keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Yiyun Li, Kulkurit


Yiyun Li on amerikankiinalainen kirjailija, joka kirjoittaa englanniksi. Hän lähti 24-vuotiaana opiskelustipendin turvin Iowan yliopistoon ja jäi sille tielleen. Sivuaine kirjallisuus voitti lääketieteen, ja vain yhdeksän Amerikan vuoden jälkeen häneltä julkaistiin ensimmäinen kirja, novellikokoelma  A Thousand Years of Good Prayers (2005). Seuraavaksi oli romaanin The Vagrants (2009) vuoro. Tämä kirja on ilmestynyt myös suomeksi, Kulkurit (2013), Seppo Loposen erinomaisesti kääntämänä samoin kuin novellikokoelma Gold Boy, Emerald Girl (2010), suomeksi Kultapoika, smaragdityttö (2012).  

Yiyun Li on sanonut, että ei voisi kirjoittaa kiinaksi, koska sillä kielellä hän on oppinut vaikenemaan ja salaamaan. Luin erään haastattelun, jossa häntä pyydettiin määrittelemään, mitä tyyppiä hänen novellinsa ovat. Hän vastasi, että ne ovat rakkauskertomuksia, kun haastattelija selvästi odotti hänen pitävän niitä poliittisina novelleina. Samassa haastattelussa Li myös kertoi kärsineensä lapsena Kiinassa yksityisyyden puutteesta. Ahdistava yhteisöllisyys on myös hänen proosansa eräs teema, se että on yhtä aikaa yhteisön silmälläpidon alla ja ei kenenkään oma, suurperheen sivuhenkilö, orpo tai hylkiö.

Kulkurit jakautuu kolmeen osaan, tapahtuma-aika on 1970-luvun loppu. Ensimmäisessä osassa Nuori nainen Gu Shan teloitetaan Kurajoen kaupungissa rangaistukseksi vastavallankumouksellisesta toiminnasta. Hän on kirjoittanut mieleensä hiipineistä kommunismin vastaisista epäilyistä sulhaselleen, joka on pettänyt ja ilmiantanut hänet. Julkinen sureminen on kielletty jopa tytön vanhemmilta, jotka joutuvat myös kustantamaan tyttärensä teloituksessa käytetyn patruunan. Shanin isän, opettaja Gun, selviytymisstrategiana on "keskittyä nenän edessä olevaan pieneen elämäntilkkuun", mutta äidin mielentyyneys ei pidä. Hän kohtaa kumouksellisen uutistenlukija Kain ja naiset ryhtyvät suunnittelemaan Shanin teloituksen tuomitsevaa mielenilmausta. Toisessa osassa kaupunkilaisissa on herännyt toivo ja yhteishenki. Mielenosoitus järjestetään. Ihmiset osallistuvat siihen varoen, mutta mielipiteiltään vahvoina, ja hetken tuntuu siltä, että uudet tuulet puhaltaisivat. Kolmannessa osassa kaikki mielenilmaukseen osallistuneet väärinajattelijat joutuvat rangaistaviksi. Esimerkkinä ja keulakuvana teloitetaan Kai, jonka kaupungin johtohenkilöihin kuuluva aviomies on kiirehtinyt kieltämään. Erotuksena Gu Shanin teloitukseen on vain se, että tällä kertaa uhrattavan äänijänteitä ei katkaista, häntä vain kielletään esittämästä mielipiteitään seremonian aikana.

Kirjan nimi Kulkurit tulee pariskunnasta, joka on viettänyt kiertävää elämää etsien ja pelastaen hylättyjä tyttövauvoja. He ovat pysähtyneet Kurajoelle, mutta kokevat kerjäläiselämän vapauden miellyttävämpänä kuin elämän kaupungissa, jossa ihmisiä vahditaan ja teloitetaan mielipiteidensä vuoksi.

2 kommenttia:

  1. Kiitos kiinnostavasta taustoituksesta. Itse mietin myös, mistä Kulkurit -nimi tuli. Olivatko he kaikki oman elämänsä kulkureita?
    Luen nyt Smaragdityttöä ja kultapoikaa. Se on kirjana Kulkureitakin parempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, nimen voi ymmärtää näin.

      Kultapoika, smaragdityttö on minustakin loistava. Luin sen jo ennen Kulkureita ennen blogin aloitusta. Hyviä lukuhetkiä!

      Poista

Turku ja Barcelona

Kuljin perjantai-iltana Kouvolan Taiteiden yön tapahtumissa. Olin katsomassa valokuvanäyttelyä ja mietin juuri, joko pitäisi kiirehtiä Kymi ...