keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

Juhannuksen alla koettua ja luettua (lyhyesti tällä kertaa!)



Se tuli, KESÄ! Olemme viettäneet hellepäiviä saarimökillä mieheni kanssa, hän rakentaen tiskipöytää ja puuhaten kaikkea tarpeellista ja hyödyllistä, minä joutilaana ja lukien - molemmat siis mielipuuhissamme.
Äkkäsin mökkirannassa Kymenlaakson maakuntakukan kurjenmiekan ja otin siitä kuvan. 

Jo ennen hellekautta vietimme saaressa yhden päivän pienen lapsenlapsemme kanssa vanhempien tehdessä sieltä käsin etätöitä.


Kalaa ei tullut, vaikka oli Taikahattu päässä vuoroin kummallakin onkijalla. 

Oli kyllä niin ihanaa, kun tuli kunnon helle ja voi laittaa kesämekon päälle. Ystäväni soitti ja kysyi, miltäs tuntuu nyt kun on sinun ilmasi. Taavetin vohvelibaari oli avattu, samoin kirjasto, josta sain sellaisia uutuuksia, joita Kouvolassa joutuu jonottamaan.   



- - - - - - - 

Olen lukenut kolme kiehtovaa romaania ja yhden hyvin kiinnostavan tietokirjan.  Seuraavassa niistä lyhyet luonnehdinnat, myöhemmin ehkä lisää.



Essi Kummun romaani Loiste (2020) kertoo siitä, miten vaikeaa on rakastaa epäsovinnaisesti, vaikka rakkaus olisi kuinka vahvaa. "Ehkä olen kuvitellut, että tuona iltana rakastetun kainalosta löydetty vapaus on jotain sellaista, mistä voin ammentaa koko loppuelämäni ajan jos me vain saamme toisemme, se riittää, sen jälkeen meihin ei pysty enää mikään." 


Maike Wetzel pohtii romaanissaan Tyttö joka löytyi (2018) lapsen menettämisen traumaa. Kun tuska on musertavan suuri, me haluamme uskoa ihmeeseen. Kun ainoa mitä elämältä haluaa, on saada takaisin lapsensa, niin ei sillä ole väliä, onko hänen korvannipukkansa erilainen kuin pienenä.  



Vigdis Hjorthin kirja Perintotekijät (2020) on perintöriidan yhteyteen istutettu kertomus lapsuudessa koetusta hyväksikäytöstä ja siitä, miten tuhoavaa ja kaikkiin perheen ihmissuhteisiin vaikuttavaa on, jos loukattua ei kuulla. Tässä kirjassa pidän erityisesti kertomistyylistä, joka on kuin aitoa puhetta toistoineen ja yhä uudelleen esiin ottamisineen. Nautin Katriina Huttusen suomennostyöstä. 



Hans Roslingin tietokirja Faktojen maailma (2018) on suositeltava teos erityisesti maailmanlopun povaajille ja kaikille niille, joiden mielestä asiat maailmassa ovat huonommin kuin ennen.  
Rosling rakensi kirjaa 18 vuotta yhteistyössä poikansa Ola Roslingin ja miniänsä Anna Rosling Rönnlundin kanssa. He näyttävät tilastoiden ja kaavioiden avulla, miten maailma on yhä parempi paikka ihmiselle elää olkoon kyse ruuan saatavuudesta tai liikennekuolemista. Sodassa kuolemisen käyrä on suoraan alaspäin, samoin lapsikuolleisuus, kun taas lukutaito ja rokotukset ovat yhä useampien saatavilla. Perheen koko vähenee kulttuuritekijöistä ja uskonnosta riippumatta sitä mukaa kuin nälkä vähenee ja elintaso nousee. 

Miksi ihmiset sitten niin helposti näkevät väärin? Rosling kirjoittaa, että meitä ohjaavat pelko, tarve kehitellä draamaa ja taipumus yleistämiseen.  
On inhimillistä muistella vanhoja aikoja hyvinä ja suhtautua tulevaan epäillen. 

                                                             - - - - - -
                                         
Hyvää juhannusta teille blogini lukijat! Nauttikaamme elämästä, kun se pirulainen viruskin on väistymässä kesän tieltä. Ostimme mökkipeliksi vanhan kunnon korona-pelin. Se saapui juuri sopivasti, voimme ottaa koronamatsin juhannuksen ohjelmaan. Mölkkyä onkin pelattu niin, että osa kapuloista on jo pahasti kolhiutuneita.


Aamu Luumäen Kivijärvellä

20 kommenttia:

  1. Iloa ja onnea myös omaan juhannukseenne saaressa, josta kuvissa välittyy paratiisin tunnelma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lissu!
      Olen vähitellen oppinut pitämään mökkielämästä ja löytämään sen parhaat puolet. Mökki on ollut meillä vasta kymmenen vuotta, ja aluksi olin sen hankkimista vastaan. Varhaiset aamut, jolloin linnut konsertoivat kilpaa ja tyynet illat ovat parasta saaressa.

      Poista
  2. Ihanan kesäisiä kuvia. Tuo viimeinen kuva on niin rauhoittava. En ole lukenut yhtään noista kirjoistasi. Tuo Faktojen maailma kyllä kiinnostaa. Ihanaa juhannuksen aikaa sinulle ja läheisillesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olen ottanut tästä maisemasta laiturin päästä paljon kuvia. Niissä on aina vähän erilainen väritys. Veteen peilautuvan naapurisaaren nimi on Eteissaari.

      Poista
  3. Aurinkoisia päiviä ja tiukkoja pelituokioita teille saarelaisille:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Huomenna pelataan. Tänään saaressa taitaa ukkostaa, kuten meillä kotonakin. Yksi porukka menee kyllä sinne jo illalla valmistautumaan. :) Me käymme tällä kertaa vain päiväseltään ja jätämme nuoremmat jatkamaan keskenään.
      Meillä on miehen kanssa pitempiaikaisena juhannusperinteenä patikkaretki jollain luontopolulla. Metsässä käveleminen tuntuu aina yhtä rentouttavalta, vielä parempi jos polku on tuntematon eikä tiedä, mitä mutkan takaa löytyy.

      Poista
  4. Minulla on tuo Roslingin kirja enkuksi. Olen siitä alun lukenut ja vaikuttaa tosiaan kiinnostavalta. Jos on vähänkin historiaa lukenut, niin ei varmaan ensimmäisenä tule mieleen huokaista "kyllä ennen oli kaikki paremmin." Tai sitten ihmisen muisti on kovin lyhyt :D

    Aurinkoista ja lämmintä juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, minäkin olen ihmetellyt sitä kauhistelua ja lopun merkkien näkemistä, mitä jotkut harrastavat nykyhaasteiden edessä: pakolaiset vievät meidät tuhoon, maapallo kärventyy lähivuosina emmekä me kohta mahdu pallollemme. Tosiasiassa pakolaisia on aina ollut ja heitä on otettu vastaan onnistuneesti köyhempinäkin aikoina, ilmasto muuttuu hitaasti ja siihenkin muutokseen voidaan puuttua ja väestönkasvuun vaikuttavat monet tekijät, ja tilaahan meillä on, kun lähes joka maassa vain rannikot on asutettu.
      Luin Roslingin kirjan valikoiden, mutta aion lukea sen vielä järjestelmällisesti kokonaan. Tykkään kovasti sen selkeästä tyylistä ja tavasta katsoa asioita laajassa historiallisessa perspektiivissä.

      Antoisaa juhannusta sinulle Lontooseen, Elegia!

      Poista
  5. Kiva kuulla kuulumiset saarimökiltänne ja oikein kivaa juhannusta sinne. Meillä on hieman samanlaiset työnjaot täällä meidän saarimökillä. Mies huiskii ulkosalla eriäänisten
    Vehkeiden parissa ja minä jatkan kirjojen lukemista istuttelujen, kylvöjen ja kitkemiseen välissä. Välillä ihaillaan peuroja tai kuunnellaan lintuja ja katsellaan perhosten lentoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä mökkiremppa on ikuinen projekti. Sitä remontin määrää minä alkuun vierastin kovasti ja tilasinkin sen remppamökin ja vanhan saunan lisäksi mökin pihaan pienen nukkumamökin, joka yhä tuoksuu uudelta. Oli siinäkin tekemistä, vaikka se on ns valmis mökki. Mies on tehnyt itsekseen uudet katot useampaan rakennukseen ynnä muuta vaativaa. Nyt kymmenen vuoden ahkeroinnin jälkeen siellä alkaa olla jo viihtyisää ja minäkin olen epäluuloni voittaen alkanut olla enemmän mukana projektien suunnittelussa. Se mikä vanhassa mökissä viehättää ja on parempi kuin uusissa on valmis piha-alue polkuineen ja pihakaivo. Se puhdistettiin viime kesänä, koska vedestä löytyi vanha kuivunut hiirulainen. Vanhemmat lapsenlapset ahersivat siinä työssä muutaman päivän, ja tulos on hyvä.
      Luonto tulee mökillä lähelle. Meillä on kolmessa pöntössä kirjosieppoja. Niiden puuhia on kiva seurata aamukahvilla terassilla.

      Poista
  6. Kurjenmiekka ja vohvelibaari, parasta kesää juuri nyt!
    Ja kaunis Kivijärvi, niin tuttua mökkimaisemaa minulle.

    Ihanaa keskikesän juhlaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parasta kesää, juuri niin.
      Kivijärvellä mökkeily sopii hyvin myös sellaiselle (= minä), joka kaipaa välillä kaupunkimaisempiin oloihin. Taavetin taajama on lähellä eikä Lappeenrantaankaan ole kuin kolmisenkymmentä kilometriä.
      Mies on elänyt lapsena Luumäellä. Olemme käyneet myös siellä katselemssa hänelle muistorikkaita, hiljenneitä paikkoja. Enää ei ole kauppaa eikä koulua ja hänenkin syntymäkodistaan on tullut kesämökki.

      Poista
  7. Kauniita maisemia ja kaunis lady kukkaleningissään. Oletko leikkauttanut kesätukan vai onko ponnarilla?
    Kesä on nyt vahvana läsnä, ihan sielu pakahtuu kaikista tuoksuista ja leppeästä tuulesta. Viime kesänä ajelimme Parikkalassa mutta Imatran kosket jäivät näkemättä, kun meitä peloteltiin, että siellä ei ole tarpeeksi parkkitilaa. Vieraassa kaupungissa ajelu hiukan pelottaa kumpaakin, vaikka on navigaattori autossa ja jo etukäteen suunnittelen reittejä. No tänä kesänä ollaan kotosalla ja pääsee tässä hiekkarannalle ihan lähiseudulla. Hyvää Juhannusta.
    "Maantien vartta mä vaellan ja kaunis on luomakunta, töllin töyräillä yrtit tuoksuu ja sataa kukkaislunta..." 🤗🏵️🌼🍰

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ponnari, se on nyt vakikampaukseni.
      Suomessa on hienoa se, että kaikilla on jokin vesi lähellä ja helteellä pääsee vilvoittelemaan. Kun vain vedet vähän lämpiäisivät, en ole vielä uskaltanut uimaan. Ajattelin joskus, että polkaisisin aina aamuisin meidän maauimalaan (5 minuuutin ajo) uimaan ennen aamupalaa. Kyllä niin tapahtuisikin, jos vai tarkenisin. Lapsena pulikoin kylmässä jokivedessä, mutta nyt vaatimukset ovat kasvaneet, ja voihan sillä olla jotain tekemistä kilpirauhasjuttujenkin kanssa.
      Hyvää kotijuhannusta Beate!:)

      Poista
  8. Parasta kesällä olla ongella ja syödä vohveleita. Miksei myös jokunen kirja sopii kuvioihin.
    Hyvää juhannusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lintujen katselu ja kuuntelu kuuluu myös alkukesän parhaisiin nautintoihin. Ilahduin, kun huomasin jo muilta kesiltä tutun isokoskelopoikueen, emo perässään kymmenkunta pientä palleroa, joku aina vapaamatkustajana selässä. Ne tulevat aivan rantaan, uivat laiturin altakin. Olen kuullut ainakin seuraavia: mustarastas, käki, peippo, kirjosieppo, kuikka, korppi, kyyhkynen ja lokki. Mustarastaan laulu naulitsee paikalleen aina, kun sen kuulee.

      Poista
  9. Ihanaa tämä kunnon kesä! Tuntuu, että rankan kevään jälkeen tämä on ansaittu! Mukava kun voi jo vähän tavata lapsenlapsiakin, niin viehättävä kuva. Minähän kasvoin Imatralla ja Luumäen ohi sinne aina ajettiin, Kivijärveä en kylläkään tainnut lähempää nähdä - mutta upealta näyttää. Nautitaan tästä ihanuudesta, iloista juhannusta teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ihana lämpö, joka etelän mailla matkaillessa aina rentouttaa lihakset ja mielen siinä mukana, on nyt meillä Suomessa. Olen niin kiitollinen tästä kesästä!
      Eilen UIN (kastauduin), en vuosikymmeniin näin aikaisin Suomessa. Vesi taisi olla noin 23 astetta. Kun ensi viikoksi on luvattu jopa päälle 30 asteen hellettä, niin järvivedestähän tulee juuri sopivaa minulle.
      Halasin myös "estottomasti" läheisiäni kolmessa sukupolvessa. Se tuntui hyvältä ja oikealta.
      On tämä ansaittu. Pitempäänkin jaksaisin eristäytyä, mutta ehkä enää ei ole välttämätöntä. Tilanteen mukaan mennään. On kauheaa seurata Brasilian koronatilannetta tällä hetkellä. Miten niin pieni määrä virusta, eräiden tutkimusten mukaan 5 grammaa maailmassa, saakin niin paljon tuhoa aikaan.

      Hyvää juhannuksen jatkoa, Riitta!

      Poista
  10. Kylläpä on kesäiset tunnelmat! Täytyy hommata ainakin tuo Faktojen maailma kasvavan kirjapinon jatkeeksi. Hyvää juhannusta ja kesää teille sinne mökkiparatiisiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luen nyt Faktojen maailmaa toistamiseen hitaammin ja siinä ohessa erästä romaania, josta pikapuoliin kerron.
      Faktojen maailmassa on mm. sellainen hyvin perusteltu päättely, josta näkyy, miten 2060-luvulla väestönkasvu maapallolla pysähtyy ja kohoava viiva muuttuu vaakasuoraan kulkevaksi. Taidan hankkia tämän kirjan itselleni, koska en haluaisi palauttaa sitä kirjastoon.

      Hyvää juhannuksen ja kesän jatkoa teille myös!
      Ensi viikkohan on sään puolesta yhtä paratiisia. Lähdemme huomenna takaisin mökille. Nyt kun minäkin uskallan uida, niin sieltä ei puutu muuta kuin oikeat paperisanomalehdet aamukahvin oheen.

      Poista

Koronasta, sydämestä ja lukemisista (aina!)

Lumi Dele, 7v Tämä ansiokas teos on yksi vuosi sitten järjestetyn Lasten Hesarin koronakuvakilpailun satoa. Elämme toista koronatalvea. Pah...