Olemme lähdössä mieheni kanssa torstaina Espanjaan Malagan lähelle pariksi viikoksi. Palaamme vapun jälkeen. Katsotaan, tuleeko blogatuksi. Läppäri ja tabletti otetaan mukaan. Kirjoja olen varannut matkaan paljon, ja myös majapaikasta löytyy pieni kirjasto. Asumme kodikkaasti sukulaisen loma-asunnossa.
Kaivelin hyllystä Federico Garcia Lorcan runokirjan Andalusian lauluja, jonka sisälehdelle olen kirjoittanut tyttömäisellä kaunolla Marjatta Korpela 1967. Olen siis ostanut tämän kirjan lukion alussa. Olen oikein alleviivannut kirjan lopussa olevaa pitkää kirjailijan esittelyä. Lorcan runot on suomentanut taidolla Matti Rossi. En osaa espanjaa, mutta käännös kuulostaa upealta.
Los caballos negros son.
Las herraduras son negras.
Sobre las capas relucen
manchas de tinta y de cera.
Ratsut mustat ovat.
Mustat ratsuilla raudat.
Miesten viitoissa kiiluvat
mustetahrat ja vaha.
Runoista löytyy paikkoja, joissa aiomme nyt käydä. Mies on vuokrannut auton, mutta teemme varmaan myös junamatkan jonnekin kauemmas, jossa yövymme. Me haluamme aina katsella uusia paikkoja kiireettömästi, ja tässä elämänvaiheessa siihen on mahdollisuus. Kahdessa viikossa ehtii vaikka mitä.
Tie
Sata mustaviittaista miestä
minne ratsastaa
pitkin appelsiinilehdon
matalaa taivasta?
He eivät koskaan saavu Córdobaan,
eivät Sevillaan.
Eivät Granadaan joka kaipaa
aavaa merta.
Heitä kantavat
untelot, nuokkuvat ratsut
ristien sykkyräteille
missä laulut vapisevat.
Seitsemän tuskanhuutoa piikkeinä kyljessään
minne vaeltavat
Andalusian lehtojen
ratsastajat?
Eräs suosikkirunoistani kirjassa oli nuorena Elokuu, josta kopioin alun tähän.
Elokuu.
Puoleksi sokeria
ja puoleksi persikkaa.
Illan sylissä aurinko
kuin hedelmän luu.
Maissintähkä on löytänyt
keltaisen, tuikean naurun.
Elokuu.
lapset syövät
mustaa leipää, kuujuustoa.
Mutta nyt on huhtikuu. Vein Andalusian laulut tuulettumaan aamulenkilleni ja otin kuvan luonnossa. Kirja ei olekaan päässyt ulos sitten lukioaikojen, jolloin luin sitä linja-autopysäkillä sydän pamppaillen. Granaattiomenat, mitähän nekin on? Oliivit, sitruunapuut, kuuliljat? Pääsenkö koskaan tuollaisin eksoottisiin paikkoihin? On siinä ollut Korpelan Marjatalla haaveilemista.
Kieliasiaa. Tienvarsissa Kouvolan seudulla on kylttejä, joissa on allekkain sanat LUKIO RASISMI KOUVOLASSA. Tämä viittaa ilmeisesti lukioiden karsimiseen ja tarkoittaa, että Kouvolassa on lukiorasismia. Mutta eihän sellaista ole, ellei sitten ole alettu sulloa vähäisiä maahanmuuttajaopiskelijoita samaan lukioon! Minua ärsyttää, että sanaa rasismi on alettu käyttää kaikesta, mikä ei itseä miellytä, mikä on omasta mielestä epäreilua, epistä. Hei, miks mää sain piänemmän palan, oot sää rasisti? Enks mä pääsis mukaan, rasistista! Meiän lukio lopetetaan, rasismia!
Ei kannattaisi vesittää ja banalisoida hyviä termejä.
Asiasta vielä kolmanteen. Bloggarit, oletteko seuranneet kirjoitustenne kävijämääriä? Minä vasta hiljattain kävin ensimmäisen kerran kurkkimassa, mitä juttuja on luettu eniten, ja sitten seuraavana päivänä uteliaana, onko joku käynyt siellä tällä välin. Ihme ja kumma, luku pienenee välillä. Käykö joku jotenkin perumassa piipahtamisensa!
Toinen luku, mikä minua kummastuttaa on lukijoiksi ilmoittautuneiden määrän epämääräisyys. Ilokseni aina joku uusi lukija ilmoittautuu, mutta kun minä selaan taaksepäin ja ynnään, niin heitä on 2 ihmistä vähemmän kuin mitä Jäsenet-luku näyttää. Minulla on siis joko 98 tai 96 seuraajaa. Mystinen Bloggeri!
Kiitos kaikille, jotka olette tulleet viime aikoina lukijoikseni! On kiva ajatella, että niin moni haluaa lukea näitä aivojeni tuotoksia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Joulukalenterikirja lapsille ja aikuisillekin omansa
Niin suloinen kirja, Montako yötä vielä, Prinsessa Pikkiriikki , 24 tarinaa Hannele Lampela ja kuvitus Ninka Reittu . Tutustuin Prinsess...
-
"Naiset voivat ansaita heihin kohdistuvan väkivallan esimerkiksi tietynlaisella pukeutumisella, käytöksellä tai ulkonäöllä." Jos...
-
Niin suloinen kirja, Montako yötä vielä, Prinsessa Pikkiriikki , 24 tarinaa Hannele Lampela ja kuvitus Ninka Reittu . Tutustuin Prinsess...
-
Rakas Kiitollisuuspäiväkirja, tässä on nyt raportoitavana eräs onnenkantamoinen ja paljon aihetta tyytyväisyyteen: 1. 😍 Kaaduin toissapäiv...
Kauniita nuo Lorcan runot. - Kaksi viikkoa on hyvä aika tuohon retkeilyyn ja se onkin parasta tuolla seudulla, että lähellä ei ole kohteista pulaa. Me emme päässeet tällä kertaa Granadaan, kun retki oli peruttu, vähäisen osanoton takia, eikä sinne oikein kannattanut omin päin päiväretkelle mennä. - Mekin vuokrasimme muutama vuosi sitten auton. Teimme retken Malaga-Cadiz-Cordoba-Malaga. Muuten hyvä, mutta viikko liian lyhyt aika. Espanja on iso maa, ja tuntui että olimme liikaa tien päällä.
VastaaPoistaHyvää reissua! Kivaa jos kirjoittelet jo siellä paikan päällä.
Me olimme vieraina samassa paikassa viikon toissasyksynä, nyt olemme ilman isäntäväkeä. Silloin kävimme Rondan kaupungissa vuoristossa. Nyt suunnitteilla on isompia j apienmpiä paikkoja, Mijas ja Nerja, Marbella, Malaga, Cordoba ja Gibraltar. Perillä tulee varmaan lisää ideoita.
PoistaUskoisin, että tekee mieli kirjoittaa. Ensimmäinen kirja tulee varmaan luetuksi jo lentokentällä ja koneessa, kuten sinullakin kävi.
Mukavaa matkaa! Nauttikaa alkavasta keväästä, ja kuten aiemmin totesit saatte kokea kevään kahdesti! Olenkohan maininnut, että toiseksi vanhin tyttöreni muutti tammikuussa Lontoosta Pohjois-Espanjaan työn - ei miehen - perässä. Tykkäsi Lontoosta eikä vielä tunne Espanjaa omakseen. Mutta nauttikaa!
VastaaPoistaKiiitos Inna!
PoistaEiköhän tyttäresi löydä Pohjois-Espanjan lumon. Lontoossa on tietysti kaikkea, se on niin kansainvälinen suurkaupunki.
Me olemme aiemmin tehneet kolme kesämatkaa Barcelonaaan, Kataloniaan. Menisin sinne vieläkin.
Nauttikaa etelän lämmöstä ja kirjoista!
VastaaPoistaEn ole tuollaista kävijämäärien vähenemissä omassa top-10äni huomannut. Lukijoiden määrää en ole juuri seurannut.
Kiitos Sanna! Niin tehdään.
PoistaMinulla vaihtelee kummasti. Kävijämääränhän pitäisi vain lisääntyä, mutta minulla se välillä alenee juuri ilmoitetusta muutamalla, ja sitten taas kun käyn katsomassa, niin on tullut enemmän lisää eli kaiken kaikkiaan on kyllä noususuunta. Eipä sillä väliä.
Tuon lukijoiden määrän epäsuhdan huomasin, kun kävin katsomassa, olenko tutustunut heihin, ketkä ovat kiinnostuneet minusta. Minun blogissani kummittelee... ;)
Ikärasismi-termiä käytetään yleisestikin, mutta epäreiluuden synonyymina en ole sitä ainakaan vielä meillä päin kuullut, vaikka opiskelijoiden parissa työskentelenkin. Nuoret ovat niin innovatiivisia tuossa kielenkäytössään :) Oikein hauskaa ja rentouttavaa reissua teille!
VastaaPoistaIkärasismi-termissä minusta rasismi-sanaa käytetään ihan oikein. Siinä syrjintä perustuu ominaisuuksiin eli ikään ja raihnaisuuteen.
PoistaTuo havaitsemani laajentunut sanan käyttö on tietty leikillistä, innovatiivista kuten sanot, mutta joskus nämä käytänteet jäävät pysyviksi. Terveyteen liittyviä termejä on siirtynyt paljon arkikäyttöön alkumerkityksestä lieventyneinä, jolloin pitää ihan korostaa, että kyseessä on oikea masennus tai todettu paniikkisairaus.
Kiitos Joululainen! Mies jo pakkaa. Minulla on vielä pyykkejä koneessa. On kyllä tosi kiva lähteä.
Hyvää matkaa! Minä pääsin kerran melkein Malagan alueelle, kun mieheni sisko oli opiskelivaihdossa Granadassa. Emme itsekin opiskelijoina raaskineet lähteä, mitä olen nyt aikuisena harmitellut. Toki sinne pääsee edelleen, mutta silloin olisi ollut erityinen syy. No, toisaalta matkustamiseen ei suurempia syitä tarvita kuin halu tai suoranainen tarve lähteä.
VastaaPoistaNauttikaa siis matkastanne!
Kiitos Katja, nautitaan!
PoistaMinäkin olen ajatellut, että opiskelija-ikäisenä pitäisi päästä matkustelemaan, kun on eniten halua ja virkeyttä ja olisi aikaakin, mutta silloin on useimmilla rahasta kiinni. Pikkulapsiperhe-vaihe on taas sellainen, jossa rentoutuslomat olisivat ennemään kuin tarpeen.
Monet eivät vanhempina enää halua matkustella vaan kokevat, että nojatuolimatkailu riittää. Onneksi meillä on miehen kanssa sama kutku lähteä.
MInä haluaisin tulevaisuudessa tutustua suurkaupunkeihin. Kaikki joissa olen käynyt - ne harvat - ovat olleet niin kiinnostavia.
Sinun aivojesi tuotoksia on aina ilo lukea. Mukavaa matkaa!
VastaaPoistaEn ole huomannut tuollaista heittelyä lukijamäärissä, mutta se on tullut jo selväksi, ettei Bloggerin omiin tilastoihin ole juuri luottamista.
Kiitos Kirjavuorenpeikko!
PoistaMinä totesin tuolla edellä vastauksessani Elämän Krestomatian Sannalle, että minun blogissani kummittelee.
Tykkään lukea kirjoituksiasi. Saan niistä vinkkejä kirjastokäynteihinkin. Blogitilastojani en ole seuraillut sen kummemmin, kuin poistan joskus tuplana tulleet kommentit.
VastaaPoistaToivotan oikein mukavaa Espanjan matkaa. Siellä taitaa ollakin jo kesä.
Kiva kuulla, Aimarii!
PoistaMitäpä noista tilastoista. Tärkeintä on lukeminen, kirjoittaminen ja keskustelu.
Kesään mennään, vaikka tuntuu hassulta pakata aurinkovoidetta ja sandaalit. Päälle 20 astetta pitäisi olla, ja sehän on lämpimämmän tuntuista kuin meidän 20, kun tuuli on yleensä lämmintä hönkäilyä.
Ihanaa Espanjan matkaa! Älä huolehdi bloggaamisesta - ehdit aivan hyvin, kun tulet takaisinkin. Lue ja nauti :) Me kyllä täällä odotamme! :)
VastaaPoistaKiitos Ilona! Minä voisin kyllä pitää taukoa kaikista viestimistä ja kontakteista, mutta mies haluaa ehdottomasti mukaan läppärin ja tabletin. En ole yleensä blogannut matkan aikana, vaan koonnut vasta jälkeenpäin matkan herättämiä ajatuksia. Katsotaan, miltä tuntuu.
PoistaKiva, kun tietää, että odotetaan. :)
Marjatta, tuli heti mieleen ensirakkaus ja kieli, jota puhuimme, sen kielen nimi oli neruda. Kukaan ei tajunnut...ei ymmärtänyt. Rakkaat Neruadani tuossa hyllyssä.
VastaaPoistaMalaga on tyttäremme suosikkilomakohde alppien lisäksi.
Ei kai käyntejään jossain blogeissa voi perua...En ole huomannut mitään, mutta ei nyt ole ollut aikaakaan. Bloggerista on kyllä tullut himena sellainen tunne, että se tekee, mitä sitä huvittaa.
Ihanaa lomaa ♥
Ai neruda-kieli. ;)
PoistaMalagasta saattaa tulla meillekin suosikki. Tähän mennessä olen ihastunut isoista kaupungeista Barcelonaan, Istanbuliin ja Berliiniin, mutta eihän sitä tiedä, mitä vielä tulee vastaan.
Olen kuullut muualtakin arvostelua Bloggeria kohtaan. Itsellä se on toiminut ihan hyvin, mitä nyt tuo hupaisa poukkoilu joissain luvuissa.
Kiitos, lähdössä olemme sitä mieltä, että lomasta tulee ihana.
Mielenkiintoista reissua! Toivottavasti löytyy hyvää ruokaa. Jos itse matkustaisin Espanjaan, söisin varmaan aamusta iltaan tapaksia. Nam ;)
VastaaPoistaLuulin, että minulla oli tuo sama Lorcan kirja, mutta eipä näkynyt hyllyssä. Ties minne on piiloutunut.
Kiitos Tuija, sellaista suunnitellaan.
PoistaMe ollaan ruuan suhteen vähän välinpitämättömiä, jos on kiinnostavaa menoa, niin kunhan jotain nopeasti tankataan. Edellisillä reissuilla olen huomannut, että kansanpaikat ovat kivoja ja halpoja. Istanbulissa lounastimme mm. soppapaikassa, jossa kaikki muut olivat paikallisia työmiehiä haalareissaan. Papusoppa ja sämpylä maksoi noin euron. Jos on isompi porukka, niin on pakko syödä paremmin, mutta miehen kanssa kahdestaan ollaan vaatimattomia.
Tapaksia on tullut maistelluksi Barcelonassa, on ne nam.
Nyt on jo kiirus pakkaamisessa, vaikea karsinta menossa. :)
Oikein rentouttavaa lomaa ;)
VastaaPoistaHola! Kiitos Mai, täällä ollaan! Olemme asettuneet taloksi, tehneet hankintoja ja suunnitelmia sekä kävelleet itsemme väsyksiin. Saimme tänään järjestetyksi myös nettiyhteyden. ;)
PoistaLöysin kuitenkin Andalusian lauluja -kirjan. Täsmälleen samanlainen kuin sinulla. Kirja on ostettu kirjaston poistomyynnistä. Joku aikaisempi lukija oli mennyt ympyröimään kuulakärkikynällä säkeet:
VastaaPoista"Siinä sinä juot minun vertani
minun oikuttelevan lapsen mieltäni
vaikka tuulee ja silmäni särkyvät
alumiiniin ja humalaisten ääniin"
Eipä tässä tämän ihmeempiä ;)
Voi kun minulla ei ole täällä Espanjassa tuota kirjaa mukana, niin katsoisin, mitä minä olin oikein sieltä lopusta "pikkuvanhasti" alleviivaillut, oikein viivottimella. Runoissa on ainakin poliittisia viittauksia ja jotain homoseksuaalisuuteen viittaavaa. Pitää ehkä lukea tuo kirja kun pääsen kotiin, jos vaikka muistan, mitä teiniminäni ajatteli. Ihmeellistä, löydän kirjoja, joita olen ostanut lukiolaisena. MInä luulin, että pystyin ostamaan kirjoja vasta opintolainalla. Minulla onkin ollut rikkaampi nuoruus kuin mitä muistan. ;)
PoistaNyt on muuten jo popsittu tapaksia ja churroja.