maanantai 9. joulukuuta 2019

Joululahjat - helppo nakki!

Vaikea keksiä joululahjoja, niinkö? 

Lukevat ihmiset antavat usein läheisilleen kirjoja. Allekirjoittaneellakin on täällä jo "lahjapajassaan" iso pino kirjoja paketoituna ja osa lähetetty eteenpäin. Mutta jos lahjan saaja ei lue, niin eikö kirjalahja ole vähän kuin antaisi soutulaitteen liikuntaa välttelevälle tai pastakattilan valmisruokia suosivalle. Ei käyttöä, ja ihan kuin lahjassa olisi piikikäs sävy: tykkäisin, jos lukisit, soutaisit, kokkaisit. Anna toiselle, mitä kuvittelet hänen itselleen toivovan, ei samaa kuin mitä sinä itsellesi toivot - kultainen sääntö oikein sovellettuna. 



Sitten on nämä "ihmiset joilla on jo kaikkea". Kati Tervo sanoi jossain haastattelussa, että he antavat Jarin kanssa toisilleen rahaa, vai oliko se Jari joka tämän kertoi. Hyvä lahja, ei mene hukkaan, kuten niin monet viime hetkellä keksityt lahjalahjat! Mutta useimmista lahjojen miettijöistä tämä saattaa olla hieman arkista, olisi kivampi yllättää... 

Tässä minulta teille muutama ehdotus todella tyylikkäiksi yllätyksiksi, jotka sopivat ihan kaikille. Kuvan vilkkuvaloinen joulupukki ehkä paremmin lapsille ja riikinkukko mummille. Joululahjamainoksista löytyy vaikka kuinka paljon hurmaavia, säteileviä ja vilkuttavia koriste-esineitä. Niitähän ei ole koskaan kenenkään taloudessa liikaa!




Kolmas näyttävä, hienosti muotoiltu lahjaesine, oma suosikkini, on kaiken lisäksi myös hyödyllinen käyttöesine. 




Kai te vietätte joululahjavalvojaisia, kynttilänvalossa askarrellen. Ai että et ole käsityöihminen. Ei se mitään, aina voi näprätä lahjaksi pieniä lupauskortteja, joissa lupaat tiskata, pestä auton, hoitaa lasta ynnä muuta arkista askaretta. Ei se mitään, jos muutoinkin teet näitä hommia - ajatushan on tärkein.

Niksi-Pirkan säästövinkki on myös syytä painaa mieleen: lainaa kirjastosta ystävillesi heille sopivia kirjoja ja paperoi ne kauniisiin edellisjoululta säästämiisi ja silittelemiisi papereihin. Tadaa, tuli halvaksi ja ystäväsi kiittävät! Älä anna sellaiselle joka ei lue (ks. kirjoitukseni alku!). Muista laittaa mukaan lappu kirjojen palauttamisesta, ettei lahjan saaja vaikka anna sitä oitis eteenpäin. 

Hyviä joulunalusaikoja ja joululahjavalvojaisia kaikkiin koteihin!

Terveisin, 
Nimimerkki 'Lahjan antaminenko vaikeaa?'


P.S. Joulukorttien valintaan pieni vinkki. Suosittelen kantaa ottavia, joita löytyy vanhoissa korteissa.  Eräs Kauko on lähettänyt Koululainen Taito H:lle tällaisen varoituksen sata vuotta sitten.



12 kommenttia:

  1. marjatta

    vilkkuvaloisten joulupukkien ja muiden jouluvalojen sitkeänä inhoajana sain äärettömän suurta mielihyvää seuraavasta uutisesta: pienen irlantilaisen kylän perhe oli naapuriensa kiusaksi vuorannut tonttinsa noin ziljoonalla välkkyvällä jouluvalolla. naapurit käskivät oikeusteitse perhettä sammuttamaan valoshownsa ja oikeus määräsikin minimoimaan lamput. valitusketjun jälkeen myös korkein oikeus oli samaa mieltä.

    ihanin jouluni oli viitisentoista vuotta sitten poikani kummitädin luona walesissa. istuimme leudossa ilmassa puutarhassa, pelasimme krikettiä ja kävimme välillä juomassa lasillisen viiniä kylän pubissa. kuuntelimme lauluja, jotka onnistuivat löytämään palan joulun henkeä liittymättä jouluun millään tavalla.

    meri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valot ovat pimeässä jopa tarpeen, mutta jos niitä on liikaa, niin tausta häviää täysin valomassan alle ja valon merkitys häviää. Tykkään kävellä katselemassa pihoja. Jotkut ovat tosi sadunomaisia, jotkut tyylikkäitä ja jotkut mauttomia, mutta talonväen mielestä varmaan upeita.
      Minä ilahdun aina, kun parvekkeemme turkkilaislamppu syttyy ajastettuna ja sen jälkeen tähtiketju. Sisällä käytämme vain oikeita kynttilöitä, ikkkunoiden tuikkulyhdyissä ja pöytäkynttilöinä.

      Joulusi Walesissa kuulostaa hyvin brittiläiseltä pubikäynteineen.
      Minun jouluni ovat tähän mennessä olleet yhtä vaille hyvin perinteisiä. Se yksi erilainen joulu oli parikymppisenä USA:ssa, jossa en viettänyt joulua oikein mitenkään.
      Tänä vuonna valmistelen taas perinnejoulua. Meille tulee oikein pukkikin, koska seurassamme on kolmivuotias pukkiuskoinen. Kuusi on jo valmiina. Vaihdoin eilen itsenäisyyspäivän sinivalkoiset koristelut punaisiin ja kultaisiin. Olen alkanut venyttää jouluaikaa molemmmista päistä. Viime vuonna pidimme joulupuutamme nuutinpäivään 13.1. saakka. Lapsuudessani kuusi koristeltiin aina aattona ja vietiin heti uuden vuoden jälkeen pois, mikä tuntui haikealta.

      Poista
  2. Tuo Niksi-Pirkan säästövinkki osui vähän liian lähelle. Vierailin itsenäisyyspäivänä vanhempieni luona, ja vein isälleni tuliaiseksi/pikkujoululahjaksi omalle kortilleni lainatun kirjaston kirjan! No, isä ymmärsi kauniin ajatukseni, eli että koska hän ei ole viime aikoina lainannut kirjastosta mitään itselleen (äidille kylläkin), ajattelin että hän ilahtuisi kotimaisesta rikoskirjauutuudesta. Niin ilahtuikin, ja piti kirjasta kovasti. Uskoisin, että nyt kun kirjailijan nimi on tuttu, hän löytänee sarjan kakkososan ensi vuonna luettavakseen kirjastosta ihan itsekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo oli kiva teko sinulta! Tiesit, mistä isäsi pitää ja tutustutit hänet uuteen kirjailijaan. Mutta ei se ihan ole Niksi-Pirkan vinkin mukainen, koska sinä itse veit kirjan ja kerroit, miksi sen toit.
      Niksi-Pirkan niksit ovat muuttuneet vitseiksi. Viime aikoina mieleeni on jäänyt sellainen, jossa kehotettiin sijoittamaan uusi miniä- tai vävykokelas sukukuviin reunimmaiseksi, koska siitä hän on helposti poistettavissa, jos suhde lopahtaa.

      Poista
  3. Ne ihmiset joille hankin lahjoja saavat itsekudotut villasukat tai itseleivottua joululeipää sopivin lisäkkein.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihania lahjoja ja ihailtavaa aktiivisuutta sinulta.
      Minä keräsin yhteen aikaan ruokalahjaohjeita, mutta siinä kävi niin, että ohjepino kasvoi ilman että tuli kokeilluksi yhtään leipää, kakkua tai säilykettä.
      Itsekudotut sukat on luksuslahja.

      Poista
  4. Muistan kun toinen poikani ilmoitti minulle joulun alla, että äiti, ei kannata ostaa kirjaa, kun hän ei enää lue niitä. Olin jo ostanut Maradonasta kertovan kirjan hänelle, poikani ovat jalkapallofaneja. Sain pojaltani kovasti kehuja kirjasta. Molemmat poikani lukivat kirjan, heidän kaverinsa lukivat kirjan, pikkuveljeni, joka ei lue kirjoja luki sen, ja sitten kirja lähti kiertämään kavereiden kavereille, ehkä kiertää tänäkin päivänä. Samoin kuin Taru sormusten herrasta ja Hobbitti jne.

    Lukuiloa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo mainitsemasi ovat varmaan houkutelleet monen ei-lukevan pojan lukemaan.
      Uuden tilastoinnin mukaan kaksi kolmesta pojasta lukee vain jos pakotetaan. Siksikin on hyvä, että on tällaisia "houkutuskirjoja". Hotakaisen kirja Kimi Räikkösestä voisi myös olla tällainen. En ole vieläkään lukenut sitä, vaikka juuri Hotakaisen tyylin vuoksi haluaisin lukea.

      Tänä vuonna annan 9-vuotiaille pojille uudet Neropatin päiväkirja -sarjan kirjat, 12-vuotiaalle fantasiaa ja 17-vuotiaalle uutuusromaanin. Luulen ja toivon, että nämä ovat saajiensa maun mukaisia.

      Lukuiloa sinulle myös, Mai! <3
      Minulla on luvun alla Ane Rielin romaani Pihka. Unto lukee Lucia Berlinin novellikirjaa A Manual for Cleaning Women (miehetkö eivät muka lue naisten kirjoittmia kirjoja!).

      Poista
  5. MM

    mites joulukortit: joko mailipuolelta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeita kortteja ilman muuta, muutamille tekstiviestejä lähettäville laitan kuvaviestin. Korttipino on kyllä ohentunut minullakin.
      Postikortit taitavat olla katoavaa kansanperinnettä, kuten käsityötaidot. Pääsiäiskorttien lähettäminen on jo jäänyt ja joulukorttien kohdalla on iso notkahdus.

      Poista
  6. Ei ole vaikeaa, kun ei anna (eikä saa) lahjoja. :D On ihanan rentoa. Korttejakaan en lähetä. Nautin kyllä toisten jouluvaloista ja -koristeluista. On mukavaa, kun täällä moni koristelee sen pienen etupihansa. Joillakin menee ihan överiksi koristelut, mutta minusta se on vain ihastuttavaa – eivät häiritse siis minua lainkaan. :)

    Tuo vessapaperiteline on suloinen, mutta en sitä kyllä omaan vessaani haluaisi. En, vaikka eläinrakas olenkin! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä on kaikki tosi karmeita. "Koiranystävien suosikki" -vessaperitelineen koira on niin alakuloinen, rassukka. Ei ihme, tuollaiseen tehtävään laitettu.

      Suomessa vietetään joulua pääsääntöisesti yhä pitkän kaavan mukaan. Ehkä sekin muuttuu vähitellen. Joulusauna on ainakin sellainen perinne, joka on useimnmilla jäänyt pois jo ajat sitten - luulen.

      Överivalot on joskus tosi hauskoja. Katselin kävelylläni erään pihan valaistuja eläinhahmoja. Ne oli söpöjä! Neonväreistä en pidä, ne tuovat enemmän mieleen vapun kuin joulun.

      Poista

Kolmanteen ja neljänteen polveen...

Kuvassa vasemmalla maamies isäni, kausipalkollinen Anni, ryhdikäs Mamma ja lempeä Pappa, minä Papan edessä 3-vuotiaana ja viimeisenä oikeall...