Kysymystä ei voi lähestyä abstraktiona. Täytyy kysyä: Miksi kirjoitit sen minkä kirjoitit? Miksi kirjoitat juuri nyt sitä mitä kirjoitat? Kirjoittaminen ei jatku tyhjiössä. Kirja kuvastaa sitä miksi olet tulemaisillasi, tai miksi olet tullut tai mikä olet ollut.
Coetzeelle esitettiin 1980-luvun alussa eräässä
haastattelussa kysymys, miksi kirjoitat. Hän oli silloin nelikymppinen, lukenut
matematiikkaa ennen kuin väitteli kirjallisuuden professoriksi Beckettistä ja
asunut kotimaansa Etelä-Afrikan lisäksi Englannissa ja Amerikassa, jossa
häneltä evättiin pysyvä oleskelulupa, koska hän oli osallistunut Vietnamin
sodan vastaiseen mielenilmaukseen. Vastauksessa näkyy matemaattinen
täsmällisyys, mutta ehkä myös beckettmäinen minimalismi ja eläminen eri
yhteisöissä. Hänessä kyti halu jättää
vaikea kotimaansa, mikä toteutui hänen jäätyään eläkkeelle Kapkaupungin
yliopiston kirjallisuuden professorin virasta vuonna 2002. Hän sai myös
Australian kansalaisuuden ja tarkastelee nykyään asioita Australiasta käsin,
mikä varmasti vaikuttaa kirjoittamiseen. ”Kirjoittaminen ei jatku tyhjiössä.”
Kirjailijan työt muuttuvat luonteeltaan hänen
ikääntyessään ja maailman muuttuessa hänen ympärillään. Lukijan lukutyylille
käy usein samoin. Nuorena luin yksittäisiä kirjoja kiinnittämättä paljonkaan
huomiota tekijään. Nykyään minua kiinnostaa yhä useammin koko kirjailijan tuotanto ja kaikki
tieto mitä hänestä löytyy, mikä tietokoneaikana on paljon.
Miksi luen ja välillä vähän kirjoitankin jotakin
lukemastani? Siksi, että on olemassa sellaisia suuria kirjailijoita kuten
Coetzee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti