Joulu on jo ovella. Kuusi on koristeltu ja sen katveessa luetaan, tietenkin.
Sain juuri luetuksi loppuun Juhani Branderin romaanin Amerikka. Romaanin pojan, mummonsa kanssa asuvan Kaarlon, surkeat olosuhteet tuovat vahvasti mieleeni Pavel Sanajevin Sašan elämän oman mummonsa taloudessa romaanissa Haudatkaa minut jalkalistan taakse. Molemmat mummot ovat epäsovinnaisia ja roiseja tyyppejä.
Sanajevin kirjan aseena on hersyvä huumori, Branderin ote on hiljaisempi ja myhäilevämpi. Kaarlo ja mummo elävät kaksistaan pienellä saarella sodan jälkeistä köyhää aikaa. He ovat yhteisönsä kummajaisia, mutta selviävät joten kuten. He uskovat yhä vielä taikoihin ja loitsuihin. Luonnolta pyydetään anteeksi sen käyttöä, sitä kiitetään ja lepytellään. Loppupuolella kirjan sävy muuttuu surumieliseksi, ja lopun unenomainen kuva, jossa kirjailija tuo katseltavaksemme pojan merellä unelmineen, meren kaikessa valtavuudessaan ja hylkeen on kuin satu. Joulusatu.
Joulun tulo teki hyvää heille molemmille, Kaarlolle ja mummolle. Joulunalusviikon mummo touhotti kuin nuoruutensa päivinä. Siivosi nurkat kaikista pölyistä, heitti kirput ja luteet hankeen ja kiillotti Jopin (hella) kuin olisi pessyt Isofaria saunassa. Mummo hinkkasi mäntysuovalla lattiat ja seinät. Jopa navetan mummo tuuletti ja siivosi, vaikka siellä ei ollut nähty elikon elikkoa kahteen vuosikymmeneen. Mummoon tuli eräänlaista lapsenuskoa ja viatonta mieltä, niin kuin hän oli itse Kaarlolle sanonut.
Mentulan huushollissa joulumieli on tullut vähemmällä jynssäämisellä, mutta kyllä siivottukin on. On leivottu, on koristeltu ja on piipahdeltu kaupoissa.
Joululukemiseksi tuli juuri ajoissa Adlibriksen paketti, jossa kaksi espanjalaisen Sara Mesan kirjaa, romaani Four by Four ja novellikokoelma Bad Handwriting. Ne ovat tuossa pöydällä tontun alla. Tältä kirjailijalta on suomennettu romaani Pullaposki, josta kiinnostuin erään blogikaverini jutun luettuani. Pullaposki on lainakirjapinossani muutaman muun ohessa. Lukeminen ei pääse loppumaan.
Viktor Rydbergin Tonttu on toinen joululaulusuosikkini. Rydberg kirjoitti tämän yksitoista säkeistöä käsittävän runon 1881 ja Valter Juva suomensi sen 1900-luvun alussa. Laulun sanoina käytetään tätä suomennosta. Sävellys on Lyyli Wartiovaara-Kallioniemen. Runossa on upea, jylhä tunnelma. Monen sukupolven ajan elänyt Tonttu miettii unettomana olevaista. Minne ne sukupolvet häipyvät?
Oikein hyvää joulua sinne! <3
VastaaPoistaKuten myös Sinulle Lieksaan (otaksun, että sinne)! <3
PoistaLeppoisia joulupyhiä ja myötäistä matkaan alkavalle uudelle vuodelle 2024!!
VastaaPoistaKiitos Takkutukka!
PoistaTaas on tosiaan vuoden vaihde, menneen tarkastelua ja uuden ounastelua. Kunpa saisimme rauhan maailmaan - ehkä liian iso toive, toivotaan lisää rauhaa.
Tunnelmallista ja hyvää joulua Marjatalle ja läheisille.
VastaaPoistaKuten myös Sinulle ja läheisillesi!
PoistaHyvää joulua ja lukuiloa 🎄
VastaaPoistaSamoin, Mai!
PoistaLukuiloahan meillä riittää - kauheaa jos se katoaisi...
Nätti ja tunnelmallinen joulutervehdys. Rentouttavia joulupyhiä teidän poppoolle!
VastaaPoistaKiitos Leena! Teille myös!
PoistaBlogiystäväni, maahanmuuttajien suomen kielen opettaja Rita (Kieltenopettajan kotiblogi) pyysi julkaisemaan kuvan jouluneuleistani. Nyt mietin, tuliko noista kuvista liian "koreita". Mutta... joulunahan saa myös höpsöillä. Juhani Branderin romaanissa Kaarlon mummoon tuli joulun aikaan "eräänlaista lapsenmielisyyttä ja viatonta mieltä". Olen hänen sukulaissielunsa.
Kaunista joulun aikaa! ✨❄️🎄
VastaaPoistaKiitos Joululainen! Kiva, että pidät yllä joulun taikaa.
PoistaIhanaa joulun aikaa Sinulle ja läheisillesi!
VastaaPoistaKiitos SusuPetal!
PoistaMeillä on valkoinen joulu, mikä ei ole ollut itsestäänselvyys viime vuosina. Liukkauskin häipyi ja uskaltaa tallata katselemassa jouluvaloja.
Kauniilta näytät itse joulupaidassasi, nättiä näkyy olevan ympärilläsi. Leppeän joulun varmistanee kirjavalikoima, elleivät lapset perheineen vie aikaanne.
VastaaPoistaEivät vie. Meillä on enää yksi pieni lapsenlapsi, toiset ovat teinejä ja nuoria aikuisia ja he viettävät joulua omissa perheissään. Pieni on myös ainoa joka asuu lähellä. Hänelle on kiva lukea ja pelata hänen kanssaan pelejä, jotka ovat tarpeeksi helppoja meille, jotka emme jaksa perehtyä monimutkaisten lautapelien sääntöihin.
PoistaLisään tuohon kuuseen koko ajan tavaraa. Alkuperäinen suunnitelma oli pysyä kahdessa värissä, mutta nyt olen poikennut siitä kauas... pois liika tyylikkyys, kun joulu on.
Kerrassaan hyvältä kuulostaa!
PoistaKoristeltu kuusi, lukemista ja joululauluja 🎄📚🎼
VastaaPoistaSiitä syntyy lämmin tunnelma.
Ihanaa joulua sinulle ❤️
Juuri noista, ja hyvästä seurasta välillä.
PoistaKaikkea jouluhyvää, Rita! ♥
Rauhaisaa Joulua!
VastaaPoistaHyvä valinta joululauleloksi. "Ajan virtaa on kuulevinaan" tunnustaa jotenkin helpommalta hyväksyä kuin "ikuisuutta kaipaa avoin mieli".
Juu, ikuisuutta en osaa kaivata, kuulostaa jotenkin pelottavalta, mutta ajan virtaa tulee kuulostelluksi vähän väliä, ihmetellyksikin.
VastaaPoistaMahtava paita! Oikein ihanaa joulua!
VastaaPoistaKiitos, Esmeralda! Nämä on siitäkin hyvät joulupaidat, että ovat ohuita ja pystyy käyttämään sisällä. Monet neuleet ovat liian kuumia sisäkäyttöön.
VastaaPoistaJoulu jatkuu, nauttikaamme siitä.
Ihana joulufiilis huvissasi. Joulua vastaanottamassa joulupaidassasi,
VastaaPoistaNyt joulu 2023 on takana. ja vuoden viimeiset päivät meneillään. Nautitaan niistä odotellessamme uutta vuotta.
Näin me teemme.
PoistaMinä olen tänään luonnostellut kirjoitusta Paolo Giordanon romaanista Tasmania. Huomenna julkaisen sen.
Ihana jouluasuste sinulla. Ihanaa, kun sinäkin tykkäsit Branderin Amerikasta. Minulle se oli yksi syksyn parhaimmista kotimaisista. Valitsimme sen myös yhdeksi Naisten Pankin lukupiirimme kevään kirjoista.
VastaaPoistaJuhani Brander on kiinnostava kirjailija. Katselin nettitiedoista, että hän on kirjoittanut monenlaisia kirjoja ja esseeteos Miehen kuolema minulla olikin kerran lainassa, mutta en ehtinyt lukea sitä silloin kuin osittain.
PoistaNo, nyt on joulupaidat jo kaapissa. Niitä en halua pitää, vaikka muu joulurekvisiitta onkin paikallaan.