perjantai 15. tammikuuta 2021

Sinikka Nopola (1953 - 2021)



Suruksemme olemme saaneet kuulla, että arvostettu ja tuottoisa kirjailija Sinikka Nopola on kuollut. 

Viimeksi olen lukenut Sinikan ja nuoremman sisarensa Tiina Nopolan yhdessä kirjoittaman sisarusmuistelmateoksen Siskossyndrooma, 60-luku kasvatti meidät. Kirja on julkaistu vuonna 2018 ja sisältää paitsi Nopoloille tyypillistä itseironista tarinointia ja siskosten käymää dialogia, niin myös perhekuvia, ystäväkirjasivuja, kouluaineita, piirustuksia kortteja ja kirjeitä. Materiaalin runsaudesta kiitoksen saavat äiti Orvokki ja isä Risto. 

Olen kirjoittanut blogini alkuaikoina Sinikka Nopolan proosakirjoista pari kertaa, novellikirjasta Tervehdin teitä kevätsukkahousuilla (täällä) ja romaanista Likka, äite ja rouva Obama (täällä)

Sinikka Nopola oli hyvin aktiivinen kirjailija aivan sairastamiseensa asti. Heinähattu ja Vilttitossu sekä Risto Räppääjä ovat tunnetuimmat Nopolan lastenkirjahahmot, joiden elämään moni lapsi on eläytynyt myös elokuvissa ja teatterissa. 

Siskossyndrooman alussa heti esipuheen ja kiitosten jälkeen on koskettava sivu sisaruudesta. 





Otan osaa Tiina Nopolan ja muiden Sinikka Nopolan läheisten suruun. 



2 kommenttia:

  1. Kiitos Marjatta -- muistutit Siskos-syndrooma -kirjan olemassaolosta, nyt kirjoitan sen ylös niin se osuu kohdalleni paremmin, tahdon lukea sen! Tämä sisko-aihe on minulle tärkeä ja juuri nyt "ajankohtainen".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on ollut tämä kirja jo kaksi vuotta, nyt sen lukeminen tuntuu aivan erityiseltä.
      Tiedän, että Sinikka ja Tiina Nopola olivat hyvin läheisiä ja se on liikuttanut minua tässä kovasti. Olen katsellut omalta siskoltani saamaani pyyhettä, jossa lukee "Kuinka ihmiset selviävät elämästä ilman siskoa?" ja tuntenut, miten kauheaa olisi menettää hänet. Vaikka näen siskojani harvoin, niin heidän olemassaolonsa on minulle hyvin tärkeä.

      Poista

Kolmanteen ja neljänteen polveen...

Kuvassa vasemmalla maamies isäni, kausipalkollinen Anni, ryhdikäs Mamma ja lempeä Pappa, minä Papan edessä 3-vuotiaana ja viimeisenä oikeall...