Meille syntyi pojantytär toissapäivänä. Minulla on onnellinen ja haikea olo. Pikkuisella on isot silmät, joita hän ei vielä päivän vanhana sairaalasssa käydessämme pystynyt pitämään kokonaan auki. Meidän maailmamme kirkkaus häikäisee häntä. Hän totuttelee tänne, viileään ilmaan ihollaan ja outoihin ääniin. Syöminen ja ruuansulatus on opeteltava. Äidin ja isän puhe on sentään tuttua ja rauhoittavaa, ja sylissä lämpimässä on hyvä olla.
Eräs runo alkoi pyöriä mielessäni. Tässä se on: Uuno Kailas, Lapsen kehto.
Lapsen kehto - valtakunta suurin:
siinä nukkuu pieni äärettömyys.
Salaperäinen on kehto keinuessaan:
siinä tuuditellaan tulevaisuus.
Siinä odottavat kapaloissaan
kaikki voimat, kaikki tapahtumat
kaikki viattomuus, kaikki synnit,
koko mystillinen ihmiselo.
Väkevä on lapsi, lapsen käsi.
Hän on kerran punnitseva meidät.
Lapsi leikkii huolettomin käsin,
nimillämme unohduksen leikin.
Vaarin sylissä |
Never forget who you are
Little star
Shining brighter than all the stars in the sky
Never forget how to dream
Butterfly
Never forget where you come from
From Love
(Madonnan laulusta Little Star)
Oi, onnea! ♥
VastaaPoistaKiitos, Katja! Ajatus menee koko ajan tähän pieneen ihmiseen ja vanhempiinsa, miten heillä siellä sairaalan perhehuoneessa kaikki sujuu.
PoistaOnnea - ihanaa 💕
VastaaPoistaKiitos Riitta! On jotenkin ihan omituinen olo, kun nuorimmallakin on jo oma lapsi ja minä sain nyt lähilapsenlapsen.
PoistaOnneksi olkoon Marjatta, suloisen näköinen pikkuinen!
VastaaPoistaKiitos Sanna! Hän on kuin ruusunnuppu.
PoistaVoi ihanuus, onnea! 💕
VastaaPoistaKiitos Maria! Tämä on minun ensimmäinen eläkeiässä saamani lapsenlapsi. Olin hurjan innoissani aiemmista, nyt olen herkempi.
PoistaOnnittelut :)
VastaaPoistaKiitos Jokke!
PoistaOi onnea ja helliä tunteita! <3
VastaaPoistaKiitos Elegia! Vauvan isä lähetti juuri niin hellyttäviä kuvia, että nousee hillitön suojelunhalu. Kun tämä maailma on niin vihainen nykyään...ja pienet avuttomia.
PoistaPaljon onnea!! Millä nimellä sinua kutsutaan?
VastaaPoistaNo, minähän olen Maiju-mummi. Olin pitkään Etelänmummi vanhimman pojan kaksosille, jotka elivät lähes neljä elämänsä ensimmäistä vuotta Lapissa. Vielä Etelä-Suomeen, meitä etelämmäs, muutettuaankin he käyttivät jonkin aikaa sitä nimeä. :)
Poista:) Meillä on äidin puolella kutsuttu hämäläisittäin mummuksi ja isän puolella mammaksi. Mukavia nämä eri nimitykset, Ruotsissa vähän tylsästi vain farmor/mormor.
PoistaIsäni isovanhemmat olivat mummu ja tuffa. Olen vasta aikuisena oivaltanut, että tuffa tulee sanasta storfar.
PoistaSatakunnassa käytettiin vielä minun lapsuudessani paljon ruotsalaisperäisiä sanoja, syötiin kaffelilla ja pyyhittiin hantuukilla, pöydän päällä oli tuuki ja istuttiin toolilla. Sängyssä oli matrassi, filtti ja tyynynvaaru. Minä olin isoflikka ja pikkusiskoni pikkuflikka.:)
Lämmin onnitteluhalaus <3
VastaaPoistaTuo ote Madonnan laulusta on ihana <3
Halaus vastaanotettu! <3
PoistaMadonna on ilmeisesti kirjoittanut tuon omalle tyttärelleen Lourdesille. Hienoa lyriikkaa.
Ihanaa, onnea mummille! ❤️
VastaaPoistaKiitos Amma!♥
PoistaKollegiaaliset virtuaalihalaukset onnetoivotuksineen lähilapsenlapsen maailmaantulon johdosta! Jokainen lapsi ja lapsenlapsi on ihme; ylimääräinen bonus elämältä:)
VastaaPoistaKollegiaalisesti, kiva - kiitos!
PoistaTällaisessa tilanteessa ikäänkuin rakkaus koko elämää kohtaan lisääntyy. Uutisia Syyrian lapsista lukee enemmän pala kurkussa. "Hän on kerran punnitseva meidät...", kirjoitti Kailas viime vuosisadalla.
On ainakin halu olla hyvä isovanhempi! :)
Ihme, totta.
Oi suloisuutta! <3
VastaaPoistaSuuret onnittelut teille! :)
Kiitos Maija! Hellyttävän suloinenhan hän on.
PoistaAika hienoa saada täällä onnitteluja. Työssä ollessa tarjosin työpaikalla täytekakkua ja olin polleana. Nyt me höpsähtäneet katselemme miehen kanssa koko ajan niitä muutamia kuvia, joita meillä pikkuisesta on,ja monet kakkukahvitkin on nautittu.
Onnea koko perheelle!
VastaaPoistaKiitos! Onneahan tämä on, elämän tähtihetkiä!
PoistaOnnittelut Marjatta! Teille isovanhemmuus taitaa olla jo aika mones kerta. Olen itse samassa vaiheessa ensimmäistä kertaa, tyttären kaksostyttöjen pitäisi syntyä parin viikon sisällä. Olen välillä hermoraunio kun pelkään sekä äidin että vaavien puolesta. Toivottavasti kaikki menee hyvin♥
VastaaPoistaOi, meillä oli myös ensimmäiset lapsenlapset kaksoset, tyttö ja poika, lähes 14 vuotta sitten. Sitten on pojat, 8v ja 6v ja nyt pikkuprinsessa.
PoistaLeena, kaikki menee hyvin. Kaksoset on hyvä juttu. Heillä on aina toisistaan seuraa.
Mukavaa odotusaikaa sinne teille! ♥
Onnea - tyttö tuli taloon ja elämääsi uusi ihminen ❤️
VastaaPoistaTyttö kävi jo äsken meillä ensivisiitillä matkalla sairaalasta omaan kotiin, näytti ihan puutarhatontulta kantokopassa.
PoistaUusi tärkeä ihminen! Kiitos onnitteluista Inna! <3
Lämpimästi onnea pikkuiselle, vanhemmilleen ja teille isovanhemmille.
VastaaPoistaAimarii, kiitos!
PoistaLämpimät onnittelut! <3
VastaaPoistaLämpimästi kiitoksia, Pihi nainen!
PoistaOnnea onnea onnea! Miten ihanaa!
VastaaPoistaKiitos Suketus!
PoistaLapsen ensimmäisiä vuosia on niin ihanaa seurata. Senköhän takia jotkut jäävät koukkuun ja haluavat aina vain lisää lapsia.
Minä olisin halunnut omien perään vielä adoptoida lapsen, mutta ei ollut varaa - onneksi näin, koska ihmisellä on rajansa, vaikka niitä ei aina tajua.
Suuronnittelut! Ja miten suloinen vauva, mikä onni että olette jo heti maailmanovella saaneet toisenne tavata.
VastaaPoistaSurkiitos bleue! Tapasimme tämän vauvan jo päivän vanhana, maailmanovella, kyllä.
PoistaPaljon onnea uudesta lapsenlapsesta! Minullakin tuhisee tässä reilun kuukauden ikäinen mytty sylissäni, ja ehkä siksikin niin herkistyin, kun luin tätä tekstiäsi. Aivan ihana, herkkä ja rakkaudentäyteinen kirjoitus!
VastaaPoistaKiitos Kia!
PoistaPaljon onnea sinulle ja kaikkea hyvää pikkuiselle!
Kiitos Marjatta!
PoistaOnnea Marjatta! Olin juuri viikonloppuna ortodoksisessa kastetoimituksessa ja herkistelen tässä vielä sen tunnoissa. Mieskaverista tuli ukki ja minusta varamummo :). Eihän sitä uskalla noin pieneen edes koskea, kun pelkää hänen särkyvän. Kun kävimme kotona ensi kertaa katsomassa niin olin vain hiljaa ja katselin - pientä ihmettä äidin sylissä rintaa imemässä. Oi, tuo tuttu Kailaksen runo koskettaa syvältä!
VastaaPoistaOnnittelut sinulle Beate56 ja kaikkea hyvää pikkuiselle!
PoistaMinä olen myös katsellut ja ihmetellyt.
Olen muistellut Helena Anhavan runoa:
Kun lapsen saat, katso malli sieltä missä vaisto on vielä tallella:
katso lintua, kissaa, oravaa...
Ihminen, luonnosta vieraantunut,
puhuu toisin kuin tietää,
hänen on paha olla.
Mutta ihmisen poikasella on ohut iho,
ei höyheniä, ei karvaa,
se tarvitsee suojaa, suojaa, suojaa.