tiistai 26. maaliskuuta 2013

Anne Tyler, Jää hyvästi, 2012



Anne Tyler on tuottelias seitsemänkymppinen amerikkalaiskirjailija. Hänen viimeisin romaaninsa Jää hyvästi on vähäeleisesti kirjoitettu kuvaus leskimieheksi jääneen Aaron Woolcottin surutyöstä  Dorothy-vaimon kuoltua yllättäen kotiverannalla suuren puun kaaduttua talon päälle. 

Harmi, että sekä kirjan suomalainen nimi että ulkoasu tuovat mieleen chicklit -tyyppisen kirjallisuuden. Kannen kuva on keijumaisen kaunis, mutta se ei kerro mitään tästä kirjasta. Aaronin vaimo Dorothy oli tuhti ja tumma latino! Alkuperäisessä nimessä The Beginner’s Goodbye on samaa huumoria, jolla Aaron tarkkailee läpi tarinan omaa rämpimistään. Nimi viittaa Aaronin työhön perhekustantamossa. Työpaikalla on keksitty myyvä artikkeli, arkielämän oppaat, kuten Aloittelijan viiniopas, Aloittelijan koliikkivauva, Aloittelijan mausteet ja jopa Aloittelijan syöpä. Suomalainen nimi Jää hyvästi on tavanomainen ja huumoriton.  

Aaron on oppinut lievän vammaisuutensa vuoksi välttelemään sääliviä ihmisiä. Hänellä on sama strategia vaimon kuoleman jälkeen. Hän pakoilee naapureita, jotka kantavat amerikkalaiseen tapaan hänen portailleen ruokavuokia myötätunnon osoituksena. Aaron valitsee remonttimiehensäkin sillä perusteella, että tämä suhtautuu tapahtuneeseen onnettomuuteen asiallisesti ilman turhaa imelyyttä.  Kun Aaronin kaltainen järkevä tyyppi alkaa nähdä kuolleen vaimonsa arkitilanteissa, työmatkalla ja vihanneshyllyjen välissä ruokakaupassa, voi vain kysyä, mikä mahtaa olla vierailujen tarkoitus. Aaronin yksinpärjäävyys  ei ollut ehkä hyvä piirre avioliitossa eikä ihmissuhteissa yleensäkään. Dorothy koki, että Aaron piti hänet etäällä. Tästä hän käy muistuttamassa.  Lukija voi päättää, ovatko näyt  oikeasti näkyjä vai Aaronin omaa pohdiskelua, se ei ole tärkeää. Tärkeää on, että Aaron oppii näkemään oman torjuvuutensa. 

Tylerin tyyli on rauhallista, helposti luettavaa ja miellyttävää. Kirjan luettuani ajattelin heti, että tämä pitää lukea myös englanniksi. Käännös on hyvä, kiitos ansioituneen kääntäjän Jaana Kapari-Jatan! Vain tuo nimi jää kaivertamaan. On todella vaikea saada alkuperäinen sävy suomenkielelle. Aloittelijan surutyö kuulostaisi aivan asiakirjalta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Joulukalenterikirja lapsille ja aikuisillekin omansa

Niin suloinen kirja, Montako yötä vielä, Prinsessa Pikkiriikki , 24 tarinaa  Hannele Lampela ja kuvitus Ninka Reittu .  Tutustuin Prinsess...