torstai 6. helmikuuta 2020

Sámi álbmotbeaivi



Tämä kuva on kouvolalaisen Aurinkotarhat-puutarhan salaattipussista. Tuotteen nimi on kahdella kotimaisella kielellämme, mutta mitä siellä lukee kolmantena? Jieknasaláhta? 
Saamenkielinen nimi lisättiin tarraan viime vuoden puolella muistuttamaan siitä, että meillä asuu pohjoisessa alkuperäiskansa, jolla on oma kieli tai oikeastaan kolme kieltä Suomen puolella, pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Naapurimaiden puolella on kuusi saamelaiskieltä lisää, joillakin kielillä vain muutama puhuja.

Saamelaiset kuuluvat harvoihin vielä elossa oleviin eurooppalaisiin alkuperäiskansoihin ja ovat EU-alueella ainoa selkeästi alkuperäiskansoihin kuuluva kansa. Tämä on aika huikea ajatus.  
Tänään 6.2. vietämme heidän kansallispäiväänsä. Pitäisikö sitä viettää näkyvämmin? Päivä on suositeltu liputuspäivä. Pitäisikö olla virallinen?

Otsikko on 'saamelaisten kansallispäivä' pohjoissaamen kielellä, jota 75 prosenttia Suomen saamelaisista puhuu. 

Lihkku beivviin! Onnea päivän johdosta!


8 kommenttia:

  1. Hyvä, Marjatta!

    Suomalaisten kannattaa tosiaankin ottaa huomioon saamelaisten oikeudet elää omaan tapaansa ja puhua kukin omaa kieltään. On paljon helpompi mennä muita neuvomaan suomalais-ugrilaisten vähemmistökansojen suhteen, jos on omat vähemmistöt riittävän hyvin huomioitu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on hyvä huomio. Suomalaiset taitavat olla joskus vähän sellaisia omahyväisiä neuvojia, jotka unohtavat omat laiminlyöntinsä vähemmistöasioissa.
      Kyllähän saamelaisten "sulauttaminen" on ollut aika raakaa aikanaan. Monella vanhemmalla saamelaisilla on kipeitä muistoja.

      Poista
  2. Ehdottomasti pitäisi viettää näkyvämmin koko maassa, eikä ainostaan pohjoisimmassa Lapissa. Saamelaisella kulttuurilla olisi paljon annettavaa meille kaikille. Itse kotoisin sieltä nelikielisestä kunnasta, joka on Suomen suurin. (ja kaunein) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Inarista! Pohjoisimmat paikat, missä itse olen käynyt on Kittilä ja Sodankylä. Tunturimaisemien avaruus ja kauneus on lumoavaa.
      Olen muutaman kerran kuullut, miten joikutaiteilija laulaa riekon tai koulumatkansa. Toivottavasti tämäkin perinne säilyy. Olisi myös hyvä saada saamelaiskuvataiteilijoiden näyttelyjä etelään.

      Poista
  3. Tärkeä postaus! Itseäni hävetti kovasti koulussa, kun tajusin aamulla kalenteria lukiessani, että olin unohtanut koko juhlapäivän. Sitten vain lyhyesti ehdimme sivuuttaa aihetta oppilaiden kanssa. :( Yle julkaisi juuri mielenkiintoisen artikkelin upeista saamelaisten kansallispuvuista.
    https://yle.fi/uutiset/3-11191637

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kia, onpa kattava artikkeli. Mitä värejä ja kuoseja noissa vaatteissa!
      Nämä puvut ovat niin arvokkaita kaikkine osineen, koruineen ja asusteineen, ettei niitä ainakaan citysaamelainen voi kovin montaa elämässään hankkia, kun käyttö rajoittuu juhlatilaisuuksiin.

      Eihän näitä kaikkia päiviä muista, varsinkaan kun kaikista ei muistuteta. Minäkin huomasin tämän päivän vasta illansuussa ja rupesin ajattelemaan, että Svenska dagen syksyllä on paljon esillä ja virallinen liputuspäivä ja saamelaisten päivä menee ohi lähes huomaamatta.

      Poista
  4. Onpa hieno ele salaattifirmalta! Näinhän sen pitäisi olla, kaikki viralliset kielet tarjolla.
    Sukulaiseni puhuu hyvin saamea, hän on opetellut sen verenperintömme innoittamana. Se on mahdollistanut hienoja kohtaamisia niin arktisella alueella kuin saamelaisten kansallispäivän juhlallisuuksissa. Itse en ole näihin koskaan osallistunut, vaikka varmaan pitäisi. Joskus täytyy tehdä pitkä vaellus esi-isien maille. Giitu Marjatta, taas kerran tärkeän aiheen nostamisesta esille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Giitu olu, Esmeralda!
      Olisi varmaan ikimuistoinen kokemus, jos pääsisi mukaan johonkin saamelaistapahtumaan.

      Meillä on myös yhteys saamelaisuuteen miniän ja hänen sukunsa kautta. Lapsenlapsilla oli pienenä saamelaispuvut ja he jopa joikasivat jossain lastenjuhlassa.

      Menin ostamaan uuden salaattipussin saadakseni vähän paremman kuvan - ja voi, nyt oli tekstinä Miä tuun Kymenlaaksost´. Aurinkotarhojen tuotteita viedään ympäri maata, myös pohjoiseen. Toivottavasti niissä Pohjois-Suomeen vietävissä salaateissa olisi teksti kolmella kielellä.

      Ellet ole käynyt Rovaniemen Arktikumissa, niin suosittelen. Siellä on monipuolinen kattaus saamelaisten historiaa sanoin, kuvin ja esinein.

      Poista

Koronasta, sydämestä ja lukemisista (aina!)

Lumi Dele, 7v Tämä ansiokas teos on yksi vuosi sitten järjestetyn Lasten Hesarin koronakuvakilpailun satoa. Elämme toista koronatalvea. Pah...