maanantai 1. joulukuuta 2014

Elämää kotonuhjakkeena

Mökkirantaa Luumäen Kivijärvellä

Olen lukenut paljon viime aikoina -  ja hyviä kirjoja, joista olisi voinut kirjoittaakin,  mutta jostain syystä on luetuttanut enemmän kuin kirjoituttanut.
Ajatelkaa, miten hienoa suomen kieli on! Tämäkin muoto "on luetuttanut", se on enemmän kuin "I've felt like reading".


Olen myös haahuillut toisten blogeissa, ajatellut ja haaveillut. Haaveilu on ihanaa ajanviettoa, se on ajatusten sunnuntaita. 


Oletteko huomanneet, että pidensin blogini nimen Marjatan kirjaelämyksistä muotoon Marjatan kirjaelämyksiä ja ajatuksia? Tiedä vaikka rupeaisi enemmänkin ajatteluttamaan. Jospa ryhdynkin Havukka-ahon ajattelijattareksi! 


Moni on kirjoittanut blogeissa marraskuun tunnelmistaan. Minusta marraskuu on suloista karhunpesäelämää ja joulun odotusta. Mukavaa, jännittävää - kun on vähän joulupukkiuskoakin jäljellä - lämmintä, hyvän mielen aikaa. 


Meidän lähipuisto

Osuin Heli Laaksosen runoon Kotonuhjake, jonka kopioin tähän iloksenne.


Munst kotonuhjakkeisuus o hiano lahja,
mink ihmise voivat toisilles antta:
ota munt vastaa tämmösen takkusen
ja uupuneen, sää olet ainut kenel mää
voin olla vetelys.
Ja sen toisen vuarosana mene näi:
ol takkune, ol tukkone, ol untelo , ol rätti.

mul riittä, et olet sisält nätti.


Ja ohho, löysin arkistoista muutaman vuoden vanhan kuvan itsestäni kotonuhjakkeena. Kuva on nimetty "Eläkkeellä". Silloin nukuin työväsymystä pois. Tämän kuvan myötä hyvää joulun odotusta kaikille lukijoille. Olkaa kilttejä, myös itsellenne! Älkää olko turhan tehokkaita.♥



27 kommenttia:

  1. Oi, tuo blogin nimen 'ajatukset' on aivan mahtava! Ja karhunpesäelämä on ihanasti sanottu!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ellen. Oli pakko muuttaa nimeä, kun huomasin, että tekee yhä useammin mieli kirjoittaa muustakin kuin kirjoista.

      Poista
  2. Hyvin pidennetty! Kaikenlaiset ajatukset ovat tervetulleita ja sopivat mainiosti kirjaelämysten lomaan :)

    Onpa rento "lukutuokiokuva". Minulle käy usein noin kirjan kanssa, vaikka olisi kuinka hyvä kirja. Pakko vaan vetästä tirsat välissä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin alkuun hyvin tiukka, kirjalinjalla. Sitten leppostuin. Huomasin, että on mukava sekä lukea että kirjoittaa kirjojen ohessa muista asioista. Kuviakin on hauska katsella. Ajattelin toteuttaa jossain vaiheessa blogeissa kulkevan Kirjakuva päivässä -haasteen. Siinä saa taas kirjoittaa sitten ajatuksiaan kuvien ohessa. ;)

      Juu, lukutuokio on ihan aito tilanne. Sain vasta jälkeenpäin tietää, että minut on näin ikuistettu.

      Poista
  3. Tuo sohvakuva on niiin mahtava!! Joululomalla minulla on ohjelmassa samaa :)
    Ja ihan totta, suomi taipuu niin monenlaiseen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei voi olla parempaa joululomanviettotapaa kuin tällainen kunnon rentoutuminen. Sinunhan pitää ihan helteenkin takia varmaan viettää siestaa.

      Poista
  4. Ihania ajatuksia ja ihana kirjoitus! <3 Sie näytät tuossa alimmaisessa kuvassa aivan parikymppiseltä... (Ei sillä, et sinä muutenkaan miltään eläkemummolta vielä näytä!) Toivottavasti ryhdyt Havukka-ahon ajattelijattareksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos Ilona!
      Tässä iässä on niin, että jossain kuvassa näyttää ehkä vähän nuoremmalta, useimmiten mummelilta.

      Poista
    2. No, rehellisesti sanottuna ei pidä ainakaan sinun kohdalla paikkaansa! :) Mutta niinhän se taitaa olla kaikilla: välillä kuvat onnistuvat paremmin, välillä huonommin. :)

      Poista
  5. Kotonuhjakkeilu kunniaan! Sitä on täälläkin kovasti harjoitettu, vaikka käväisinkin välillä ihan ulukomailla eli Ruotsissa. Marras- ja joulukuu sopivat kotonuhjakkeena olemiseen erittäin hyvin.

    Blogisi nimi on nyt(kin) hyvä.

    Rentoa eloa ja oloa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna!
      Hyvää pimeän aikaa ja joulun odotusta sinulle! <3

      Poista
  6. Ihana tuo Laaksosen runo ja sopii niin hyvin minullekin. Olen varsinainen kotonuhjakkeiden kotonuhjake. En vaan jaksa tälläytyä, kun pääasiassa kotona töitä teen. Välillä kyllä vähän kyllästyn tähän olotilaan ja laitan "oikeat vaatteet" (verkkareiden tilalle) ja saatan jopa sipaista vähän ripsaria.

    Blogisi uusi nimi on oikein sopiva ja kuvaa blogin sisältöä mainiosti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaistahan se kotoilu on. Sitten kun lähtee jonnekin vaikka "pikkujouluilemaan" on mukavaa pukeutua.

      Hyviä hetkiä sinulle Jaana tutkimuksesi parissa!

      Poista
  7. Onpa tuo Kotonuhjake-runo mainio! Marraskuu on (oli) ihana kuukausi, silloin saa rauhassa viettää juuri sellaista nuhjakeaikaa kuin itsestä parhaalta tuntuu. Joulukuussa alkaa sitten jo tulla juhlaa ja elämä vilkastuu muutoinkin...

    Kiitos, toivotan sinulle ihanaa joulun odotusta! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pidän tuosta runosta joka lukemalla enemmän, hieno sanoma kodista paikkana jossa ihminen hyväksytään ja rakastetaan, vaikka ei aina olisi niin priimakunnossa.
      Muistan, miten mieheni huomautti yhdelle pojistamme huonosta käyttäytymisestä ja sanoi huolissaan, että ei ole viisasta olla noin ynseä kodin seinien ulkopuolella. Poika oikein pysähtyi, katsoi isäänsä pitkään ja sanoi, että luuletko muka, että minä muualla olen tällainen. Kotona pitää saada olla rennosti ja ladata akkuja. Heli Laaksonen osui asian ytimeen!

      Poista
  8. Minusta ajatuksillasi on yleistäkin merkitystä. Ehdottomasti niitä on mukava lukea kirjapohdintojen lisäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirjavuorenpeikko. Jospa minä sitten aina välillä laitan näitä "sinisiä ajatuksiani".
      Nyt alkoi tehdä mieli kirjoittaa Kati Tervon Sukupuusta.

      Poista
  9. Kiva kun tulee lisää ajatuksiasi, vaikkei kirjaelämyksissäkään mitään vikaa ole ollut. Haaveilu vie meitä eteenpäin. Yksi eläkepäivien ihanista iloista ja marraskuun pelastaja (kunpa vaan itse muistaisin). nimim. marraskuun synkistelijä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Inna! Minusta on tullut yöhaaveilija. Olen aina ollut tosi hyvä nukkumaan; nyt herään kerran yössä ilmeisesti lääkityksen takia ja haaveksin ja suunnittelen puolisen tuntia ennen kuin nukahdan uudestaan. Monta blogipostaustakin on jo varastoon sunniteltuna, päivän tunnit eivät vain riitä niitä toteuttamaan. ;)

      Nyt joulukussa on ihanaa, kun on niin paljon valoja ja muuta kaunista. Pistäydyin eilen Helsingissä Wanhan Sataman Naisten Joulumessuilla ihastelemassa. Voi sitä osaamisen ja kauneuden määrää...

      Poista
  10. Ihana postaus, ihana kotonuhjake. Täällä minäkin velourpöksyissä kotinuhjakkeena, Runo oli ihana ja antoi zemppiä kotinuhjakkuuteen jossa välillä on alhon sävyjä. :) Minullekin marraskuu on ok, paitsi pimeys haittaa, helmikuussa vasta väsähdän, mutta pian taas nouse, kun koittaa maaliskuu. :)

    Kauniita unosia. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tiia! Huomasin blogissasi kyllä niin upeat kimallekengät - olikohan ne uggit - että niillähän sinä potkit alhot pois tieltä!

      Joulun aika on niin kimalletta ja hauskaa, että sitten kun se on ohi, voi tuntua tyhjältä. Siihen pitää keksiä sopivat keinot... <3

      Poista
  11. Hienoa että laajensit blogin ulottuvuutta. Se on sitä kehitystä ;) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Blogi on vähän kuin romaanin rakentamista, luulisin. Tyyli muuttuu, tulee kokeiluja. Minulla on tullut rentoutta.
      <3

      Poista
  12. Kuten tiedät, rrrrakastan marraskuuta ja minusta tuntuu, että se johtuu siitä, että minun on pakko saada viettää luolanainenaikani! (kaksi ehtolausetta ja nyt tuli ./. 3pistettä) Hah-hah, mulla oli äikkä kymppi ja aineesta kirjoitin laudaturin. Nyt on kiva rikkoa joskus kaikkia sääntöjä.

    Samaa mieltä Suomen kielen rikkaudesta! Mikään kieli, tosin en tunne kaikkia maailman kieliä, mutta en ole tavannut vielä yhtä monipuolista, rikasta, antavaa, vahvaa kieltä kuin on suomi. Sinulla oli hyvä esimerkki.

    Sinulle takuulla tulee sopimaan just tuo uusi bloginimi paremmin kuin uskotkaan!

    Miten kaunis tuo mökkirannan tuulinen kuva. Vika kuva osoittaa, että osaat ottaa relasti;)

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän, sinä senkin salarakkaan ottanut. <3

      Minä olen myös tullut siihen päätökseen, että näissä kommenteissa voi unohtaa kirjoitussäännöt, eihän sitä kaikkea ehdi.

      Minäkään en tunne muita suomen lisäksi kuin englannin, jota osaan hyvin ja ruotsin, jota huonommin. Saksaa ymmärrän jonkin verran, mutta en osaa tuottaa. Naurattaa, kun jotkut sanovat jonkin kurssin jälkeen osaavansa kielen. En myöskään jaksa opetella uusia kieliä, kuten mieheni, joka on opiskellut aikuisena venäjää, viroa ja espanjaa. Minä keskityn mieluummin nauttimaan siitä, mitä osaan parhaiten. Olen lukenut lukioikäisestä asti englanninkielisiä romaaneja alkukielellä. Nyt huomaan, että blogiaikana olen lukenut vähemmän enkä ole myöskään postannut aina englanniksi lukemistani, koska pitäisi kirjoittaessa vaihtaa kieltä.

      Niin siinä varmaan käy, että alan höpistä kaiken maailman asiosta. ;) Mies jo varoitti: pysy kirjoissa! Nämä kuvat ovat taas hänen ottamiaan. Minustakin mökkirannan kuva on kaunis, hurjalla tavalla.
      Vähän mietin tuon löhökuvan kanssa. Syy: maha näyttää isolta - onkohan minulla joku tyyny siellä selän allakin - ajattele miten turhamainen ihminen voi olla! Sitten koomisuusaspekti voitti.

      Poista
  13. Ihana sana. Jouluun täydellinen. Ihmisen on hyvä rauhoittua edes silloin. Kuuntelin ystäväni jouluohjelmaa ja stressaannuin. En jaksaisi ystäviä jouluna. Aatosta lähtien ystäviä, sinne tänne menoa. Aivan kuin pelättäisiin omaa perhettä, kahden oloa jne.

    VastaaPoista
  14. Minä olen alkanut käyttää tuota sanaa jatkuvasti. Tänäänkin, kun poika ja vaimonsa lähtivät ja jäimme kahdestaan, kävimme miehen kanssa ensin kävelyllä ja vaihdoimme sitten kotonuhjake-housuihin eli ruutuflanellihousuihin ja ryhdyimme katselemaan elokuvaa.

    Ajattelen ihan samoin. ei kaikkien kanssa tarvitse olla jouluna eikä hommata lahjoja rutiininomaisesti. Eikös joulu Suomessa olekin perinteisesti perhejuhla.
    Aikoinaan lähetimme ystävien kesken toisillemme joululahjat, mutta kun perhe laajeni, niin ehdotin, että lopetetaan se ja muistetaan toisiamme tuliaisilla, kun vieraillaan.

    VastaaPoista

Toinen tuntematon

Toinen tuntematon (2017) syntyi, kun viestintätoimisto Ellun Kanat Kirsi Pihan johdolla ja  WSOY ryhtyivät yhteistyöhön tavoitt...