sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Marjatan päivänavauksia 1, sopii myös iltahartaudeksi

Otsikko tulee siitä, että löysin tämän tekstin tallentamieni koulupäivänavausten joukosta. Lainaan osan joka tuntuu sopivan hyvin tähän päivään. Siteeraan siis itseäni. Ymmärrän jättää pois alun lempeän toivotuksen "Hyvää huomenta hyvät oppilaat!"


Kirjasta The Family of Man
                                   ..............................................

Ensin mietelause: Älä arvostele toista ennenkuin olet vaeltanut kaksi viikkoa hänen mokkasiineissaan. Nykyään tämä on muuttunut meillä muotoon: Älä tuomitse toista ennenkuin olet ollut päivän hänen housuissaan tai hänen kengissään. Eläytymisaika on lyhentynyt kahdesta viikosta päiväksi. Siksikö, että meillä nykyajan länsimaisilla ihmisillä on sitä aina liian vähän?


Seuraavaksi pieni tarina, jonka tarkoitus on opettaa meille, miten olla ihmisenä maailmassa toisten ihmisten joukossa. 
Intiaani-isoisä istui pitkään hiljaa lapsenlapsensa kanssa ja alkoi sitten kertoa tälle, miten meidän kaikkien sisälle on lukittu kaksi sutta, jotka käyvät jatkuvaa taistelua keskenään. Toinen susi edustaa vihaa, kateutta, ylpeyttä, pelkoa ja häpeää ja toinen susi lempeyttä, ystävällisyyttä, kiitosta, toivoa ja rakkautta. Lapsi kysyi innokkaana: ”Ukki, ukki, kumpi on vahvempi, kumpi voittaa?” Hän sai vastauksen: SE JOTA SINÄ PÄIVITTÄIN RUOKIT, SE VOITTAA.   

                                   ....................................................

Musiikkina olin soittanut silloin kymmenisen vuotta sitten Outi Hovatan kappalen Lempieläimiä, mutta sinä Rakas Lukija voit kuunnella omaa lempimusiikkiasi. Kutkuttaa kauheasti laittaa tähän hymiö, se kai kuuluu vain kommentteihin - no :) ;) :D noin, nyt rikoin rajoja! 



Eläydy kulkemaan turvapaikanhakijan mokkasiineissa, ei kahta viikkoa vaan ehkä kaksi kuukautta tai kaksi vuotta, väliaikaisesta majoituksesta toiseen. Yrität kaikkialla sanoa, että sinulle kelpaisi hyvin se halvin kuorittu riisi - please. Terveysruokiin ehtii tottua myöhemmin, ohrattoihin, perunoihin ja lanttuihin. Jos tuot tämän julki - julkeat arvostella - niin voisiko odottaa, että ne ihmiset, joilla kaikki on hyvin, jaksaisivat ottaa sinun kommenttisi vastaan merkkinä väsymisestä tai yrityksenä vaikuttaa. 
Nyt kulkee Youtubessa video, jossa ruoka-annosta esittelevän henkilön englanninkielinen puhe on käännetty tarkoituksella väärin. Hän sanoo, että tämä on koirien ruokaa, tämä on ongelma naisille, ja videon päällä kulkee teksti "This food only good for dogs or for women" siis vain koirille tai naisille sopivaa. Pakolaismies vetoaa naisten puolesta, ja joku ilkeämielinen haluaa asian näyttävän siltä, että irakilaisten kulttuurissa naiset alistetaan ja rinnastetaan koiriin. 

Jotkut uskovat muutoinkin kritiikittä aivan omituisia tarinoita maahamme pyrkivistä kanssaihmisistä. He haluavat uskoa näin.

Tarina 1
Inksassa oli turvapaikanhakija nostanut vanhukselta tippuneen lompakon ja sanonut viattomasti: "Teiltä putosi tämä." Tällöin toinen vieressä odottanut oli siepannut lompakon. Myöhemmin oli vanhusparan pankkikortilla nostettu Keltsulla rahaa. 
Kukaan turvapaikan asukas ei osaa sanoa "Teiltä putosi tämä". He opettelevat vasta yksittäisiä sanoja. Inkeroisten kaupat ovat puolta kauempana  (7 km) kuin Myllykosken eli Mylsän (3 km) ja aivan hätämajoituksen vieressä on iso ABC-myymälä. Miksi olisi kävelty, jalanhan he kulkevat, noin kauas? Ja paras viimeksi: Keltakankaalla ei ole ollut koskaan minkäänlaista pankkia tai pankkiautomaattia.

Tarina 2
Porissa oli turvapaikanhakija mennyt häpeämättömästi kassan ohi kärryt kukkuroillaan tavaraa. Poliisi oli mennyt perään majoituspaikkaan ja hakenut tavarat pois.
Miten voi mennä kassan OHI? Ja jos jotenkin voisikin, niin kaipa se pysäytys tapahtuisi nopeammin, ei vasta sitten, kun on kolisteltu kärryjä muutama kilometri pitkin katuja, tavarat reitin varteen tippuen.
Kun kysyin, kuka oli nähnyt, niin joku oli kuullut joltakulta, jonka tuttu oli nähnyt. Mutta totta se on kuulemma silti!

Tarina 3
Turvapaikanhakija oli kiivennyt korkealle omenapuuhun toisen odottaessa säkkien kanssa puun alla. Iso määrä omenia oli viety. Tämäkin tapahtui Porin seudulla. On puhuttu, ja on kuultu.
Kysymys: Missä on tänä syksynä hyvä sato omenapuissa? Kertokaa se minulle!

SE JOTA SINÄ PÄIVITTÄIN RUOKIT, SE VOITTAA!



Kuvituksena the Family of Man kirjan otoksen lisäksi tänään ottamiani kuvia kaupunkiluonnosta. Lokakuu, vielä näin kukkeaa!

10 kommenttia:

  1. Tuo, että ei itse ole nähnyt, mutta tuntee jonkun, joka on, on tyypillistä myös urbaaneille legendoille. Minäkin tunnen monta ihan fiksua ja sivistynyttä ihmistä, jotka on uskoneet vaikka mihin legendaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Nämä ovat tämän ajan legendoja. Jossain niitä oikein tehtaillaan.

      Poista
  2. Haluan suositella Humans of New Yorkin kampanjaa, jossa haastatellaan Eurooppaan saapuneita pakolaisia. Kunpa ne käännettäisiin suomeksikin. Ehkä useampi ymmärtäisi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin Googlessa katselemassa. Hyvä, että tällaisia kampanjoita on olemassa.
      Kyllä oikeaa tietoa saisi. Helsingin Sanomissa on myös ollut pakolaisten haastatteluja, samoin pienemmissä lehdissä ja naistenlehdissä. Jospa ne vaikuttavat ajan mittaan.

      Poista
  3. Olen jo lakannut seuraamasta muita kuin virallisen median "tositarinoita", heillä kun on journalistinen etiikka velvoitteenaan ja uutisten todenperäisyys pitää varmistaa. Kaikki tämä huuhaa on niin pöyristyttävää. Pakolaisten avuntarve on kiistaton tosiasia, ja kiistaton tosiasia on meidän velvollisuutemme auttaa. On aivan turhaa käyttää energiaa pakolaisten mollaamiseen yksittäisten (ja totuusarvoltaan kyseenalaisten) tapausten perusteella, kun kaikkien etu olisi se, että toimeen tartuttaisiin ja homma hoidettaisiin kuten sivistysvaltiossa kuuluu. Nyt on tärkeintä saada kodittomat ihmiset lämpimään.

    Olen ihaillen seurannut kannanottojasi, Marjatta! Olet ihmisyyden asialla! ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Elina! ♥ Minun pitäisi kirjoittaa kirjoista, mutta palaan aina uudestaan tähän aiheeseen.
      On kauheata katsella, miten porukat käyttävät aikaansa turhaan mellakointiin. Minulle on uusi asia, että myös maahanmuuttoa puolustavat ihmiset huutavat aggressiivisina kaduilla. Meillä täällä maalaiskaupungissa ei sellaista onneksi ole.

      Poista
  4. En harrasta linkkien laittamista kommentteihin, mutta nyt teen. Eikä tämä vie omalle sivulleni.Kirjoitat vain niin totta. Luin viikolla Kotkasta, kuinka maahanmuuttajia on aktivoitu toimintaan. Minusta se oli hienoa.

    Hieno on myös linkkini sisältö. https://motiivilehti.fi/lehti/artikkeli/professori-helena-ranta-ihmisarvo-ei-ole-mielipidekysymys/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkistä, Ulla! Voi miten hyvin Helena Ranta puhuu.
      "Jokaisessa lähtömaassa tilanne on erilainen ja jokaisella on omat syynsä lähtöön, mutta lähes poikkeuksetta lähdölle on riittävä peruste."
      Tuon kun saisi kaikki suomalaiset uskomaan! Lähtisikö kukaan turhaan hyvistä oloista pakolaisen osaan? Jotkut puhuvat turismista. Kun menisivät katsomaan hätämajoituspaikkoihin, niin käsitys saattaisi muuttua.
      Meidän hoiva-ala tarvitsee työvoimaa. Ei kaikissa töissä niin isoa kielitaitoa edes tarvita. Kotkan esimerkki on hyvä. Se että pakolaiset ( mm.lääkäri ja englnaninope) käyvät pitämässä vanhuksille toimintatuokioita ja ulkoiluttamassa heitä toimii myös mallina joutilaille suomalaisille, jotka vain arvostelevat yhteiskuntaa vanhusten hylkäämisestä. Rantahan sanoo tuossa myös, että meilä on edessä moraalin tarkistaminen. Tässä pakolaisten tulon aiheuttama kriisi voi saada hyvää aikaan.

      Poista
  5. Minäkin olen ihmetellyt, pakolaiskeskustelua sivusta seuranneena, miten ihmeessä jotku voivat vielä uskoa muutamien törkyjulkaisuiden juttuja. Mutta toisaalta, olenhan sen nähnyt muutenkin, että jotkut ovat valmiita uskomaan ihan mitä tahansa, joka on valtamedioita vastaan, ihan vain koska se on niitä vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, yleensä myös kaikkia auktoriteetteja vastaan, itse kun noin vaistonvaraisesti tiedetään paremmin.
      Tällä hetkellä tyrkytetään niin paljon oikeaakin informaatiota, että ihme jos ei ala tarttua. Mutta jos ei lue eikä katso mitään muuta kuin omasta kännykästä MV-lehteä, niin sillä tavalla pystyy olemaan pussissa.

      Poista

Joulukalenterikirja lapsille ja aikuisillekin omansa

Niin suloinen kirja, Montako yötä vielä, Prinsessa Pikkiriikki , 24 tarinaa  Hannele Lampela ja kuvitus Ninka Reittu .  Tutustuin Prinsess...