamisesta, rikkauden tavoittelun vaaroista koko maapallon luonnolle ja köyhyyden aiheuttamasta lähiluonnon tuhoamisesta, otsonikerroksen ohenemisesta ja väestönkasvusta. Ei voi sanoa, että olisi oltu pimennossa ja nyt vasta nuoriso avaisi silmämme.

      Poista
  10. Gretasta tuli paljon lisää tietoa. Toki olen lukenut lehdistä ja sosialisesta mediasta hänestä ja ilmastokokouksesta.Kyllä hän herättäjä on ja rohkea ja varma asiastaan.
    Luontoasiat puhuttavat. Ilokseni olen vuosien varrella huomannut, että ulkoilureitit ovat siistiytyneet kovasti, samoin autiotuvat. Parantamisen varaa on paljon esim. juuri turhassa muovin käytössä. Osaltani olen vähentänyt, mutta tahtoopa vieläkin olla turhan paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on jännä tuo muovin historia. Pitkään pärjättiin ilman, ja sitten kun muovi ryöpsähti joka paikkaan, se alkoi heti tuntua tosi tarpeelliselta.
      Pitäisi ainakin valita pois sellainen muovityyppi, jota ei voi polttaa, ja sitten polttaa kans se, mitä voidaan eikä kasata vuoriksi ja heitellä meriin.
      Eipä taitaisi Tupperware-kutsut muovikippoineen nyt oikein houkutella naisia, jos joku velä järjestäisi.
      Muistan kun alkoi tulla muoviastioita, ihania kirkasvärisiä Sarviksen kuppeja, lautasia ja munakuppeja. Silloin ei olisi ymmärretty kertakäyttöisiä lusikoita, joita nyt on esim. jukurttipurkkien päälle pakattuna. Niin hieno materiaali kertakäyttöön!
      Olen ajatellut, että säästän vielä kaapissa olevat muoviset mehupillit kuriositeetiksi. Pian niitä ei enää valmisteta.

      Poista
  11. Tämä oli kiinnostava ja hyvä blogikirjoitus ja mielenkiintoista keskustelua. Kiitos!

    Semmosta tässä vähän nillitän, kun tuolla kommenteissa luki: "Suomessahan ilmastonmuutos on ehkä tuomassa vain hyvää, paremmat kesät, lauhemmat talvet ja mahdollisuuden uusien lajikkeiden viljelyyn."
    Mä kyllä epäilen, ettei ilmastonmuutos ole lopulta kenellekään hyväksi. Juu, tänne saadaan uusia kasveja ja kasvukausi pitenee, mutta saamme myös uusia kasvituholaisia, joita ei enää pakkaset pure pois. Ilmastonmuutoshan ei ole vain lämpenemistä, vaan sään ääri-ilmiöitä; rankkoja sateita, tulvia, kuivia kausia, myrksyjä, metsätuhoja jne. Suomessa nämä ei ole niin rajuja kuin vaikka hirmumyrskyalueilla ja matalilla Tyynenmeren saarilla, mutta olemmehan mekin jo saanet osamme muuttuvan ilmaston huonoista puolista. Kun ilmaston lämpenee ja tänne tulee uusia eliölajeja, minnes ne vanhat, kylmempien ilmanalojen kasvit ja eläimet siirtyvät? Biodiversiteetti pienenee koko maailmassa, myös Suomessa.
    No, minähän en pidä helteestä (lämpimästä kyllä) ja tykkäsisin lumisesta talvesta, joten siksiskin varmaan olen suruissani ja nillittelen tällaisesta. Ja toisaalta en ihan ymmärrä miten kuukausia jatkuva nollan ja plus kymmenen välillä sahaava sateinen talvisää pimeydessä (joidenkin ennusteieden mukaan pimeimpien kuukausien pilvisyys ja sateisuus tulee vielä lisääntymään) on ihmisten mielestä kivempi kuin luminen talvi pakkasineen. Mutta makunsa kullakin.
    Näihin sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen ja biodiversiteetin kapenemiseen kun vielä lisätään mahdolliset ison mittakaavan ilmastopakolaiset, kansainvaellukset, ruokatuotannon heikkeneminen sään takia (liian kuivaa ja kuumaa), kommenteissa mainitut superrikkaat kenties muinakin tekijöinä kuin turisteina...luulen, että siinä vaiheessa tuo Kyöstin puhuma hyvinvointivaltio alkaa olla jo kaukaista menneisyyttä. Varmasti joku tekee itselleen miljoonaomaisuuden ilmastonmuutoksellakin, mutta noin yleisesti, en usko, että kukaan voittaa ilmaston lämmetessä liikaa. Toivon tietenkin, ja teen oman osuuteni, että pahimmat skenaariot eivät toteudu ja ilmastonmuutosta saadaan hillittyä nopeasti ja elomme täällä ei muutu radikaalisti huonommaksi.

    Tästä synkkäilystäni huolimatta, kaunista syksya sinulle Marjatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et sinä Sanna mitään turhaa nillitä, vaan puhut ihan asiaa.

      Oikaisin, kun sanoin, että ilmastonmuutoksesta seuraa meille pohjoisessa vain hyvää. Lämmityskulut kyllä vähenevät ja voidaan viljellä eteläisempiä lajeja, mutta nuo mainitsemasi haitalliset ilmiöt ovat myös totta.
      2000-luvulla on ollut joitain lähes lumettomia talvia. Lumeton, pimeä ja märkä talvi on masentava, se on totta. Se on kuitenkin terveellisempi keuhkosairaille ja vanhoille, joille kuiva kova pakkanen on terveysriski.

      Maapallo on sillä tavalla kokonaisuus, että kun jossain on kärsimystä, niin sen vaikutus tuntuu tuotapikaa myös muualla.
      Ilmastonmuutos ei katso valtioiden rajoja, mutta on rajuinta kuumimmilla alueilla, jotka ovat myös köyhimpiä. Muutoksia on tehtävä globaalius mielessä, ihan oman edunkin vuoksi.

      Sinulle myös kaunista ja värikästä syksyä!

      Poista

Kolmanteen ja neljänteen polveen...

Kuvassa vasemmalla maamies isäni, kausipalkollinen Anni, ryhdikäs Mamma ja lempeä Pappa, minä Papan edessä 3-vuotiaana ja viimeisenä oikeall...