torstai 4. heinäkuuta 2019

Kesätauko, alkukesän kuvia



Nyt on ollut kova kirjoitusinto päällä, mutta lähden tauolle, koska kesän sosiaalisempi elämä on alkamassa. Tapaamme lapsia ja lapsenlapsia meillä ja heidän kodeissaan muilla paikkakunnilla. Käymme eri porukoilla mökillä, Unto on pestannut sinne isompia lapsenlapsia töihinkin, ja kahden lapsenlapsen kanssa teemme reissun Tallinnaan.


Yllä oleva kuva on juhannusretkeltä Anjalan Junkkarinvuorelta. Käymme siellä patikoimassa ainakin kerran kesässä... 



... ja tässä kuvassa retkeillään Elimäen arboretumissa. Harmi, että meillä tytöillä oli tuona päivänä shortsit päällä, me niin tykkäämme heilutella helmoja. Kas näin heiluu hame ja hame heiluu näin... eihän voi edes tanssia, jos ei ole hame päällä. 
Samalla reissulla kävimme myös strutsitilalla, josta mieheni osti tyhjennettyjä munia ja teki mökille risuista pesän. Hyvä että tyhjennettyjä, en jaksaisi ruveta hoitamaan strutsin poikasia. Suunnitelmissa on kuulemma enemmänkin tilataidetta. 


Olen menossa viiden vuoden päiväkirjakalenterissani nyt toista vuotta. Huomaan, että Suomen kesä on todella monenlainen, milloin minkäkinlainen. Kesäkuun 5. päivä viime vuonna oli 10 astetta ja tänä vuonna 27 astetta. 
Huomaan myös, että paitsi asiat niin tunneliikehdinnät, sekä mielihyvät ja innostumiset että mielipahat ja hermostumiset toistuvat ja että vaikka ne ikävämmätkin tunteet ovat isoja tunteita, niin ne myös haaltuvat ja unohtuvat nopeasti, kun elämässä tapahtuu uutta.


Myöhemmin tässä kuussa meillä on mieheni kanssa 44-vuotishääpäivä, aika paljon vuosia, ja minulla rintasyöpäleikkauksen viisivuotispäivä. Kumpaakaan näistä päivistä en ole kommentoinut viime vuonna kalenterissani mitenkään, olen kirjoitellut ihan muista asioista. En ole juhliva tyyppi, hyvä arki riittää. 
Sää on ollut viime kesänä heinäkuun 12. päivästä elokuun alkuun 29 - 30 astetta. Hellekesä. Ehkä tänäkin vuonna viileämmän jakson jälkeen. 






Elokuun alussa palailen uusin postauksin. Käyn kurkkimassa toisten kirjoituksia, mutta luulen, etten ehdi keskittyä kirjoittamiseen.


Luen parhaillaan amerikkalaisen opettajan Tim Walkerin Suomen ja USA:n kouluoloja ja muuta elämää vertailevaa kirjaa Lost in Finland. Olen myös seurannut hänen blogiaan Taught by Finland. Tästä ja muusta sitten aikanaan. 

Siispä toivotan teille kaikille kukkakuvillani mukavaa kesän jatkoa! Juhannusruusu on kotipihasta ja vaaleanpunainen ihanuus naapuripihasta. Myllykoski on kesällä ruusuinen kuin ruusujen kaupunki Visby. 
Viimeisessä kuvassa tienvarren kurttulehtiruusu on ravinnonlähteenä jollekin pikku eläjälle.





                                                          Kirjoittelemisiin!                     

                                                                                                                          

27 kommenttia:

  1. Hyvää kesää, Marjatta! Jään odottamaan mielenkiinnolla elokuun kuulumisiasi :) /Mari

    VastaaPoista
  2. MM

    niittäkää myös eläimille äpärettä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, niitetään, sellaista apilaista tuoksuvaista mitä sinun Hankkijan-miehesikin lehmälleen.

      Poista
  3. Havahduttavaa kesää ja olemassaolon riemua!

    Ristinmerkin tehden.

    Jari Ranta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jari! Sinulle myötätuulta ja iloisia ajatuksia kesäpäiviisi!

      Poista
  4. Mukavaa kesää kymen partaille ja vierille ja maisemillesi, Marjatta!

    Kyllähän tässä pitäisi itsekin pitää lomaa pakinoinnista, mutta kun olen ainakin 235 peräkkäisenä torstaina pakinan julkaissut blogissani, ei oikein osaa ketjua katkaista, hahaa. Mullakin meni 5 vuotispäivä ilman juhlia, ei kuitenkaan naimisissaolon.

    Kurtturuusuja tai lupiineja en ryhdy kitkemään. Pieni anarkisti minussa nauttii, kun jokin konttori ennusti ettei lupiinia enää kukaan pysty Suomesta kitkemään.

    Mutta, kesänriemua sinulle - tai hiljaista tyynenäoloa,
    t. Kyösti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kyösti! Molempia pitää saada vuorotellen, äänekkäämpää menoa ja omaa hiljaisuutta.

      Sinä sentään maltat kirjoittaa kerran viikossa, mietitysti, minulla välistä tihenee, kun on muka niin tärkeää asiaa, että se pitää saada julki heti.

      On hyvä, jos lupiinia ei saada kitketyksi pois, niin kaunis ja hyväntuoksuinen kukka.
      Mitä meille jää, jos nuo vahvemmat ns vieraslajit viedään. Ei ne meidän hennot metsäkukat pärjää kuitenkaan karuissa paikoissa moottoriteiden varsilla ja välissä. Sitäpaitsi, moni nyt omaksi mielletty kasvi on ollut joskus vieraslajike, minkä jo nimikin kertoo - pietaryrtti, kanadanpiisku jne. Antaa kaikkien kukkien kukkia vaan!

      Ja niin, nostetaan joskus malja ohimennnen sille, että saamme elää nyt ja toivottavsti vielä toiset viisi vuotta monta pakinaa lisää kirjoittaneena.

      Poista
    2. Höh, mitä minä hourin, viisi vuotta! Kaksikymmentäviisi vähintään, mutta ehkä ei enää blogikirjoituksia silloin. Tekniikka on varmaan erilainen, sellainen, mitä ei voi vielä kuvitella.

      Poista
  5. Kivoja kesäretkiä, monia onnenhetkiä; poimi reppuun onnenpipanoita ja ilonpisaroita:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, tästä jo poimin eväitä reppuuni, kun ilahduin sinun ja muiden blogikavereiden kommenteista.

      Poista
  6. Monipuoliselta ja kuulostaa kesäsi. Strutsejakin 😀
    Mukavia matkoja ja retkiä lisää toivottelen.
    Olkoon heinäkuusi ihanainen 💚

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, strutsit olivat kyllä ylväitä ilmestyksiä. Mikä ryhti! Pikku ihminen taisi pitää enemmän lampaista, joita tuolla tilalla myös on. Ne ovat minunkin lempieläimiäni. Lapsuudessa olin aina nuuhkimassa lampaiden villan hajua.

      Toivon sinulle myös Rita ihanaa rentouttavaa heinäkuuta! ♥

      Poista
  7. Iloa lomapäiviin ja -reissuihin 🌻😎

    VastaaPoista
  8. Hienoja kesäpäiviä Marjatalle, satoi tai paistoi!
    t. manu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Manu! Toivotukseesi sisältyy suuri viisaus "satoi tai paistoi". Minä olen ollut säistä ruikuttaja. Jos odottaa aina vain hyviä säitä, niin pettyy suurimman osan aikaa, koitan oppia pois siitä.
      Sinulle myös hienoja päiviä!

      Poista
  9. Nautinnollista kesää koko perheellesi! Sosiaalinen elämä on usein pois kirjoittamisesta, mutta syksymmällä lyyti kirjoittaakin sitten entistä ehtymättömämmästä lähteestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin! Käyn varmaan tämän lyhyen tauonkin aikana laittamassa luonnoksiin avainsanoja, sitä on niin tottunut ajattelemaan kirjoittamalla.
      Hyvää kesää sinne myös!

      Poista
  10. Ihania kesäpäiviä sinulle ja läheisillesi. Hienoa kun saat viettää aikaa läheistesi kanssa. Onnittelut merkkipäivistä. Minun rintasyövästäni on jo kymmenen vuotta. - Siis elokuuhun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli!
      Syöpä on sellainen asia, että sen uudistumisesta on aina jonkinasteinen huoli jossain mielen taustalla ja se nousee mieleen kontrollikäyntien yhteydessä.
      Viihtyisiä kesäpäiviä sinulle!

      Poista
  11. Lost on Finland herätti ajatuksia :)

    VastaaPoista

Kesätauko, alkukesän kuvia

Nyt on ollut kova kirjoitusinto päällä, mutta lähden tauolle, koska kesän sosiaalisempi elämä on alkamassa. Tapaamme lapsia ja lapsenlap...