Lainaan lähes koko Epilogi-tekstin Henning Mankellin teoksesta Juoksuhiekka (2014). En pysty pätkimään sitä, koska se on niin kaunis tällaisena.
Sinua ympäröi elämässäsi valtaisa määrä ihmisiä. Monet heistä panet vain pikaisesti merkille, mutta unohdat saman tien. Toisten kanssa kohtaat hetken silmätysten, mikä johtaa jonkinlaiseen tunnepitoiseen kosketukseen. Ja toisten kanssa sinä keskustelet.
Edelleen sinulla on perhe, ystäviä, tuttavapiiri. Kaikki läheisesi. Jotkut tippuvat kyydistä, kiintymys viilenee, vilppi panee pisteen yhdessäololle, ystävistä tulee joskus vihollisia.
Mutta suurin osa heistä on vain ihmisiä, joiden kanssa satut elämään samaan aikaan. Heitä on miljoonia, ihmisiä jotka käväisevät pikaisesti maapallolla, ja heidän elämänsä lomittuvat sinun elämäsi kanssa.
Sairastuttuani syöpään olen usein nähnyt unta, että kuljen kaduilla, joilla liikkuu paljon ihmisiä. Joskus on vaikea päästä eteenpäin. Nopealla leikkauksella uni vie minut vilskeeseen, teatteriin, kahvilaan tai lentokoneeseen. Etsin jotakuta ihmistä jonka tunnen, ja joka puolestaan etsii minua.
Siihen uni päättyy. Herään melkein aina suureen helpotukseen. Näissä minua ympäröivissä ja ympäröineissä ihmisissä ei ole mitään pelottavaa. He herättävät uteliaisuuden siitä, keitä he oikeastaan olivat. Olisin halunnut tuntea monet heistä.
Kuten naisen Pyhän Tapanin tuomiokirkossa, tangotanssijat Buenos Airesissa tai tytön, joka löysi vanhempansa Mosambikin kokoontumisleirillä.
Samoin metsurin ja kauppiaan, jonka metsuri tappoi keskisessä Norrlannissa 60 vuotta sitten.
Kaikki nämä tuntemattomat ihmiset ovat mukanani. He ovat olleet osa elämääni lyhyen hetken.
Kaikkien heidän kanssa jaan sen, mikä on ollut elämäni.
Todellinen perheemme on loputon. Vaikka emme edes tiedä, kenet olemme tavanneet ohikiitävän hetken ajan.
Alleviivasin muutaman lauseen siltä varalta, että kansanedustaja Olli Immonen käväisisi lukemassa tätä blogia, pysähtyisi näihin ja kokisi äkillisen oivalluksen. Hänkin on nimittäin korostanut kovasti perheen merkitystä, mutta hänen perhekäsityksensä on paljon suppeampi kuin humaanin kosmopoliitin Mankellin. Immonen näkee vihollisia kaikkialla ympärillään, ihan tuntemattomissa ihmisissä. Hän kirjoittaa Facebook-päivityksessään 25.7. unelmastaan, jossa 'vaikeiden aikojen puristuksessa elävät suomalaiset taistelijat nujertavat monikulttuurisuuden painajaisen'.
Luen Helsingin Sanomista vieretysten ladottuja Olli Immosen julistusta ja otetta Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta tältä vuodelta. Ne ovat yksi yhteen, paitsi että Immonen käyttää koomista paatosta ja puolueen ohjelmassa on asiakieltä.
Immonen: Taistelemme loppuun asti kotimaamme ja yhden ainoan Suomen kansakunnan puolesta. Voitto on oleva meidän.
Ohjelma: Suomen on irrottauduttava siitä 25 vuotta jatkuneesta ajatuksesta, että maahanmuutto ja monikulttuurisuus sinänsä olisivat tarpeellisia tai tavoiteltavia asioita.
Miten sinulle Olli on käynyt näin? Sinä kasvoit Kuhmossa, sinisten vaarojen keskellä. Ehdit Tuupalan kouluun juuri ennen kuin minä lopetin siellä ja muutin pois paikkakunnalta, sinä seiskaluokkalainen pikkukaveri ja minä opettaja, molemmilla unelmamme. Ehkä ohitimme toisemme koulun käytävillä.
Ymmärsitkö sinä Ilmari Kiannon Nälkämaan laulun eli Kainuun marssin sanat jotenkin väärin?
Tämä ylväs ja pateettinen laulu oli tapana - on ehkä edelleenkin - kajauttaa kaikkien tilaisuuksien, myös koulujuhlien, lopuksi seisaaltaan.
Kainuhun kansa, ah arpasi lyö!
Missä on ryhtisi, kunniatyö?
Meidän on uudesta luotava maa!
Raukat vain menköhöt merten taa!
Oletko sinä Olli nyt mielestäsi luomassa maata uusiksi? Kuule, sinä et onnistu, vaikka kuinka puhuisit me-muodossa. Suomessa on niin paljon sivistystä, että me emme ota vastaan tuollaista Übermensch-puppua. Jos sinä tai 'kanssataistelijasi' alatte esittää, että on olemassa jokin 'ruma kupla, jossa vihollisemme elävät' ja että holokausti on keksittyä, se ei uppoa meihin - hups, olin sanomassa perussuomalaisiin, mutta sen sanan yleismerkityshän ei enää toimi - sanomasi ei uppoa suureen enemmistöön suomalaisia.
Olli, minä epäilen, että et kirjoittanut kaikilta osin itse tuota Facebook-tekstiäsi. Ei lainaamisessa mitään pahaa ole, lainasinhan minäkin pitkästi Mankellia, mutta kannattaa miettiä, mistä lainaa ja laittaa lähteet esiin. Näyttää siltä, että olet kopioinut samantyyppisiä sivuja, mistä norjalainen massamurhaaja Breivik on kasannut hullun manifestinsa. Älä mene enää niille sivuille!
Käy sen sijaan lukemassa bloggaaja Miskan ansiokas kirjoitus, jonka hän oli laatinut koulunsa veteraanipäivän juhlapuheeksi viime keväänä. Löydät sen hänen blogistaan Kirjoitan ja luen, siis olen.
Siirryn nyt pois sinä-kielestä. Teki niin mieli puhua suoraan Ollille, läheisesti.
Miska varoittaa kieroon kasvaneesta isänmaallisuudesta, jossa tietyt ryhmät sanelevat sen, kuka saa olla suomalainen ja kuka ei. Tästä on yhä enemmän syytä olla huolissaan.
En ymmärrä millään tuota ulkomaalaisvihaa Immoselta, jonka vaimo Fija on bosnialaistaustainen? Miten hän voi selittää aatteensa vaimon sukulaisille? Ehkä hän ei selitä.
Oma mielipiteeni on, että maahanmuuttoon on suhtauduttava asiallisesti ja kiihkottomasti. Tottakai se tuo mukanaan myös ongelmia. Suomalaisetkin ovat olleet maahanmuuttajina ongelmallisia Ruotsissa. Tällä hetkellä Espanjan aurinkorannikolla on kova tarve sosiaalityölle alkoholisoituneiden suomalaisten keskuudessa, siellä on jopa joitain asunnottomia suomalaisia.
Joidenkin tahojen hahmottelema yksikulttuurinen yhteiskunta on nykyaikana mahdottomuus, jonkinlainen fantasia. jotenkin se vielä onnistuu Pohjois-Koreassa. Sekö on tavoite?
Lainaan uudelleen Mankellia: Todellinen perheemme on loputon. Vaikka emme edes tiedä, kenet olemme tavanneet ohikiitävän hetken ajan.
........
Luin heti tämän julkaistuani Silta lepää -blogin Robert Jordanilta niin hauskan tekstin monikulttuurisuudesta nimellä Maahanmuuttaja, että linkitän sen vielä tähän.
...................
Katselin tänään myös suorana netistä suurimman osan Helsingin Kansalaistorin tapahtumasta monikulttuurisen Suomen puolesta. Upeaa! Nopealla aikataululla saatiin ihmisiä paikalle 10 000. Hyviä puheita, joissa pohdittiin mm. sananvapautta. Sananvapaus loppuu siihen, missä väkivalta alkaa, ja sananvapauteen liittyy myös vastuu ja seuraamukset.
Uudelle kansanliikkeelle kannustukseksi antropologi Margaret Meadin ajatus: Never doubt that a small group of thoughtful, committed citizens can change the world; indeed, it´s the only thing that ever does.
...................................
Lisäys 5.10. 2015
Henning Mankell kuoli tänään syöpään. Hän oli sanonut juuri pari viikkoa sitten haastattelussa, että ei välillä muista edes sairastavansa, kun on niin paljon muuta ajattelemista.
Ihmettelen, minkälaista monikulttuurisuutta Immonen oikein vastustaa. Ilmeisesti mikä tahansa afrikkalaistaustainen ei sovi hänelle. Sen sijaan (pohjois)amerikkalaisuus näyttää sopivan, samoin (keski)eurooppalaisuus. Eikö Immoselle ole todellakaan käynyt mielessäkään, että Suomessa on ollut maahanmuuttoa ja vieraita kulttuurivaikutteita iät ja ajat? Ennen afrikkalaisia oli tietysti virolaisia, venäläisiä ja ruotsalaisia? Eivätkö suomalaiset itsekin ole maahanmuuttajia? Eivätkö aitoja suomalaisia ole itse asiassa saamelaiset, jotka asuttivat Suomea ennen "suomalaisten" "maahanmuuttoa"? (tämä ajatus taisi olla kirjassa Joenjoen laulu?)? Ja eikö jopa Maamme-laulu ole saksalaisen säveltäjä eli "monikulttuurisen" "maahanmuuttajan" tuotos? Minusta tämä Immonen on täysi pelle. Onneksi mielenosoituksia on järjestetty. Ehkä menee viesti jakeluun, että kaikkille suomalaisuus ei tarkoita samaa kuin hänelle - tai sitten ei.
VastaaPoistaJust niin!
PoistaPakolaisista chileläiset ja vietnamilaiset mahtuivat meille vielä ilman isompia mutinoita. Nyt on joillakin kummallinen yhden kulttuurin päähänpinttymä.
Vaikka Immonen on kannanotoissaan lähinnä kammottava, henkilössä on myös jotain koomista. Immosessa olisi ehdottomasti ainesta satiirin kirjoittajille. Jos Yle Leaks jatkuu, siellä se varmaan on harva se päivä.
VastaaPoistaMielestäni Immoselta pitäisi vaatia johdonmukaisuutta monikulttuurisuuden vastustamisesta. Tuli mieleen Immosen ruoka-ja juomavalio. Eiköhän siitä olisi syytä karsia kaikki vieraat, monikulttuuriset vaikutteet eli EI kahvia (kahvipapuja ei ole viljelty Suomessa), ei teetä, ei riisiä, ei makaronia, ei pizzaa, ei coca-colaa, ei hampurilaisia... jne. Ja mitä lopulta jää: alkuperäiset suomalaiset viljelykasvit kuten nauris, ohra, härkäpapu, lanttu ja metsämarjat. Johan on suomalaista! Luulisi kelpaavan Immoselle! Perunakin on niin uusi viljelykasvi (1700-luvulta?) ja ties mistä, ettei sitäkään voi syödä. Ei tietenkään myöskään ulkomaalaisia alkoholijuomia, kuten konjakki, shampanja, rommi, saksalaiset oluet ja italialaiset viinit.
Immosen kannattaa karsia elämästään pois myös kaikki tuotteet, jotka on keksitty, suunniteltu ja/tai valmistettu ulkomailla. Näillä puhdasoppisilla rajauksilla Immosen elämä tietysti köyhtyy huomattavasti, mutta eipähän ole riesana tuota monikulttuurisuutta! ;D
Ja sitten vielä alkuperäisen suomalaisen kulttuurin tukeminen, johon persut tähtäävät. Eiköhän se ole saamelaiskulttuuria?
Suomen kieltäkin olisi syytä karsia kaikki vierasperäiset sanat ja kaikki vaikutteett ruotsista, virosta, venäjästä, englannista jne. Minun mielestäni Immosen pitäisi tehdä kaikki tämä, jos hän olisi loppuun saakka johdonmukainen monikulttuurisuuden vastustamisessa.
En tiedä Immosesta henkilönä kyllä mitään. Hänen ajatuksensa vain tuntuvat niin oudoilta kuin lyhennelmältä Breivikin manifestista. On olemassa joukko oikeamielisiä taistelijoita, ja ketä ne heidän vihollisensa sitten ovat? Ilmeisesti kaikki, jotka eivät kuulu heihin. Minusta ääriliikkeiden edustajien paikka ei ole eduskunnassa.
PoistaTuo kielikin tuntuu oudolta. "Our lives are entwined in a very harsh times." Eihän tällainen tarkoita yhtään mitään. Ajankohtaisessa kakkosessa Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja kehui kieltä moneen kertaan runolliseksi. Herää aivan epäily, että Immonen olisi uponnut yöllä liikaa johonkin ääriliikkeiden sivuille fantasioimaan ja julkistanut vahingossa tuollaista soopaa.
Ja Tuija, samaa mieltä, tottakai meidän elämämme on monella tapaa monikulttuurista.
PoistaJokin nyt vain on joillekin tahoille liikaa. Minä yritän ymmärtää, mikä nyt on niin vaarallista, että meidän pitäisi Suomessa toimia ihan eri tavalla kuin muualla.
Kiitos sinulle kirjoituksestasi! Ja myös Tuijalle mietteistään. Pitäisihän meidän unohtaa myös Maamme-laulu. Sehän on kirjoitettu aikaan jolloin oli vahvat ruotsin vaikutteet ja jopa ruotsinkielellä alun perin. Ei Suomi olisi millään keinoin edistynyt maa ilman eri kulttuureiden vaikutusta ja myös muiden maiden apua. Juuri oli Helsingin Sanomissa hieno kirjoitus siitä kuinka Suomelle annettiin rahallista apua sotien jälkeen ja velkojakin mitätöitiin. Ja entä sitten muuttoliikkeet Ruotsiin ja Amerikkoihin. Mankellin teksti on hieno, etsin kirjan käsiini kokonaisuudessaan.
VastaaPoistaJa Marjatta, näin englanninopettajana (mikä sekin lienee jonkinlaista monikulttuurisuutta tuo englannin taitaminen) voisitko päästää minut pinteestä ja kertoa mitä tuo Meadin ajatus on suomeksi.
Kyllä vaan. Ja kyllä on ollut suomalaisissakin kestämistä ulkomailla. Amerikkaan muuttaneissa suomalaisissa oli paljon hurjapäitä. Kerrotaan eräästäkin, joka oli joutunut tappeluun irlantilaisen kanssa kapakassa. Irlantilainen oli huutanut "I kill you!", johon suomalainen oli vastannut "Kilju sinä vaan, mutta mä tapan!". Tämä juoppohulluus ja tappeluhan ovat leimanneet suomalaisia myös Ruotsissa, "en finne igen" -maine.
PoistaJos nämä kansalliskiihkoilijat luulevat, että maahanmuuttajista olisi meille vain iloa, niin tottakai he saavat pettyä.
Tosiasia on, että ihmisistä on toisilleen hyötyä ja harmia, mutta on tilanteita, joissa ovia ei voi sulkea.
Ai niin, tuo Mead.
PoistaÄlä koskaan epäile, etteikö pieni ryhmä järkeviä, sitoutuneita kansalaisia voisi muuttaa maailmaa; juuri he sen tekevät.
Oi kuinka teki hyvää lukea tämä! Kiitos!
VastaaPoistaKiitos Sannabanana! Sinä siellä Australiassa varmaan ymmärrät, miten hassua on, että joku kuvittelee tällaisen pienen maan voivan eristäytyä omaksi saarekkeekseen.
PoistaBlogissani on sinulle kolmen kirjan haaste!
VastaaPoistaKiitos, Margit. Tulen osallistumaan ja tiedänkin jo, mitkä ne ovat.
PoistaIhana kirjoitus Marjatta. Kirjoitin paljon monikulttuurisuuden puolesta blogissani (vuosina 2006 - 2007 ehkä eniten) ja keskustelin sitä vastustavien bloggareiden kanssa. Eikun "keskustelin". Ajatustenvaihto oli pienoista vääntöä ja tuntui heidän puoleltaan tähtäävän siihen että minä vaihtaisin omat päässäni olevat ajatukset ja korvaisin ne heidän ajatuksillaan. Vähän niinkuin ateistien ja uskovaisten ajatustenvaihto :)
VastaaPoistaSe oli Halla-ahon aikaa, sitä joka tuotti muka-isänmaallisia puheita ja uskoakseni synnytti perussuomalaisuuden. Jos Breivik olisi suomalainen hän olisi olisi kuulunut halla-aholaisiin. Monikulttuurisissa blogeissa toisteltiin iskulauseita kuten "Suomi takaisin suomalaisille" ja kerättiin pitkiä listoja ja tilastoja ulkomaalaisten tekemistä rikoksista Suomessa, ja uhottiin kun raiskauksista raportoivissa lehtiuutisissa ei mainittu epäiltyjen kansalaisuutta. Huh kun väsyttää ajatella millä tarmolla tietyt tahot pyrkivät todistelemaan että esim. afrikkalaiset pitää poistaa täältä :(
Pitääkin käydä lukemassa sinun vanhoja kirjoituksiasi.
Poista"Keskustelu" saa välillä niin väsyneeksi, mutta nyt minulla nousi taas tarmo, kun tuntuu, että Kansalaistorin mielenilmaus voisi saada aikaan uuden kansanliikkeen. Sitten 70-luvun ei ole tainnut syntyäkään mitään ihmisoikeusliikkeitä.
Afrikkalaiset ovat joillekin punainen vaate. Olen kuullut niin pöyristyttäviä, ennakkoluuloisia mielipiteitä. Kerron yhden, koomisen.
Meidän talossa asui jonkin aikaa somalityttö Farhija, hiljainen 18-vuotias tyttö, jota miehen kanssa autoimme monissa asioissa. Alakerrassa asuvat romanisisarukset, Hilja ja Seija, hienot vanhat rouvat, alkoivat hermostua Farhijan olemassaolosta. He tuhahtelivat hänet nähdessään ja kyselivat huolissaan, eikö talon arvo nyt laske, "kun meillä on tämä muslimi".
Arkiterapeutti Kops - blogissani olen niinikään kirjoitellut monikulttuurisuudesta noihin aikoihin.
PoistaMuslimiennakkoluuloista olisi minullakin kerrottavana yhtä ja toista. Olin kerran ostarilla (vanhemman) naisystävän, uskovaisen, kanssa. Ehdotin että piipahtaisimme iranilaisia tuttujani katsomaan läheiseen etniseen kauppaan. Ystäväni siihen: "Kuule mene sinä vaan. Se ei taida olla oikea paikka minulle. Muslimeilla on NIIN väärä uskonto." Hämmästyin niin että en hetkeen edes pystynyt kertomaan että kauppaa hoiti bahaiuskovainen perhe :D
Joo, en tiedä, minkälaista monikulttuurisuutta Immonen vastustaa ja muutenkin tämä keskustelu liikkuu sellaisila argumenteille, ettei sitä voi keskusteluksi sanoa, En tiedä, milloin Suomi muuttuu ihmisten ajatuksissa, muuttunuthan Suomi on jo aikaa sitten niin, että omille lapsilleni on ollut jo aikaa arkipävää se, että päiväkodissa/ koulussa on kaikenvärisiä ihmisiä. Lapset eivät näe toisia väreinä ja ovat tottuneet siihenkin, että suomea puhutaan eri tavoin. Eri alueilla tosin on erilaista, esimerkiksi Espoossa lasteni koulussa ei juurikaan värejä näy, mutta viiden kilometrin päässä koulussa on 30 prosenttia maahanmuuttajataustaisia. Tietysti myös muussa väestössä tämä samanlainen jakautuminen.
VastaaPoistaSe, minkä huomaan sekä koulussa että vapaa-ajan harrastuksissa, on että omat liikkuvat omiensa joukoissa, mutta jos osaat melko vähän suomea ja omankielisiä (esim. venäjänkielisiä) on paljon ympärillä, niin viihtyminen on helpompaa, kun voit puhua omaa kieltäsi ja tulla ymmärretyksi aina. Jotenkin se samanlaisuuden halu myös on kovin suuri.
Toisaalta, kuka määrittää, mikä on samanlaisuutta ja mikä erilaisuutta - sitä aina jään ihmettelemään. Kun lapseni olivat hiekkalaatikkoikäisiä, he leikkivät somaliperheen lasten kanssa ja kerran tuli puheeksi lasten ihoväri. Kirjassa (Samu&Salla) on sellainen ruskeaihoinen tyttö ja sanoin lapsille, että tämähän on vähän niin kuin pihan X. Lapset katsoivat kuvaa eivätkä ollenkaan ymmärtäneet, vaan sanoivat, että eihän tämä ole yhtään samannäköinen. Se oli oppitunti minulle itselleni, en ole koskaan sen jälkeen maininut ihonväriä tms., elleivät lapset itse ole ottaneet asiaa puheeksi. Lapseni ovat puoliksi muunmaalaisia, ja aina välillä tulee keskusteluksi ihmisten erinäköisyys ja myös eriarvoisuus.
Minulla on juuri samoja huomioita lastenlapsista. Olin nyt viikonlopulla Turussa hoitamassa pojanpoikia. Kaveripiiriin kuului myös perulainen Bruno. Kun lastenohjelmassa oli samanvärinen ja minusta samannäköinenkin poika, niin totesin, että onpas Brunon näköinen. Pojat sanoivat, että ei ole, ei yhtään.
PoistaAiemmin nuoremmalla pojalla oli parhaana leikkikaverina päiväkodissa hyvin mustaihoinen Sultan. Kyselin, millainen se Sultan on, ja Konsta, 3 v sanoi."Tuntanilla on tininen pipo."
Kunpa meidän "maahanmuuttokriittisemme" näkisivät kuten lapset!
Minua huolestuttaa Perussuomalaisissa valtaan pyrkivä ulkomaalaisvastainen porukka, joista osalla on jopa yhteyksiä uusnatseihin. Tulee mieleen, että näin ne natsitkin luikersivat vallan kabinetteihin Saksassa.
Olen huomannut kuvistasi, että lapsissasi on jotain eksoottista. Kauniita lapsia!
Meillä oli aikomus adoptoida kuopukseksi lapsi kehitysmaasta, mutta se projekti jäi kesken.