keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Muotia menneiltä ajoilta ja kysymys muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan?

Olen selaillut vanhoja kirppikseltä ostettuja lehtiä. Tässä muutamia kuvia muodista. Jatkan ensi viikolla kirjoittamalla, mitä kirjoja suositeltiin joululahjaksi vuonna 1938. Kuvat ovat jo valmiina. 
Meillä on hiihtolomavieraita, piipahdin vain tänne lyhyesti, kun kaikki puuhailevat tällä haavaa omiaan. 

Alla oleva kuva on Suomen Kuvalehdestä nrot 51-52, jouluna 1938. Viehkeä suksilla, kaunis kävelyllä.




Kesäkuvat ovat Seura-lehdestä nro 23 vuodelta 1951. Asuja rannalle, viikonloppuretkelle ja puutarhaan.






Eivätkö olekin kauniita nämä mallit 30- ja 50-luvuilta!

Ihmisen muoto on muuttunut vuosikymmenten aikana. Näistä kuvistakin sen huomaa. Jostain syystä me naiset länsimaissa olemme nykyään vähemmän kurvikkaita kuin ennen. Tiimalasivartalo on lähes kadonnut ja vyötärön ympärys kasvanut kuudessakymmenessä vuodessa keskimäärin yli kaksikymmentä senttiä.
Ihmiset ovat kasvaneet muutoinkin joka suuntaan. Uudet sukupolvet ovat vanhoja sukupolvia kookkaampia. 
Jään pohtimaan, miksi, ja onko tämä kasvaminen hyväksi. 

Elinajanodote on kääntynyt laskuun monessa länsimaassa yhtä aikaa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Miksi?

Koneihminen...?

13 kommenttia:

  1. En kyllä käyttäisi termiä koneihminen. Onko koskaan ja missään ihminen, yksilö ollut niin vapaa kuin tänään? Siis koneihmisen vastakohta.

    Hesarin teatteriarvostelija kyllä kirjoittaa "koneihmisistä", mutta en ymmärrä mitään rationaalista perustetta tuommoiselle.

    Luin El Paisista jokunen viikko sitten, että tänään Espanjassa syntyvän tyttövauvan eliniän odote on 100 vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on minkä merkityksen tuohon sanaan liittää. Siksi laitoin sen tuohon kysymysmerkin kera, tajunnanvirtanani.

      Konetta voidaan yhdistää ihmiseen esim. siirtämällä hänen elimistöönsä siruja, jotka toimivat parantajina tehokkaammin ja vähemmän haittoja aiheuttaen kuin tähän asti käytetyt raskaat hoidot. Tämä on positiivista, joskin kauhufiktioissa on nähty tällaisessa päätepisteenä täydellinen ihmisen ja koneen sulautuma, kyborgi, josta ihmisyys on lähes kadonnut koneen tieltä. Minullakin on keinonivel ja naapurilla sydämentahdistin eli ei kai se sen kummempaa. Tällä alalla on valtavat kehitysmahdollsiuudet ihmisen hyväksi.

      Ihminen ei ole sidottu enää isoihin tehdaskoneisiin, kuten Chaplinin leffassa Nykyaika, vaan pieniin digilaitteisiin. Tämän ajattelen rapauttavan ihmisruumista, ellei pidä varaansa. Niinhän ne isot koneetkin rapauttivat, eri tavalla. Kun ei ole pakko liikkua, niin kaikkien ei tule järjestetyksi liikuntaa itselleen. Likinäköisyyden on jo todettu lisääntyneen. Kaula lyhenee, yläkroppa menee lysyyn ja notkeus vähenee. Kauhuskenaario ihmisestä on mytty pää taipuneena digilaitteen päälle. Hah hah!
      Kyllä lääkärit ovat monesti koneitten armoilla, varmaan muutkin. Kone ei toimi, potilaan kanssa pitäisi kommunikoida eikä koneen, ja niin he ahertavat niitä potilastietoja systeemiin työpäivän päätteeksi ylitöinä ja omalla ajallaan.

      Minulla on varmaan mennyt tuo teatteriarvostelu ohi. Mikähän merkitys siinä oli koneihmisyydelle?

      Aloin miettiä tätä, kun olen lukenut Pekka Vahvasen teoksesta Kone kaikkivaltias, jossa on digitalisoitumisen haittapuolista. Kirja on minulla jo yöpöydällä, mutta en ole ehtinyt lukemaan.

      Elinajanodotteesta on erilaista tietoa. Eikös Espanjassa olekin jokin erityine pitkäikäisten alue?
      Olen miettinyt, miksi meidän pitäisi aina vaan elää vanhemmaksi. Monesti ne loppuvuodet ovat kuitenkin kituvuosia.
      Joissain osissa maailmaa elinajanodote on edelleen alle neljäkymmentä. Se on kyllä kauheaa.

      Poista
    2. Joo, ehkä vähän eri asiasta puhutaan; heitin kommentin futsimatsin jälkitilassa (Atletico vs Juventus) enkä keskittynyt aiheeseen.

      Tarkoitin sitä ideaa - tänään mun blogissa siitä vähän enemmän - että moderni ihminen olisi kuin kone eikä inhimillinen, moni-ilmeinen olento. Väitän että tässä mielessä primitiivinen ihminen oli paljon enemmän "kone" eli ulkoapäin ohjattu kuin nykyihminen, joka aika lailla säätelee itse itseään ja ajatuksiaan.

      Niinpä, kuinka vanhaksi pitää elää tai kannattaa? Vaikea kysymys - varsinkin näin vanhemmalla varttuneella iällä.

      Poista
    3. Joo jännästi sivuamme samaa aihetta. Kävin lukemassa. Sinulla on tosi hyvä kirjoitus.

      Primitiivistä ihmistä on hallinnut myös uskonto vahvasti, olkoon taikausko tai järjestyneempi ismi.

      Minä haluaisin kyllä elää 100-vuotiaaksi, mutta en huonolaatuista elämää. Pitää käydä pilatestunneilla ja vesijuoksussa ahkeraan.

      Laitteet ovat vapauttaneet minut tälläkin hetkellä. Hiihtolomavieraista osa pelaa jotain vaikeata lautapeliä ja yksi katsoo Olipa kerran Amerikkaa. Iltapäivällä lähdetään ostoskeskukseen elokuviin ja urheilukauppoihin. On kyllä helppoa ja mukavaa.

      Poista
    4. Lisään nyt kuitenkin tähän, ikään kuin pöytäkirjaan merkiten, että tänään (25.2) El Pais julkaisi ns Bloombergin indeksin, jonka mukaan Espanja on maailman tervein kansa. Tutkimuksen mukaan espanjalaiset todella elävät pisimpään EU:n alueella (ei vain osa Espanjaa).

      Johtuuko ruokavaliosta? Vai että juovat punaviiniä aterioilla? Vai mentaliteetistä? Vai geeneistä?

      Maailman onnellisin kansa (suomalaiset) kuolee nuorempana.

      Poista
    5. Suomalaisten, meidän onnellisten, elinajanodote jää jälkeen monesta muustakin maasta.
      Olen kyllä monet kerrat nauranut tälle YK:n onnellisimmaksi julistamiselle katsellessani ihmisten ilmeitä. Kai meillä on yhteiskunnan järjestämiä onnen edellytyksiä, edelleen, mutta ne eivät takaa mitään, ellei löydy tietynlaista resilienssiä, sopeutuvuutta ja rentoutta.

      Mitähän meidän tosiaan pitäisi oppia espanjalaisilta? Geeneille emme mahda mitään, mutta ruuassa ja viinissä voisi olla osa vastausta. Mentaliteettiin voi vaikuttaa, uskon, kun ensin vain tiedostetaan, mitä pitäisi korjata. Luulen, että liian monet eivät suo itselleen mielihyvää, tai sitten siitäkin tehdään suoritus, parisuhdeviikonloppu, jolla on oltava hauskaa.
      Ilmastoa et maininnut. Sillä on varmaan iso merkitys. Kun suurimman osan vuodesta suojautuu kylmää vastaan, niin kyllähän siinä suupielet jähmettyy viivaksi tai kaartuu pysyvästi alaspäin "onnellisella".

      Poista
    6. Ikään kuin pöytäkirjaan merkiten, heh heh.

      Poista
  2. Paljon ovat asiat muuttuneet viimeisen viidenkymmenen vuoden aikaan. Joskus joutuu toteamaan, ennen kaikki oli paremmin.
    Tiedä sitten oliko näin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän on hyvä vastaus Kyöstillä juuri tämän päiväisessä kirjoituksessaan:
      https://kyostisalovaara.blogspot.com/2019/02/eika-mikaan.html

      Poista
  3. Naisen vyötäröstä (tai vyötäröttömyydestä) puhuttaessa otetaan usein esille korsettien vaihtuminen sukkahousuihin. Mutta entisajan nainen oli ilman korsettiakin hyvin kurvikas. Uskon, että iso tekijä vyötärön "häviämisessä" on se, että naisten alkoholinkäyttö on kasvanut eksponentiaalisesti noin 1960-70-luvulta lähtien. Alkoholi jatkuvassa kohtuukäytössäkin laajentaa pernaa, joka vie aika paljon tilaa siellä vatsaontelossa. Toki myös ruokaa ja varsinkin herkkuja on nykyään paljon enemmän lähes kaikkien saatavilla. Evoluutio pitää huolen siitä, että ajan myötä ihmiskeho on tapojensa mukainen.

    Vanhat lehdet ovat kyllä mielenkiintoista luettavaa. Meilläkin on niitä jonkin verran. Viime kesänä löytyi ullakolta iso läjä - tosin ne olivat 1960-luvulta. Lapsuudenkotini lattiaremontissa hautasimme lattioiden alle lehtiä ja kerroimme lapulle myös itsestämme. Ehkä joku joskus tekee "arkeologisen löydön", jollaisesta itse olisin innoissani. Vaan mitä tehdä joillekin 2000-luvun alun lehtipinoille, jotka nyt eivät ole kiinnostavia, mutta 50 vuoden päästä tilanne voi olla toinen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo ovat varmaan tärkeimpiä lihomisen syitä.
      Syömistä pidetään tärkeänä rentoutumiskeinona ja koko ajan kehitetään uusia napostelusyötäviä. Nälkään syömisen ohella on ainakin tapasyömistä, mielialoihin syömistä ja tv:n katseluun liitettyä syömistä.

      Kiva, että järjestitte tuollaisen arkeologisen löydön seuraavan remontoijan iloksi.

      Joo, kyllä nämä meidän lehtimainoksetkin ovat joskus tulevaisuudessa tosi kiinnostavia. Noissa kahdessa vanhassa lehdessä, joista poimin tähän kuvia, oli mm. hauskoja tupakkamainoksia.
      Minulla oli entisessä isossa kodissamme Uusi Nainen ja Voi hyvin -lehtien sekä Parnasson vuosikertoja. Meidän talo oli tyyliä matkustajakoti. Siinä oli pitkä ja leveä käytävä, jonka toisella puolen oli makuuhuoneita ja toiselle laitoimme koko käytävän mittaisen hyllykön, johon mahtui hurjasti tavaraa. Lehdet hävitettiin muutossa, enkä ole enää nykyisessä kodissa kerännyt kuin lehtileikkeitä, jotka välillä perkaan ja hävitän. Nuoremmista tämä on hassua, koska "kaikki löytyy netistä".

      Poista
  4. Siehän ajankohtaisen kuva löysit!
    Tosin noin löysillä vermeillä ja tuommoisilla hiihtovehkeillä ei nykyajan koneihminen pitkälle pötkisi Seefeldissä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei niin. Nuo näyttävät kuin joltain virkanaisen housupuvuilta. Minusta tämmöiset väljät, villakankaiset housut tyyliä Katharine Hepburn ovat kyllä paljon tyylikkäämpiä ja naisellisempia kuin nykyiset stretchit, paitsi urheilussa tietty virtaviivaiset, ihoon ruiskutetun näköiset vaatteet ovat parhaat ja urheilijavartaloissa myös hyvän näköiset.

      Poista

Kolmanteen ja neljänteen polveen...

Kuvassa vasemmalla maamies isäni, kausipalkollinen Anni, ryhdikäs Mamma ja lempeä Pappa, minä Papan edessä 3-vuotiaana ja viimeisenä oikeall...