Kuva on Sanomatalon monissa maissa kiertävästä Maailman parhaiden lehtikuvien 2015 -näyttelystä. Kävin siellä viikko sitten.
Näyttelyn tavoitteena on ymmärryksen lisääminen. Kyllä se lisäsi ja vahvisti ymmärrystä, kuten nämä näyttelyt muinakin vuosina.
Italialaisen Massimo Sestinin kuvaama pakolaisalus on tässä kuvassa Välimerellä 25 kilometrin päässä Libyan rannikolta. Nämä ihmiset pelastettiin. Italian merivoimien fregatti oli ottanut heidät turvaan hetki kuvanoton jälkeen.
Tämän päivän suurin ilonaiheeni on oman kaupunkini, Kouvolan, kaupunginhallituksen yksimielinen päätös ottaa vastaan 150 - 250 turvapaikanhakijaa. Kotkalla on valmius ottaa jopa 500 turvatonta.
Ei siis tarvitse hävetä. Taidan asua oikealla seudulla.
Asut kyllä, hyvä Kouvola. Uutisten lukeminen on saanut hiljaiseksi, melkein toivottomaksi. Miten tuntuu, että joidenkin on niin vaikea nähdä ihmisiä.
VastaaPoistaNiin ja jotkut jopa pilkkaavat näitä ihmisiä.
PoistaJoillakin on otsaa ryhtyä aprikoimaan nyt, tässä tilanteessa, että on kai parempi auttaa pakenijoita sinne lähtömaahan, siis maahan, jota ei enää oikeastaan ole, on vain sekasortoa.
Vanhukset ja lapset jäävät usein odottamaan pakolaiskeskuksiin naapurimaihin, kunhan pääsevät pois pahimmasta, ja nuoret miehet lähtevät vaaralliselle matkalle Eurooppaan. Siitä saadaan heti nostetuksi moraalikysymys.
En tiedä, eikö ole tietoa vai halutaanko kaikki nähdä väärin?
Uskooko kukaan, siis edes tämän hokeman käyttäjät, että lähtömaan tilannetta voi auttaa niin että se jotenkin oleellisesti muuttaisi pakolaisten tilannetta nyt!? Ja eikö ole selvää että rauhaa kaikki haluavat noihin maihin ja poliittisia päätöksiä, jotka siihen johtaisivat. Minusta tuo hokema on truismi. Puhe lähtömaiden asioiden kuntoon panemisesta (kun käyttää pikkuisen rehvastelevaa arkikieltä, huomaa ajatuksen falskiuden) on nihilistisen käytännöllistä retoriikkaa, jolla oma asenne saadaan muka kuulostamaan järkevältä.
PoistaT. Juha
http://www.hs.fi/paivanlehti/30082015/a1440731220818
PoistaTuossa osoite missä hyvä ja jotenkin mittasuhteita tasaava juttu.
Kiitos hyvästä ja tosiaan mittasuhteita ja paljon muutakin selventävästä linkistä, Juha!
PoistaMinusta Saksa Merkellin johdolla toimii tällä hetkellä todella hyvin, kehottaa pysymään kaukana vihankylväjistä, nopeuttaa turvapaikan hakua niillä, joilla lähtömaa on kaaoksessa ja on puhunut yhteisen linjan välttämättömyydestä.
Totta, on hokemia, joilla voi väistää koko ongelman, kuten paikan päälle auttaminen. Yksi on se, että yksinkertaistetaan asia pitämällä kaaoksessa olevien maiden tilannetta samanlaisena kuin Suomen talvisotaa, jossa nuorukaiset taistelivat isänmaan puolesta eivätkä "pötkineet pakoon".
Vaikka minä aina puhun lähtömaassa auttamisesta, ei se tarkoita, etteikö pitäisi ottaa vastaan ja auttaa täälläkin.
VastaaPoistaMut toivoisin enemmän halua, meiltä kaikilta, mutta erityisesti niiltä joilla on valtaa, puuttua asioihin kummassakin päässä. Esim. eikö sodanjaloistapakenijoita voisi auttaa pakenemaan, etteivät ajautuisi ihmissalakuljettajien käsiin. En tiedä, ehkä se ei toimi, mutta joskus mietin sellaista, turvallisempaa tapaa paeta.
Lähtömaissa olisi pitänyt osata auttaa aiemmin.
PoistaMoniin maihin tällaista apua on annettu pitkään, mm. rakennetaan kouluja, parannetaan tyttöjen asemaa, kehitetään terveydenhoitoa jne. Useampi haluaa varmaan tulla autetuksi omassa maassa kuin lähteä pois, jos siellä vain voi olla. Mutta jos Isis valtaa alaa, niin miten silloin enää autat?
Tuossa Juhan linkissä selvennetään hyvin, miten vaikeaa on järjestää ihmisiä pakenemaan organisoidusti. Salakuljettajathan tässä hyötyvät. Osa heistä näyttää vähät välittävän ihmishengistä.
Pahus näitä tabletin näppäimiä kun tulee virheitä... mutta pistän uudelleen korjattuna:
PoistaSerentis: minusta sen kyllä huomaa elekielestä, missä tarkoituksessa noita hokemia käyttää. Sinun elekielessäsi näkyy vilpitön neuvottomuus, se mikä meitä useimpia kai vaivaa näinä päivinä. Se on ihan eri asia. Minua jollain tavoin helpotti tuon lehtijutun lukeminen. Tajusin että kysymys on myös poliittisista päätöksistä ja hyvästä tahdosta eikä vain annettuna päälle tulevasta "luonnonkatastrofista". Tulevaisuus tietenkin on yhä avoin ja hämmentäväkin, mutta slti: Enemmän tilastollista ja matemaattista faktaa kansalle kiitos! (Pitääpä laittaa omaankin blogiin tuo osoite.)
Juha, just niin! Puet sanoiksi sen, mitä minäkin koin tuota lehtijuttua lukiessani. Se on tasokas jutttu.
PoistaSerentis, sinun käyttämäsi ehkä-sana (En tiedä, ehkä se ei toimi) kuvaa minunkin neuvottomuuttani. Ei tässä kukaan tiedä oikein mitään. Voi vain kysellä. Ne jotka "tietävät", ovat - ehkä - väärässä ja jopa vaarallisia tai sitten se tietävyys on halua nähdä suoraviivainen ratkaisu, kun ei siedä kaikkea kauheutta.
Ei se mitään, Juha. Minullakin lähtee joskus monta viestiä ja virheitä tulee näillä pölkkysormilla, välillä tosi huvittaviakin. Miten monta kertaa olenkaan kiitellyt "hyvästä posatuksesta".
hieno ja puhutteleva valokuva. Kävin itsekin katsomassa Sanomatalon valokuvat - jokainen palkintonsa ansainnut.
VastaaPoistaKyllä vaan!
PoistaMinulla jäi tämän pakolaislaivan ohella erityisesti mieleen kuva pienestä nurkkaan ajetusta apinasta, joka katsoi intensiivisesti piiskaa heiluttavaa julmuria, joka yritti kouluttaa hänet ajamaan pyörällä.
Boko Haramin kaappaamilta koulutytöiltä jääneet tavarat koskettivat myös, koska ne olivat niin samanlaisia kuin meidän teinityttöjen, vihot ym., samalla tavalla koristeltuja.
Aika synkkiä aiheita. Muistan, että edellisinä vuosina olisi ollut enemmän iloa ja huuomoria, mutta ehkä nyt ei ole löytynyt helposti sellaisia uutisaiheita.
Tähän yksimielisyyden ylistykseen minun on nyt kyllä tehtävä nyt puolittainen irtiotto.
VastaaPoistaTuo yllä oleva kuva ja koko aiheen ympäriltä purkautuva informaatio (fakta ja fiktio, sympatia, empatia, fobia, viha) herättää minussa aivan toisenlaisia tuntemuksia kuin täällä monilla ja sadoissa muissa blogeissa ja kirjoituksissa.
Itse koen vahvasti, että tähän ongelmaan e i olemassa ratkaisua.
Rajat kiinni- vaihtoehto on ehdottomasti väärä vaihtoehto. Samoin rajat kaikille auki -politiikka. Joku "hallittu maahanmuuton salliminen" on myös huono vaihtoehto, äärimmäisen eriarvoistava valikoivuudessaan. Todennäköisin reaalimaailman fakta on, että tällä uudella Eurooppaan siirtyvällä aallolla ei ole mahdollisuuksia integroitua eurooppalaisiin yhteiskuntiin kestävällä tavalla. Sen takaa talouden tilanne. Tarvittaisiin Kiinan aiempia kasvuprosentteja että uudet miljoonat saisivat töitä. Henkiriepu pelastuu, mutta mitä täällä on? Ei mitään. Sivullisen elämää pian entisestään hupenevien tulonsiirtojen varassa.
Jääminen kriisialueille olisi myös hirvittävä epäinhimillinen vaihtoehto, jota ei voi kohtuudella vaatia keneltäkään. Auttaminen ns. lähtömaissa on vuosikausia myöhässä kuten Marjatta sanoikin.
Joku lukee tätä varmasti niin, että tuo nimimerkki on maahanmuuton synkkä vastustaja. Väärin, täysin. En kannata mitään käsillä olevista vaihtoehdoista koska reealimaailmassa ei ole olemassa tälle katastrofille inhimillistä ja kestävää ratkaisua. Toivottavasti sellainen kuitenkin on olemassa jossakin, vaikka emme sitä nyt näe. Siityminen tulonsiirtojen varaan Pohjois-Eurooppaan on ratkaisuna korkeintaan väliaikainen.
Tunnen pientä myötähäpeää niiden puolesta, ja miksen itsenikin, kun emme omassa pelastamistahdon tunnemyrskyssä sitä muka tajua. Ehkä olemme niin ihastuneita omiin tunteisiimme? Silti, ketään ei voi jättää pelastamatta. Harvalla on Linkolan ekologinen logiikka sydämensä paikalla. Ei minulla ainakaan.
Tilanne on umpikuja. Tuo vene tuolla kuvassa on tulossa väärien odotusten perässä väärälle rannalle.
Ihmisten asenteet voidaan kyllä muuttaa paremmiksi maahanmuuttoa kohtaan, mutta varsinaista ongelmaa se ei ratkaise. Maahanmuuttaja ei voi elää taloudellisesti sen enempää kuin kulttuurisesti täysipainoista ihmiselämää ilman ainoaa todellista paikkaa yhteiskunnassa, työtä.
Totta kai jokainen pakolainen pitää nyt ottaa vastaan, pelastaa, mutta on unimaailmaa kuvitella, että kyllä se tästä sitten kaikki "jotenkin lutviutuu" kun ajatellaan vaan kauniisti. Säälin pakolaisia, ja juuri heidän saamansa väärän osoitteen vuoksi. He tulevat olemaan kovilla täällä. Tosin onneksi sentään hengensä säilyttäneinä.
jope
Kyllä minä uskon Jope, että sinun kirjoituksesi luetaan ihan oikein, huolestuneena ja humaanina pohdintana. Uskon myös, että tällä huolestuneisuudella on jakajia. Yksi huolestunut näpyttää juuri tätä vastausta.
PoistaMaailma on tällä hetkellä tällaisessa vaiheessa. Tilanne on valtava haaste, vaikeuksineen - mutta myös mahdollisuuksineen.
Tällä hetkellä ei voi tehdä paljon muuta kuin pelastaa äkkiä ne ketkä ovat ehtineet lähteä pois tuhon alta, kuten toteat.
Jatkoakin mietitään varmaan jo nyt monella taholla.
Jokin ilta sitten tuli uutisissa pätkä ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, jossa on jo vuosia ollut kasvitarhoilla töissä bosnialaisia. he ovat ostaneet taloja, joista vanhukset ovat lähteneet keskustan helpompiin asuinoloihin ja saaneet talot taas kukoistamaan. Kaupunginjohtaja sanoi, että kyläkoulujakin on pelastettu. Siis tällaistakin tapahtuu. Ja miksei voisi tapahtua enemmän. Tyhjiä taloja on Suomen maaseutu täynnä. Meidän harvinainen rikkautemme luonnonmarjat jäävät suurelta osin metsiin. Niiden varaan voisi syntyä menestyvää bisnestä, hillotehtaita. Ai pisara meressä? Niin, mutta näitä pisaroita saattaa löytyä paljon enemmän.
Minä en kestä noita kuvia rantaan ajautuvista pakolaislapsista ilman optimistisempia ajatuksia. Ne voivat olla naiiveja, mutta ei synkistelykään ole sen fiksumpaa.
(tuosta edellisestä "hengensä"- kirj.virheestä inspiroiduin seuraavaan filosofiaan...)
VastaaPoistaHengessä/henkessä.... mukana olen minäkin. Eli: hengissä. Henkeni säilyttäneenä. Tee ihmisille mitä toivot itsellesi tehtävän...
Siinä etiikka joka ei ratkaise ensimmäistäkään mainitsemistani reaalimaailmassa ratkaisemattomista ongelmista, mutta joka kuitenkin ohjaa meitä tekemään oikein, vaikka se vaihtoehto olisikin väärin kuten kaikki muutkin ratkaisut tässä asiassa.
Kaikelta muulta voi laittaa rajat kiinni (ja useammin pitäisikin) mutta pakenevilta ihmisiltä ei voi. Naivius maahamuuton suhteen on naiviutta ( ei suurta ihmisrakkautta), syrjiminen on syrjimistä ( ei viileää rationaalista ajattelua), keskitiellä haluavat olla loput, mutta hyvää vaihtoehtoa ei ole sielläkään, niin pelkään.
Tämä oli tälläinen maahanmuuttoystävällinen ja pessimistinen näkökulma. Onneksi päättäjät ovat sielunelämänsä suhteen optimisteja ja saadaan päätöksiä aikaan.
(Vielä yksi pointti. Fobiaa en muuten katso selittäjäksi muuttovastaisuudelle, vaikka sitä sellaisena yleensä tarjoillaan. Fobia on nykyään enemminkin leima, jolla toisella tapaa ajattelijat molemmissa leireissä pyritään patologisoimaan, ja sillä tavalla marginalisoimaan. Jos Halla-aho on foobikko, niin samalla kielipelillä maa on täynnä maahanmuuttokritiikkifoobikoita. Hyvä sääntö: Älkäämme arvostelko omista lähtökohdistamme ja omilla kriteereillämme ihmisten mielenterveyttä heidän ajatuksiensa perusteella. Muilla argumenteilla siis kiitos.
jope
Joskus on parempi vähän muuttaa tuota vanhaa etiikan perussääntöä. Me hyvinvoinnin keskellä elävät toivomme itsellemme niin paljon. Pakolainen toivoo ehkä itselleen vähemmän. Jos kysytään, mitä he haluavat, niin monelle riittää vähempi kuin meille "kermaperseille". Voisi siis pyrkiä tekemään toiselle niin kuin tämä toivoo itselleen tehtävän. Tarkoitan sitä, että joku epäröi antaa pakolaiselle huonetta kotoaan, koska siihen ei sisälly omaa pesuhuonetta ja pakolainen toivookin ehkä vain omaa sänkyä.
PoistaFobia? En osaa sanoa siitä mitään, mutta käsitteet rasismi, maahanmuuttokriittisyys ja maahanmuuttovastaisuus tulivat hyvin selvitetyksi Suomen Kuvalehden Taloustutkimuksella teettämässä gallupissa. Jos janalla 0 -10 vastaa ääripäähän eli täysin samaa mieltä kohdissa "ihmiset ovat erirotuisia ja siksi eriarvoisia" ja "valkoinen rotu ei saa sekoittua muihin huonompiin" niin on kyllä kriittinen ja vastainen, mutta myös rasisti. Nyt on yritetty vängätä rasistin tilalle noita muita määreitä silloinkin kyse on selvästä rasismista.
Kun Jari Tervo sitten kirjoitti kolumninsa "Seitsemänsataa tuhatta rasistia" tämän tilaston pohjalta, kolumnin perään tuli 466 kommenttia ennen kuin tulva pysäytettiin, osa kirjoituksista on pahoja, vaikka pahimmat on poistettu. Nimittely ja iva kyllä myös paljastaa, millä mallilla ihmisen asenteet ja psyyke on.
Muukalaispelko on sellainen alkutunne, joka synnyttää toisissa vain epäluuloa, mutta toisissa taas heti vihaa. Tämä ei poistu ennen kuin rautakaupan hyllyjä tutkii vieretysten Mohammed ja Mikko.
Meillä on tänään Kouvolan Muodin Yössä maahanmuuttajat mukana muotinäytöksissä ja pop-up tilassa omine pöytineen. Hyvä suunta.
"Joskus on parempi vähän muuttaa tuota vanhaa etiikan perussääntöä. Me hyvinvoinnin keskellä elävät toivomme itsellemme niin paljon. Pakolainen toivoo ehkä itselleen vähemmän."
VastaaPoistaTotta ja osatotta.
Kannattaa miettiä myös miksi pakolaiset ohittavat turvalliset EU-maat Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron ja haluvat nimenomaan Ruotsiin ja nyt myös Suomeen. No, kyllä me sen syyn tiedämme. (Syy ei ole se, ettei oteta vastaan. Pakko on ottaa vastaan jos tekee turvapaikkahakeumuksen EU:n. sisällä - missä tahansa).
No, niin tekisimme itsekin vastaavassa tilanteessa, minä ainakin.
Mutta tämäkin kertoo myös siitä ettei tässä katastrofissa ja kriisissä ole putipuhtaita motiiveja kenelläkään. Yhtä paljon kuin minua häiritsee vihapuhe, häiritsee minua valehumanistinen puhe, jossa tärkeintä on tunne tunteesta, mustavalkoinen asetelmallisuus ja maahanmuuton ongelmaton uhriuttaminen. Päivä päivältä vahvistuu minussa vakaumus, ettei tässä käy hyvin. Me emme edelleenkään tiedä varmasti keitä tulijoiden joukossa oikeasti on. Ja vääräksi etukäteen tuomittu kysymys, missä ovat lapset ja naiset, herättää aiheellisia kysymyksiä myös. Jotain tuntuu olevan pielessä, jokin ei mene nyt oikein. Mistä on kysymys, sitä en tiedä, ja toivon todellakin olevani väärässä.
jope
Kyllä me sen syyn tiedämme. Nuo mainitsemasi maat ovat pakolaisten suhteen kuten ne kunnat Suomessa, joissa uhkaillaan kaupungin päättäjät kieltäytymään maahanmuuttokeskuksen järjestämisestä. Ne eivät ole läntisiä demokratioita. Jope, kyllä sinäkin pakolaisena ohittaisit ne maat, joissa on pelko joutua keskirtysleirimäisiin oloihin määräämättömäksi ajaksi, kuten nyt Unkarissa.
PoistaEn ymmärrä, mitä tarkoitat valehumanismilla. Humanismi on minusta ennen kaikkea vastuuta. Onko niin vaikea uskoa, että hyvyyttä ja vastuuntoa on oikeasti olemassa? Pitääkö humaanin ihmisen pyytää anteeksi sitä, että on humaani, ettei vaikuttaisi paremmalta kuin rasisti? Jos rasimi on tavoiteltavaa niin onko sitten valerasistejakin?
Missä ovat lapset ja naiset? Nyt hyvin paljon niissä kumiveneissä ja tallaamassa maanteillä. Aikaisemmin heitä jäi paljon pakolaisleirille sekasortoisen maan naapuriin siksi, että nuo salakuljetusmatkat ovat vaarallisia ja on ajateltu miesten kestävän ne paremmin.
Satuin tähän keskusteluun sattumalta, ja ilahduin. Täällähän pohditaan maahanmuuttokysymystä ihan fiksussa, maltillisessa hengessä. Hienoa!
VastaaPoistaTavallinen ihminen tuntee olonsa tämän ongelman edessä neuvottomaksi. Auttaa toki pitäisi, mutta miten? Kaikkia emme voi auttaa mitenkään, ainakaan nykyisin menetelmin, ja eikö vain osan auttaminen ole pelkästään omantunnon rauhoittamista?
Kuulun siihen koulukuntaan, jonka mielestä auttaminen pitäisi tehdä ennen muuta siellä lähtöpäässä. Mutta ajoissa, silloin kun asialle vielä voi tehdä jotain. Jos se ei onnistu, on jäljellä kai enää vain tämä nykyinen tapa.
Tämä lähtöpäässä auttaminen kai tarkoittaa juuri näitä huonomaineisia kehitysapuja ja muita, joita nyt kovasti vähennetään. Monet puhuvat, tuomitessaan pakolaisten vastaanottamisen, lähtöpäässä auttamisesta, mutta seuraavassa lausessa tuomitsevat kehitysavun...
Nykyinen henkinen ilmapiiri herättää välillä toivottomuutta. Rajat kiinni ja käperrytään tänne lintukotoomme, on monen mielipide. Edes sivistynyttä keskustelua on vaikea käydä. Onneksi tämä kriisi on tuonut esiin myös sen toisen puolen, aidon ja vilpittömän auttamisen halun, jota ilmaantuu koko ajan uusista suunnista. Ihmisyyttä parhaimmillaan!
On aika jokaisen kunnon miehen ja naisen ottaa kantaa humaanin ja humanistisen maailmankatsomuksen puolesta!
Kiva Pekka T. että löysit tänne! Selvennät hienosti tätä tilannetta.
PoistaMinua on ihmetyttänyt se, että ne ihmiset, jotka ovat kauhistuneet rasismista ja vihapuheista, on leimattu joksikin toiseksi ääripääksi rasisteille, vaikka he ovat ihan tavallisia ihmisiä. Se, että ei hyväksy rasismia, nimittelyjä, uhkauksia ja muuta huonoa käytöstä, on muka suvaitsemattomuutta ja oman erinomaisuuden korostamista. Tämä on ihan koomista!
Hienoa myös, että nostit esiin kehitysavun väheksymisen.
PoistaPäivän HS:ssa on hyvä juttu kaivoprojektin onnistumisesta Etiopiassa suomalaisten antamalla avulla. Enemmän tällaista uutisointia, niin auttamishalu säilyy.
Plan-konsertit, joissa näytetään raportteja avustuskohteista, ovat myös olleet hyväksi poistamaan epäilyjä rahojen siirtymisestä vääriin käsiin. Varmaan sellaistakin tapahtuu, mutta ei sen vuoksi voi olla auttamatta.
Pekka T, ystävällisesti sinulle: humanismeja on niin monia, jokainen tulkitsee omansa mukaan humanismin sellaiseen asentoon kuin itse haluaa. Yhdelle humanismia on "nollatoleranssi", keskustelukielto globalismin vahingoista, toiselle avoimuus ja faktat, kolmannelle oman kulttuurin, kielen ja omaleimaisuuden varjelu. Rajat Suomessa eivät ole olleet kiinni koskaan. Nyt kun meillä ei EU-alueella käytännössä ole omia rajoja lainkaan, on tilanne eri, nyt ne ovat rajoittamattoman auki. On jokaisen oma asia ajatella sitten onko se hyvä vai huono asia. Oma humanismini on sellaista, että niin ovat asiat kuin miltä ne näyttävät. Lobbareita on niin paljon nyt liikkeellä eri laidoilta, että ei tässä oikeastaan jää kuin omat silmät ja korvat. Itse teen päivättäin työtä maahanmuuttajien kanssa ja asun vielä heidän kanssaan. Mitään sen suurempaa valittamista ei ole ollut. Ei ainakaan suurempaa kuin kantasuomalaisistakaan. Miten tilanne kehittyy tässä uudessa tilanteessa, sen aika näyttää. 30 000 tänä vuonna, ensi vuonna sama määrä. Mihin tämä johtaa, sitä ei tiedä kukaan. En lyö lukkoon asennettani ennen kuin näen tosiasiat, omin silmin, ilman politrukkeja oikealta tai vasemmalta.
VastaaPoistajope
Taloustutkimuksen gallupissa oli myös kohta "Olen sitä mieltä, että Suomessa olisi mieluiten syntyperäisiä suomalaisia, jotka jakavat suomalaiskansalliset arvot". Tällä ei tutkittu humanismia vaan rasismia. En usko myöskään, että humanisti ei haluaisi kuulla globalismin vaaroista. Humanisti on vastuullinen ihminen. En ole siis samaa mieltä kanssasi tuosta humanismikirjosta, vaikka humanisteja molemmat olemmekin.
PoistaMinulle ihmisten moninaisuus on tärkeää. Oli niin kivaa tuolla tämäniltaisessa tapahtumassa Kouvolassa, kun siellä oli monennäköisiä ihmisiä ja kuuli eri kieliä.
Jos auttamisen halu leimataan hurskasteluksi, niin pitää mainita , että tottakai minä haluan myös ihan itsekkäistä syistä, oman viihtymiseni takia, meille porukkaa eri maista. Etkö sinä Jope koe näin, kun työskentelet maahanmuuttaneiden kanssa?
Vielä tämä Marjatta. En koe päivittäistä elämistäni maahanmuuttajien kanssa mitenkään kummallisena, sen enempää "virkistävänä" kuin muidenkaan tavallisten kunnonihmisten kanssa työskentelemistä. En siis toivo tänne maahanmuuttajia " väriä" tuomaan. Jos toivoisin, hehän olisivat minulle eräänlaisia kulttuuriobjekteja. Maahanmuuttajat ovat yhtä ihania tai sietämättömiä kuin muutkin ihmiset, kaikki me olemma samassa veneessä, kaikki yhtä muukalaisia täällä tietyssä mielessä. Suomalainen kulttuuri on ollut ennenkin todella monipuolista ja ulkopuolelta vaikutteita saanutta. ( On myytti puhua jostakin impivaarasta, vaikkei kunnon hiljaisessa maalaiselämässä mitään vikaa ole. Kaikki meistä eivät halua asua Kalliossa tai Kumpulassa ja viettää kollektiivisia pihajuhlia.)
VastaaPoistaNo, ehkä tähän vaikuttaa se että kaupungissa jossa asun, on asunut jo ennestään 70 000 maahamuuttajaa. Jos osuu tiettyyn aikaan tiettyyn metroon, on mahdollista että olet ainoa suomalaisperäinen vaunussa. Eikä siinä mitään, se on ihan ok.
Siinä Marjatta olet muuten täysin oikeassa ETTEIVÄT kaltaisesi humanistiset maahanmuuttoystävälliset empaattiset ihmiset ole toisen laidan ääripäätä kuten keskustelussa monelta helposti lipsahtaa.
Olette ihmisiä parhaimmillaan!
Sellaisia joita toivon olevan maailmassa enemmänkin.
Jollakin oudolla tavallani kuulun kai itsekin joukkoon pakottavista syistä, vaikka olenkin hyvin skeptinen sille mitä todella on nyt tapahtumassa.
(Siellä rasistien ja muiden auttamishaluttomien vastalaidalla ovat sen sijaan monet äärivasemmistolaiset ja itse itsensä anarkisteiksi nimittäneet ryhmät, jotka tekevät tällä katastrofilla selvästi politiikkaa, jossa tätä tilannetaan hyödynnetään ideologisista motiiveista omiin tarkoituksiin. Niitä motiiveja en minä ainakaan hyväksy. Eikä itse pakolaisistakaan juuri kukaan. Tarkoitin noita poliittisia ryhmiä kun puhuin valehumanisteista. )
Marjatta, lopuksi ettei jää epäselväksi: olen tyytyväinen että kaltaisiasi on olemassa. Silloin kun joku kulttuuripessimisti X hyytyy nähdessään kaaoksen merkit, tarvitaan kulttuurioptimisteja, että edes yritys ja liike säilyy.
Tässä alla löytämäni yksinkertainen ja aito fragmentti, joka viittaa kaikkeen edelliseen.
-Isä, kumpi voittaa hyvä vai paha?
-Kuule, hyvä voittaa. Loppujen lopuksi.
Silloin kun lapsi kysyy kumpi voittaa, hyvä vai paha, vastaat että hyvä voittaa, vaikka sinun mielesi tekisi sanoa jotakin muuta ja esittää omaa älykkyyttäsi. Onko selvä!
jope
Hyvä Jope, että selvensit. Mie kun jo vähän aattelin, että sie minnuuhi väheksyt. :) Nolottaa, kun edes luulin noin.
VastaaPoistaMinusta meillä on ihan oikeasti aika tylsää tässä Myllykosken keskustassa. On täällä värikkäitä kongolaisia perheitä tien toisella puolen, mutta muutoin tämä on oikein harmaapäiden kaupunginosa. Meidän talossa on 30 asuntoa ja vain kahdessa asuu lapsiperhe. Sadan neliön asunnoissa asuu vanhoja ihmisiä yksin ja kaksin. Toivon, että kaupungin omistamaan asuntoon tulisi iloinen pakolaisperhe ja rollaattoreiden joukkoon lastenrattaita. Joku voisi kyllä syynätä Pia Kauman tyyliin, onko ne uudet, mutta siinähän tulisi siedätystä. Jari Tervo käytti tätä sanaa eilen osuvasti Pressiklubissa.
Hyvä fragmentti tuossa lopussa.
Marjatta,
VastaaPoistanyt minä puolestani ihmettelen, kun yritin tulla katsomaan edellistä bloggaustasi, tuli vain tällainen ilmoitus:
"Marjatan kirjaelämyksiä ja ajatuksia
'Kirjoissa on kaikkien menneitten aikojen sielu.' - Thomas Carlyle
Valitettavasti etsimääsi blogisivua ei ole olemassa.
Etusivu"
Sitä ennen, se, josta tuli sähköpostiini ilmoitus sinulta: Liisu, mitä ihmettä... jne.
Sitä ennen oli tullut jotenkin kummallinen sivusto sinulta, jossa näytti olevan loputtomiin kaikkia edellisiä, hyvin vanhojakin boggauksia, joista en tiennyt, mihin voi kommentoida ja laitoin summassa jonnekin jonkun kommentin. Liekö tullut perille?
Siis nyt tuli tämä syyskuun 1,päivä kirjoituksesi ihan tutun näköisenä, mutta en osaa muuta kuin ihmetellä näitä edellisiä. Mikä ihme näitä on sotkenut? En ymmärrä. Onkohan minun koneessa jotain vikaa? Kirjoitan Macbook Airilla. Siis Applen koneella. Eikä aikaisemmin ole tapahtunut tällaisia kummallisuuksia, aina on ennen ollut niin kuin nyt.
Selkeä kirjoitus, jota on voinut kommentoida. Ei mitään muita kirjoituksia samanaikaisesti.
Joo, huomasin Google plussassa sinun hämmästelysi, että blogi on muuttunut, vaikka itse en niin kokenut ja vastasin siihen tuon "Liisu, mitä ihmettä, eihän tässä ole muuta uutta kuin päivitetty prpofiilikuva". Ne sinun kommenttisi kahteen juttuun tulivat sinne Google plussaan, ei blogiin.
PoistaMinä en tajua tuota. Olen aika uuno tietokoneasioissa yleensäkin. Kai tämä toisille näkyy ok, koska kommentointikin on ollut vilkasta.
Mahdoitko saada äsken postaamani uuden kirjoituksen?
Sain, Marjatta. Se tuli niin kuin ennenkin, selvänä ja kokonaisena. Luin sen ja katselin upean kuvasarjan. Hieno juttu! (olit nähnyt paljon vaivaa). Sitä oli mukava lukea.
PoistaKaikkea mystistä voi sattua täällä blogilandissakin. Onneksi se ei ollut mitenkään vaarallista. Herätti vain ihmetystä.
Kiva, että kaikki on nyt ok. :)
PoistaTerve.
PoistaMinusta arvot sittenkin ovat motiiveja perustavampia. Voi olla että ihminen haluaa auttaa antaakseen jonkin vaikutelman itsestään, mutta onko sillä avun tarvitsijalle merkitystä? Jokin arvomme saa meidät haluamaan auttamista ja sitten autamme. Olen huvittanut itseäni ajatuksella jossa ohikulkija pysähtyy kerjäläisen kohdalle, ottaa vitosen taskustaan ja juuri ojentaessaan sitä tälle vetääkin setelin takaisin ja kysyy: "Oletko tässä vielä huomenna? Mietin vielä yön yli motiivejani ja jos ne ovat puhtaat, saat rahani."
Kävin laittamassa nimeni adressiin pelastetaankehitysyhteistyo.fi. Ehkä motiivini oi hyvän omatunnon helppo saaminen. Mutta mitä väliä.
Niinpä, kunhan autetaan!
PoistaEiköhän hyvistä arvoista seuraa yleensä hyviä tekoja.
Oma hyvä mieli ja vaikka näyttämisen tarvekin ovat minusta kelpo motiiveja auttamiselle.
Sitäpaitsi kun ihmiset kertovat auttamistavoistaan, tavalliset sekä julkisuuden henkilöt, niin se toimii myös mallina muille. Hyvä leviää. Jotkut kyynikot tietysti epäilevät kaikessa toisten tekemisessä vääriä motiiveja, kuten nyt siinä, että Sipilä antaa tyhjillään olevan talonsa pakolaisten käyttöön.
Hauska kuvitelma tuo tilanne kerjäläisen kanssa. Tämä voisi olla HS:n poliittinen pilakuva auttajan dilemmasta.
Motiiveista tulee mieleen esimerkki adoptiohaastatteluista.
Adoptioprosessin aikana kysytään motiivia, ja parempi on juuri sellainen itsekäs vastaus, että haluaa kiihkeästi itselleen lapsen, jotain omaa tähän maailmaan kuin ylevä selitys suuresta auttamisen halusta. Jos motiivina olisi näyttää hyvältä ihmiseltä, niin lapsi olisi vain näyttelyesine, mutta jos haluaa jonkun jota rakastaa, niin silloin lapsi saa todennäköisesti hyvän kodin.