tiistai 21. tammikuuta 2014

Yle Teeman Kirjaohjelma, Tieteestä ja uskonnosta


Kirjaohjelma on tiivis ja tasokas kirjallisuusohjelma, joka tulee Yle Teemalta maanantai-iltaisin. Muistan katsoneeni aiemmin ainakin Knausgårdin haastattelun.

Eilisen ohjelman aiheena oli tieteen ja uskonnon suhde kirjallisuudessa. Katsoin sen Areenalta ja pysäyttelin saadakseni hyviä sitaatteja. Toimittaja Siss Vik haastatteli englantilaista kirjailijaa Ian McEwania ja norjalaista fyysikkoa, nunna Katarina Pajchelia. Toinen toimittaja, Anita Reinton, vieraili norjalaiskirjailijan Gert Nygårdshaugin luona.


Keskustelu Ian McEwanin kanssa käytiin osaksi ruumiinavaushuonella ihmisen aivojen äärellä. McEwan oli seurannut aivokirurgin työtä romaaniaan Saturday varten, joten aivot eivät olleet hänelle mitenkään tuntematon asia. Hänen kirjojensa päähenkilöt ovat usein tiedemiehiä. McEwan on materialisti, rationalisti ja ateisti. Hän ajattelee romaaninsa päähenkilön tavoin, että aivojen mysteerin selvittäminen on hyvässä vauhdissa laboratorioissa ja ennen pitkää se on selvitetty. Kirjailija seuraa tieteen saavutuksia eikä voi luottaa ihmisiin, joiden elämänkatsomukseen kuuluu tiukka varmuus vailla todisteita.

Uskonnon ongelma on kiveen hakattu totuus. Tiede on kuin laiva, joka korjaa alati kurssiaan.

Uskonto tappaa uteliaisuuden.

Jos ei välitä tieteestä, on vain puoliksi intellektuelli.

Pidän romaania ihmeellisenä ja monisyisenä instrumenttina, joka tutkii, keitä me olemme, meidän tilaamme ennen ja tässä ajassa.

McEwanin romaanissa Black Dogs maailmankatsomuspohdiskelu nousee aviopuolisoilla rakkautta koettelevaksi tekijäksi, kun toinen alkaa kääntyä mystisyyteen toisen pysyttäytyessä tieteellisessä maailmankatsomuksessa .



Hiukkasfyysikko Katarina Pajchelilla on kaksi erilaista maailmansyntyselitystä, työssään alkuräjähdys ja nunnana 1. Mooseksen kirjan luomiskertomus. Toimittaja kysyy, miten hän yhdistää nämä kaksi. Pajchel vastaa, että hän ei lue Raamattua kirjaimellisesti. Hänen avoimen uskonsa mukaan Raamattu on vertauskuvallista ja runollista tekstiä ja sisältää mm. useita luomiskertomuksia.

Hyvin yksinkertaistettuna uskonto kysyy "miksi". Se etsii merkitystä ja yhteyttä.  Luonnontiede kysyy pikemminkin "miten".


Tuottelias ja monipuolinen kirjailija Gert Nygårdshaug on kirjoittanut jo 40 vuotta noin  kirjan vuodessa. Hänen teemojaan ovat ekologia, ilmasto ja luonnontiede. Hän on perhoskeräilijä, kuten romaaninsa Mengele Zoo päähenkilö. Hän toivoo, että uskonnot saataisiin pois maan päältä häiritsemästä ihmisten elämää. Romaanissa Prost Gotvins geometri nuori pappi paljastaa katolisuuden ihmeet huijaukseksi ja joukkopsykoosiksi ja lähtee sitten tutkimaan oman kristinuskonsa edellytyksiä, jotka huomaa yhtä hatariksi. Nygårdshaug kutsuu uskontoja taikauskoiksi, koska ne perustuvat niin mitättömään todennäköisyyteen. Kun toimittaja kysyy, mitä ihmispoloisille tapahtuu, jos he jäävät ilman uskontoa, Nygårdshaug sanoo heidän tulevan onnellisiksi. Miksi joku haluaisi kuunnella aamuisin radiosta aamuohjelmaa, jossa hänet haukutaan syntiseksi heti päivän alkuun? Kirjailija ei ymmärrä, miksi nykyaikana vaalitaan keskiaikaisia käsitteitä kuten perisynti.
Kun toimittaja kysyy, miksi Nygårdshaug haluaa niin kiivaasti tieteellisen näkökulman kirjoihinsa, haastateltava vastaa, ettei tarvitse mennä kuin 50-luvulle, niin tieteellinen tutkimus ja kirjallisuus nivoutuivat yhteen. Kun Einstein tuli esittelemään teorioitaan 20 ja 30 -luvuilla Amerikkaan, kirjallinen eliitti ympäröi hänet.

Nykykirjallisuus on likipitäen sitä, että kirjailija on kuin muurahainen, joka pyörii ilmapallon sisällä tajuamatta, että ulkopuolella on paljon laajempi todellisuus.


4 kommenttia:

  1. Olen seurannut tätä kirjaohjelmaa pari jaksoa, ensimmäisessä oli American Psykon kirjoittaja Ellis ja viimeksi Ian McEwan. Hyvä ohjelma ja tuo kirjailijaa lähemmäksi lukijaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. McEwan oli valtavan miellyttävä keskustelija. Tuli heti houkutus lukea hänen tuotannostaan ne, mitä en ole lukenut. Muistan lukeneeni ainakin Sementtipuutarhan, Ajan lapsen, Sovituksen (upea!) ja tämän Lauantain, josta hän nyt puhui.
      Tämä ohjelma on kestoltaan vain puolituntinen, mutta tuntuu pitemmältä, koska on niin hyvin rakennettu.

      Poista
  2. Oi, minun pitäisikin lukea tuo Mustat koirat. Ian McEwanin Lauantai on aivan erityinen kirja...Siinähän on paitsi neurokirurgi, myös vaimo, joka on asianajana. Suomen Asianajajaliitto otti minuun viime vuonna yhteyttä juuri siksi, että olen niin paljon fanittanut Lauantaita;) He julkaisisvat sitten jossain omassa lehedessään minun arvioni kirjasta.

    Jos haluat kokea jotain hyvin erikoista, lue Vieraan turva, mutta ÄLÄ katso siitä tehdyn elokuvan traileiria. Minä katsoin, enkä ole vieläkään ihan tasapainossa. Entäs sitten Ikuinen rakkaus. Se ei ole ollenkaan mitä nimi antaa olettaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin kurkkimassa sinun Lauantai-postaustasi. Kirjan tunnelma palautui elävästi mieleeni, sinä osaat siirtyä hienosti aina kulloisenkin kirjan tyyliin. Kerro sitten, kun Asianajajaliitto palaa asiaan. Ei ihme, että ovat kiinnostuneet.

      Kiitos vinkeistä! Taas on kaksi uutta kirjaa kirjastovihossani.

      Poista

Väinö Linna, Tuntematon sotilas (Kirjablogit ja 101 kirjaa, vuosi 1954)

Kuva: Tuntematon sotilas, Elokuvapainos, 1956 Väinö Linnan suomalaisista sotilaista kertova romaani  Tuntematon sotilas , 1954, on it...