maanantai 5. marraskuuta 2018

Malja taiteelle, erityisesti Picassolle!


Hola ystävät! 

Maalaus on Malagan Carmen Thyssen museon kokoelmista, Raimundo de Madrazo y Garretan 1880-1885 maalaama La lectura. Aline Masson. Näyttää siltä, että Aline Masson on vaikuttunut lukemastaan, hän on aivan typertynyt. Mitähän kirjaa hän on lukemassa?

Minä taas täällä olen typertynyt koneeni tilttaamisen vuoksi. Mieheni rakensi sen jo pari viikkoa sitten täällä samasta syystä aivan uudestaan. Eilen se yhtäkkiä pysähtyi juuri kun olimme  katselemassa Yle Areenasta A-Studion keskustelua kahtiajakautumisesta Amerikassa ja Euroopassa. Koneeni tiesi, mikä on liikaa, somen vihapuheet.
Naputtelen tätä mieheni ikivanhalla läppärillä, joka hidastelee ja jättää kirjaimia väliin. Ah, kaipaan omaa rakasta näppärää konettani! Tuossa se nyt yrittää käynnistyä uudestaan. Minulla olisi sen uumenissa valmiina kuvia ja pari blogikirjoitusluonnostakin. Katsotaan, mitä tapahtuu. 


Tänään on reissumme viimeinen kokonainen päivä, aamulla kotiinlähtö. Hieman pelottaa: taas pitää kohdata arjen haasteet ja pärjätä kylmenevässä talvessa. Tulin tänne keuhkokuumeesta toipuvana. Kosteanlämmin meri-ilma ja aurinko on ollut hyvä lääke. 

Nyt sataa, mutta iltapäivällä selkenee. Lähdemme Malagan Picasso-museoon tai museoihin, kaksi taidemuseota ja myös Pablo Diego José Francisco de Paula Juan Nepomuceno Maria de los Remedios Cipriano de la Santisima Trinidad Ruiz y Picasson syntymäkotimuseo. Tämmöinen nimirimpsu on pikku Pablolle annettu kasteessa. Minua kiinnostaisi nähdä hänen lapsena piirtämänsä kuva isästään. Muistan ihailleeni sitä, mutta oliko se täällä vai Barcelonan museossa. 

Kaiken lisäksi nettiyhteys ei toimi asunnossamme. Vuokraemäntämme viestitti, että myrsky on tehnyt tuhojaan ja asia saattaa olla illalla kunnossa. Katsotaan, saanko tätä kirjoitusta ollenkaan lähtemään. 

Matkalla oppii kärsivällisyyttä. Kaikki ei aina toimi kuten kotona. Joskus jotkut asiat sujuvat huonommin, joskus taas paremmin kuin omassa kotona. 

Yhtenä päivänä tosiaan oli rankkasade ja melkoisia tuulenpuuskia myös täällä rannikolla. Ylempänä vuorilla on ollut myrskyjä ja tulvia. Katkeilevat palmun oksat ovat pelottavia. Ne saattavat olla viiltäviä kuin veitsi ja joissain on myös teräviä okia. En haluaisi sellaisen paiskautuvan naamaani. 

--------

Yllätys! Palasimme kotiin. Ulko-ovella odotti turkoosinsininen kuohuviinipullo vuokraemännältä  - ja netti TOIMII!
Seuraava kirjoitus Suomesta. Nyt pakkaamaan ja viiniä siemailemaan. 
  




8 kommenttia:

  1. Mukava kuulla, että hiljaisuutesi syy oli vain tekninen ongelma. Ehdin jo vähän huolestua, että onko tullut jotain yllättävää terveysongelmaa. Vähän outoa tämmöinen virtuaalituttavuus ja se että alkaa olla toisesta huolissaan, oikeasti eikä vain virtuaalisesti :) Osaan tuon huolestumisen turhan hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, kiitän! :)
      Joo, sellaista se on, virtuaalituttavuus, huolehtimistakin, jos on huolehtiva luonne.
      Olen alkanut ajatella, että myös romanttinen rakkaus voisi hyvin syttyä somekirjoittelun kautta, paremmin ja romanttisemmin kuin jossain pikkutunneilla kapakassa, vai missä sitä nykyään tavataan silmäkkäin. Turhaan Matti Vanhanen peitteli sitä, että oli tavannut Susan Ruususen netissä ja kertoi tavanneensa Ikeassa. Tylsää, Ikeassa.

      Tällä kertaa olen selvinnyt - kop kop, tähän asti - vähillä ruhjeilla. Kerran rönysin kadulla polvilleni, kun katselin niin uteliaana ympärilleni enkä huomannut suojatien nousevan reunastaan, polvet on ruvilla.

      Poista
  2. Koneisiinkin kiintyy. Oma älynokia-kännykkä veti viikonlopuna viimehenkäyksen ja nyt on uuden hankinnan paikka. Katsoin jonkin aikaa kahtiajakokeskustelua.USA:ssa kahtiajako on ollut aina olemassa, mutta minusta vasta Trumpin aikana näemme sen selvästi. En ole koskaan ymmärtänyt miksi maassa ei voida rajoittaa aseiden ostamista ja hallusapitoa. En ole myöskään ymmärtänyt terveydenhuoltoa.
    Trump saattaa olla oikeassa esim eräissä ulkopoliittisissa kysymyksissä, ja siinä, että USA:n maksuvastuu tuntuu liian suurelta. Toisaalta jos USA jättää kentän niin tilalle tulevat Kiina ja Venäjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän, kännykän vaihto on todella ärsyttävää. Minulla on alkanut kännykkäkin temppuilla, liian vähän tilaa. Huokaus, monimutkaista minulle.

      Trumpin pahin piirre on minusta se, että hän on pyrkinyt tekemään vihapuheesta, lyttäämisestä, haukkumisesta ja valehtelemisesta normaalia, hyväksyttyä käyttäytymistä.
      Ja ettei vain höynäyttäisi köyhiä.
      On tosiaan kauhean ristiriitaista ajatella, että aseilla estettäisiin väkivaltaa ja että esim. kouluampumisia ei olisi, jos kaikilla olisi aseet.
      USA:ssa on monella niin kauhea kommunismin pelko, että melkein minkä tahansa kunnallisen palvelun järjestämistä pidetään arveluttavana. Siinä sitten mietitään hankkiiko hoitoa syöpään myymällä kotinsa vai riutuuko pois ilman hoitoja ja jättää perheelleen kodin.
      Trumpin ulkopolitiikka on pelottavan poukkoilevaa. Saa nähdä, toivottavasti saadaan hyviä vastaehdokkaita. Bernie Sandersin tapainen liian vasemmistolainen demokraatti ei saa "kansan ääniä".

      Poista
  3. Matkailu avartaa. Taidamme olla jo liian riippuvaisia netistä. Minullakin on tabletti mukana matkoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matkoilla kaikki löytyy nykyään netistä ja usein vain sieltä: aikataulut, aukioloajat, kartat ym. ja lippujen varaamineen onnistuu kätevimmin (tai pelkästään) netin kautta. Check-in on myös paras tehdä lennolle sähköisesti. Vähintään älypuhelin on kyllä oltava mukana, jos matkustaa omatoimisesti.
      Isoja karttoja levitteleviä turisteja ei enää näe, kun puhelin ohjaa perille nähtävyyksiin tai juuri tiettyyn ravintolaan tai putiikkiin. Kätevää.

      Minusta olisi kyllä kiva, jos jotain vanhaakin säilyisi, että voisi esimerkiksi asioida myös ihmisten kanssa ei vain automaattien, että bussikuskille voisi edelleen maksaa kolikoilla, mutta tämäkään ei taida kaikkialla enää onnistua. Ja onko kohta enää kuskejakaan, jos bussit alkavat kulkea ilman kuljettajaa!

      Huonompi juttu on sitten se, että tuijottaa matkoillakin samoja tv-ohjelmia kuin kotona. Kyllä mekin joitain valikoituja katsottiin, kun kyllästyttiin arvailemaan, mitä espanjalaisissa uutisissa puhuttiin. Englannin avulla ymmärsin kyllä yllättävän paljon, en puhuttua kun se on niin nopeaa, vaan tekstejä. Harjoittelin horoskoopeilla.

      Poista
    2. Pitää vielä lisätä - jos joku luulee minun uskovan, että kieltä oppii noin vain - että kirjoitin tuon äskeisen kommenttini lopun horoskooppijutun kieli poskessa, hymiö vai jäi pois. ;)

      Inhoan sitä, kun ihmiset sanovat oppineensa jonkin kielen, me opimme parhaimmassakin tapauksessa vain vähän kieltä. Itse olen opiskellut koko elämäni englannin kieltä.

      Monissa kielissä on samannäköisiä sanoja kuin englannissa. Espanjassa esim: especialmente - especially, arte- art,
      invada - invade. Tällaisten yhtäläisyyksien avulla pystyy tulkitsemaan, osan arvaten ja päätellen, jotain lyhyitä tekstejä.

      Poista
    3. Meillä on tapana miehen kanssa mennä paikallisten ihmisten kauppoihin, toreille, kahviloihin matkoilla. Sitten yritetään tulla toimeen paikallisilla kielillä ja käsimerkeillä. Hyvin valaisevaa. Kyllä siinä pian oppii käyttämään paikallisia tervehdyksiä ym sanoja. Katsotaan myös paikallistelkkaria. On muuten huomattu, että suomalaiset uutiset ovat hyvin suppeita verrattuna muiden maiden uutisiin. Paikalliskaupoissa oppii hyvin kieltä, samoin opettelemalla sanoja ruokapurkeista. Arkielämä on paras kielen opettaja.

      Poista

Kolmanteen ja neljänteen polveen...

Kuvassa vasemmalla maamies isäni, kausipalkollinen Anni, ryhdikäs Mamma ja lempeä Pappa, minä Papan edessä 3-vuotiaana ja viimeisenä oikeall...