Yle esittelee Suomen itsenäisyyden juhlavuonna suomalaista kirjallisuutta ihailtavan paljon ja perusteellisesti. Kirjojen Suomi -kokonaisuuden puitteissa tutkitaan monella foorumilla millaista kirjallisuutta maassamme on sadan vuoden aikana tehty. Tänään 3.1. on avautunut nettisivusto, jossa paljastuu hankkeen runsaus. Ajatelkaa, yli 100 radio-ohjelmaa, 101 tv-ohjelmaa, nettisivusto, josta pääsee Kansalliskirjaston Kirjojen Suomi -verkkokirjastoon lukemaan ohjelmissa esiteltyjä kirjoja ja paljon, paljon muuta.
Tässä linkki juuri avatuille Ylen sivuille, ja tässä linkki niihin 101 kirjaan. Olisitko itse valinnut toisin?
Sisarussarjoissa Sadan vuoden kirjat ja 101 kirjaa käsitellään kirja jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. Kirjallisuustoimittajat Seppo Putkonen ja Nadja Nowak ovat valinneet kirjat sillä periaatteella, että ne kertovat jotain kiinnostavaa maastamme eivätkä ole välttämättä kirjallisuushistorian merkkipaaluja.
Myös bloggaajat on kutsuttu mukaan juhlimaan suomalaista kirjallisuutta. Samana päivänä, kun tietty itsenäisyytemme ajan kirja esitellään televisiossa ja radiossa siitä on kirjoitus jossakin blogissa. Kirjoitukset näkyvät edellä ensimmäiseksi linkittämälläni Kirjojen Suomi -sivulla.
Esittelyt alkavat tuoreimmasta, vuoden 2016 kirjasta (yllättäen Ilkka Remeksen Kiirastuli) ja etenevät taaksepäin kirjaan, joka on valittu kertomaan vuodesta 1917, Konrad Lehtimäen romaaniin Ylös helvetistä. Viimeisenä 101. kirjana on vuoden 2017 Finlandia-voittaja, joka on vielä arvoitus.
Tulin kutsutuksi mukaan. Saan kunnian kirjoittaa eräästä hyvin tärkeästä kirjasta. Moni tietää tästä kirjasta paljon.
Kyllä vain, kirjani on Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas.
Oma kirjani on vuodelta 1956, elokuvapainos. Silloin kirjaa oli painettu kahtenakymmenenä painoksena, nykyään painoksia on jo kuutisenkymmentä.
Edvin Laineen jälkeen kirjan pohjalta on valmistunut myös Rauni Mollbergin elokuva, ja tänä vuonna saamme nähdä Aku Louhimiehen version.
Nuorin poikani oli viime kesänä mukana elokuvan joukkokohtauksissa.
Isäni oli sodassa.
Olen innoissani ja kiitollinen, että saan kirjoittaa juuri tästä kirjasta.
Ystävät, nautitaan suomalaisen kirjallisuuden vuodesta!
Hienoa Marjatta :)
VastaaPoistaMinulle arpaonni toi yhden suosikeistani eli Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavian :)
Kiva, että sait tuon kirjan ja kirjoituksesi ilmestyykin pian, kun tässä mennään taaksepäin uudemmista vanhempiin. Vuoden 1945 vuoro on vasta elokuussa, joten saan pohtia juttua pitkään.
PoistaKissani Jugoslavia on myös minun suosikkini. Olisi ollut hauska kirjoittaa myös mm. Kari Hotakaisen, Kreetta Onkelin, Pirkko Saision, Timo K. Mukan, Veikko huovisen ja Aino Kallaksen kirjoista.
Hauska käydä lukemassa näitä kirjoituksia. Hankkeessa mukana olevissa bloggaajissa on myös paljon minulle uusia, joten samalla tulee tutustuneeksi uusiin blogeihin.
On myös kiva odottaa, mitä Matti Yrjänä Joensuusta kirjoitetaan. Hän on minulle rikoskirjailijoista mieluisimpia.
Poistamarjatta, mielenkiintoista jo se, että nainen pääsee kirjoittamaan miesten sodasta. sota ylipäätään on monitahoinen aihe. sotilaathan ovat ihmisiä, jotka joutuvat työssään jatkuvasti miettimään oikeaa ja väärää. se on tietenkin eri asia, kysyvätkö sotilaat niitä kysymyksiä itseltään.
VastaaPoistavaarini kertoi että tuntematon sotilas on aika lähellä todellisuutta. syvärillä hän oli alkuun juuri niillä tantereilla, joista linna kirjoittaa, kun puhuu siperialaisesta divisioonasta. kun hän luki kirjaa, hän huomasi, että tapahtumat olivat tuttuja.
meri
Meri, minun kirjoituksestani tulee "omanlaisensa".
PoistaNämä arvottiin niiden kesken, jotka olivat vastanneet pyyntöön myöntävästi, joten kukaan ei ole valinnut aihettaan. Se on vain hyvä, tulee tuoreita näkökulmia ja mielipiteitä.
Olisi mukava, jos isäni olisi vielä elossa ja voisin kysellä häneltä nyt, kun en hoksannut kovin paljon kysyä hänen eläessään. Mieheni teki kyllä yhden videohaastattelun, jossa isä puhuu kokemuksistaan.
Tuntematon sotilas on varmaan ollut hyvin tärkeä kirja sodan kokeneille.
Tämä on erittäin kannatettava tempaus -- tulen seuraamaan mielenkiinnolla!
VastaaPoistaNiin on! Hurjasti kaikkea, josta ehtii seurata vain murto-osan. Nuo blogikirjoitukset olen ajatellut lukea kaikki, muuta sitten osittain.
PoistaKohta missä Lehto ja kumppanit saavat toimintakäskyn on epätosi. - Kukaan upseeri ei lähetä mitään porukkaa metsään, jossa sateen ja pimeyden vuoksi näkökyky on nolla. - Linna siis rakentaa näytelmällisyyden vuoksi Lehdolle ja Riitaojalle tilanteen, joka todellisessa sodankäynnissä on mahdoton. - Tämä on Linnan osaamattomuutta.
VastaaPoistaKun Lahtinen ennen kuolemaansa tuijottaa metsään ja uumoilee hyökkääjien paljoutta "nahkurin orsilla tavataan" niin kukaan todellinen konekiväärimies ei sitä tee (tiedän sen itse koska olen konekiväärimies). - Konekivääri on yleensä asetettu paljoutta vastaan. - Kun ollaan talvipimeässä niin suomalaisten joukkopako olisi ollut mahdoton asia. Siis se joukkopako, jossa Lahtinen kuolee. - Mieluummin niin, että suomalaiset olisi tapettu asemiinsa. - Mutta kun hyökkääjien määrästä ei ole tietoa niin oltaisiin jääty asemiin.
Riitaoja hahmona on ylikorostunut. - Emme voisi lätistä blogeihimme, jos hän olisi ollut sellaisessa roolissa kuin mihin hänet Linna kirjoittaa.
Linna ei tee dokumenttia suomalaisesta toimintakyvystä vaan hän kirjoittaa näytelmää näytelmän ehdoin.
Rokka ehkä on tyyppinä sellainen mikä ilmaisee suomalaista taisteluhenkeä ja taistelussa osaamista. - Nyt häneen kytkeytyy liiaksi kylmäverisen tappajan leima.
Linna kirjoitti teoksensa aikansa hengessä. - Olisi uudelleenarvioinnin aika. - Linnan teoksestakin täytyisi uskaltaa kirjoittaa ilman mukautuvaa ja ylistävää tunteen paatosta.
Ja nimi on väärä. Todellisia tuntemattomia sotilaita nyt, yhä edelleen olivat punakaartin naistaistelijat vuonna 1918. - Ja heidäthän tykkänään tänä Suomi 100 -kitschvuonna unohdetaan.
Jari Ranta.
Kiitos Jari hyvistä huomioista!
PoistaNiin, Tuntematon sotilas ei ole dokumentti vaan romaani. Tarkkailen näitäkin mainitsemiasi kohtia, kun luen kirjan siitä kirjoittamista varten. Se on kyllä varma, että paatoksella en kirjoita!
Rokka on minusta hyvä ammattisotilas. Sellaisena hän näyttäytyy myös vanhassa Edvin Laineen elokuvassa, jonka katsoin ensimmäistä kertaa nyt uutenavuonna ja joka on tuoreimpana mielessä.
Olet oikeassa punakaartin naisista. Heidän historiansa on kirjoittamatta. Ei ole myöskään fiktiivistä teosta, jossa punakaartin nainen olisi pääosassa.
Martta Koskisesta tehty dokumenttielokuva Ompelijatar sivuaa aihetta. Martta K. pidätettiin maanalaisesta toiminnasta ja teloitettiin viimeisenä Suomessa teloitettuna naisena. Hän oli mytös Hertta Kuusisen tuttu.
Mirja Turusen dokumenttiteoksessa Veripellot nostetaan esiin sisällissodan teloitukset Kouvolassa. Tässä kirjassa kerrotaan jonkin verran myös punakaartilaisnaisista.
Linnan alkuperäinen nimi kirjalleen oli Sotaromaani, ja lyhentämätön versiohan julkaistiin tällä nimellä vuonna 2000. Siinä on kai paitsi tyylillisesti huonoa niin myös sellaista ainesta, jota pidettiin kustantamossa poliittisesti arkana, silloin tämä versio olisi enemmän aikansa tuote kuin silotellumpi Tuntematon sotilas.
Kiinnostaa tutustua myös tähän romaaniin. Kajaanin teatteri esitti viime talvena Sotaromaanin pohjalta näytelmän. Olisinpa mennyt katsomaan!
Jari, älä ole niin negatiivinen Suomi 100 suhteen. Siitä tulee sellainen miksi sen teemme - voi tulla hyväkin!
Tuntematon sotilas ei ole yleispätevä sotiemme kuvaaja. - On paljon mielenkiintoista kirjallisuutta joka nyt ei vain ole yltänyt siihen tenhoavuuteen kuin Tuntematon.
VastaaPoistaLinna teki sen palveluksen, että hän kiinnitti huomion itseensä ja kirjaansa. - Siellä Linnan selän takana saattoi tapahtua monenlaista.
On monia päteviä sodan taistelijoita, jotka eivät koskaan ole tahtoneet erityisemmin tulla profiloiduksi eikä Tuntemattomalla ole yksinkertaisesti ollut merkitystä heille. - Linnan kansannäytelmä ei puhuttele heitä.
Olisi hauska tietää millä kriteereillä Sinä katsot olevasi pätevä kirjoittamaan Tuntemattomasta.
Joskushan vaikeneminen kertoo viisaasta suhteellisuudentajusta.
Jari Ranta.
Sillä perusteella että olen lukija. Kirjabloggajat kirjoittavat lukemistaan kirjoista.
PoistaEn oikein ymmärrä, minkä takia minun ei sopisi kirjoittaa tästä romaanista?
Sopii kirjoittaa. Enkä minä nyt ainakaan ole mikään rajoittaja muuta kuin omien kirjoitusteni suhteen.
VastaaPoistaMutta olisi kyllä kiinnostavaa lukea paljon lukevien ihmisten ajattelun filosofista perusteista.
Suhteen tilanteessai Sinulta kai odotetaan, jotain ylistävän kaanonin jatkoa. Mieluummin tietysti niin, että siinä pilkahtaisi jokin pienoinen omaperäisyys.
Tuntematon sotilas yksinkertaisesti ei ole täydellinen teos. Siinä ilmenevä purnaaminen ei vastaa sodan todellisuutta. Miehet eivät sillä tavoin todellisuudessa purnanneet.
Ja olettelen, että on monia rintamamiehiä, jotka eivät jaksaneet innostua Tuntemattomasta. - He olivat hiljaa siitä minkä arvioivat totuudeksi sodan vuosilta.
Itse olen hyvin kiinnostunut kaukopartiokirjallisuudesta, koska se kuvastaa äärimmäistä toimintakykyisyyttä erittäin vaativissa selustaolosuhteissa.
Uskon että Sinun pitää täyttää suhteessa Tuntemattomaan jonkinlainen innostunut ja innostava tätirooli.
Tavallaan olet Tuntematon täti.
No niin - mistä tiedän.
Yleensä blogistit olettavat mitä lukijat mahdollisesti haluavat lukea ja kirjoittavat sen mukaisesti. (It´s a kitsch point of view!)
Mitä nöyrimmin -
Jari Ranta.
Jari, sinä kyllä saisit karsia omia kirjoituksiasi vähemmän. Menit sitten poistamaan ne upeat Matkani Hienoksi Vanhaksi Herraksi -pakinat!
PoistaEi minulta oleteta mitään eikä tätä kirjaa ole valittu erityisesti minulle. Kun Ylessä suunniteltiin 101 kirjaa -hanketta, siihen haluttiin myös lukijan näkökulma ja pyydettiin kirjabloggaajia mukaan. Mukana on 81 bloggaajaa, jotkut kirjoittavat useammasta kirjasta. Viimeinen kirjoitus on itsenäisyyyspäivänä. Minua pyydettiin kesällä mukaan, ja tietenkin vastasin myöntävästi. Olen aina halunnut lisää kulttuuria medioihin. Silloin ei vielä ollut kirjojakaan valittu, ne arvottiin osallistujien kesken.
Tuntematon täti - hauska!
Jokainen kirjoittaa omalla tyylillään. Joku lähtee omasta eläytymisestään, joku toinen kirjoittaa analyyttisesti ja joku hyvinkin kriittisesti.
Lue esim. tämä:
https://tuijata.wordpress.com/2017/01/10/ilkka-remes-kiirastuli/
Kirjojen Suomi -sivuilta löytyvät kaikki blogikirjoitusket sitä mukaa kuin niitä ilmestyy.
Olen lukenut Tuntemattoman joskus lapsena, joten omasta lukukokemuksestani tulee tuore. Kirjoitan, miten koin kirjan ja mitä ajatuksia se minussa nosti.
Jari, kirjoita sinäkin Tuntemattomasta samana päivänä 15.8. (minun syntymäpäivä!), niin voimme verrata.
Voihan muutkin kuin nämä mukaan kutsutut ja suostuneet kirjoittaa, ja kommentointi on hyvin toivottavaa.
6.11.
PoistaTulin lueskelemaan näitä nyt kun Louhimiehen uusi elokuvakin on jo teattereissa.
(Minun nimpparini on siis 15.8. eikä synttäri, sotkin.)
Toisin kuin Jari täällä uumoilit, niin minunpa kirjoituksestani tuli hyvä ellei erinomainen! Jess!
Teen nyt vain ristinmerkin, että Sinä saisit jotain oleellista aikaiseksi kirjoittajana.
VastaaPoistaJari Ranta.
Ei tämä ole niin vakavaa, vain blogikirjoitus.
PoistaJari, en oikein ymmärrä tarkoitusperääsi. Vähättelet, loukkaat, tämä tehtävä menee ohi minun osaamistasoni, mikä minun olisi pitänyt itse ymmärtää jne.
Kyllä minun itsetuntoni tämän kestää, tiedän olevani aika hyvä lukija ja osaan kirjoittajakin, mutta ihmettelen vain.
Oleellista aikaiseksi kirjoittajana? En ole aikonut kirjoittaa romaania tai muuta isompaa.
Sinä et myöskään tunnu arvostavan koko kirjaa. Mikä siitä kirjoittamisessa sitten on niin vaikeaa?
PoistaHaluan ymmärtää nuo ristiriitaiset ja joiltain osin latistavat kommenttisi.
Sinua kirjoittajana käytetään hyväksi, jos siihen menet. - Sinulle asetetaan sellainen oletusarvo, joka Sinun täytyy täyttää, rakkaani.
VastaaPoistaNaiset ovat söpöjä ja hönttejä. Sinä myös.
Linna on erinomainen. - Mutta Linna sai myös ryssät hymyilemään. Tuntematon antaa sellaisen makoisan mielikuvan, jota sovjetit arvostavat.
Paavo Suoranta, Lauri Törni... Ei, ei heistä Linna osannut kirjoittaa.
Mentiin aivan pieleen kun nuori mies tahtoi filmata kolmannen kerran Tuntemattoman. - Se on punastuttavaa havahtumattomuutta.
Jari Ranta.
Odotetaan nyt ensin, mitä Aku Louhimies saa aikaiseksi. Tekihän hän hyvän elokuvan Käsky, jossa sotamies pyrkii pelastamaan teloitetuksi määrätyn punaisten puolella taistelleen naisen. Tässä on nyt juuri se aihe, mistä puhuimme tuolla aiemmin. Minusta Käsky on vakava moraalipohdinta, pidin siitä, ja tulevasta elokuvasta voi tulla yhtä hyvä. Louhimies on kai ottanut elokuvaansa materiaalia myös Sotaromaanista.
PoistaKyllä Tuntemattomasta voidaan tehdä monenlaista. Smedsin näytelmä Kansallisteatterissa oli raju esitys, pohjautui Tuntemattomaan, mutta oli silti jotain aivan uutta. Siitä näytöksestä, jota olin katsomassa, lähti muutama katsoja pois, koska odottivat jotain miellyttävämpää.
Älä ole Jari niin hapan tätä koko hanketta kohtaan. Vaikutat ylimieliseltä. Eikö sinusta kukaan osaa tehdä mitään?
Valoisampia ajatuksia sinulle toivoen,
söpö Tuntematon täti (ei höntti)
P.S. Sekä söpöys että hönttiys eivät ole sukupuoleen sidottuja ominaisuuksia.
Teemalle voisi tehdä esityksen juhlavuoden elokuvasarjasta. - Ainakaan alla olevat elokuvat eivät ole kitsisiä.
VastaaPoistaSissit
Laukaus tehtaalla
Kahdeksan surmanluotia
Hamlet liikemaailmassa
Pojat
Jäniksen vuosi
Maa on syntinen laulu
No. - Yleensä ottaen minua kiinnostaa taiteellinen riskinotto. - Elokuvassa se on harvinaista, koska elokuva on niin kallis väline.
Aku Louhimiehen Tuntemattomaan ei sisälly taiteellista riskinottoa. Siinä pelataan varman päälle. - Tehdään jotakin mikä täyttää odotusarvon. - Muutenhan rahoitusta ei tule.
Itse en kestäisi sitä tylsyyttä mikä Louhimiehen tehtävään kuuluu. Hän on ikään kuin ojan kaivaja. - Ojaa syntyy, ojaa syntyy!
Haluan painottaa, että sodan todellisuuteen liittyy sellaisia näköaloja, joiden esiintuomiseksi täytyy ottaa riski.
Haluaisin, että joku Suomi Sata -vuoden aikana pystyisi minulle perustellusti osoittamaan, että tuossa ei ole kuulosteltu aplodeja vaan on otettu taiteellinen riski.
Smedsin Tuntemattoman näin television välityksellä ja se oli nimenomaan korni, höntti. - Se oli mukahavahduttava. - Se oli juuri sellainen, että sen ääressä tädit saivat taiteellisuuskohtauksia.
Suomi on uponnut julkeaan kitsiin.
Jari Ranta.
Haluan suuresti painottaa vielä, että en arvostele Aku Louhimiestä elokuvantekijänä. Hän osaa asiansa.
VastaaPoistaMutta olisin tahtonut, että Louhimies tekee jotakin muuta kuin kolmannen Tuntemattoman.
Juurikin ajatus lähteä tekemään kolmas Tuntematon on - kitsiä. Kaikki perustelut lähteä tekemään kolmas Tuntematon ovat kitsiä. Ne eivät kestä syvempää tarkastelua.
En tiedä tarkasti kolmannen Tuntemattoman rahoittajia - mutta rahoittajille kitsi on aina turvallinen vaihtoehto. - Kitsi tahtoo herättää suuria tunteita niiden itsensä vuoksi ja juhlallisuutta.
Voin kuvitella, että uuden Tuntemattoman kantaesitysnäytöksessa ovat mukana Tasavallan presidentin lisäksi muu eliitti. - Ei siellä ole Riitaojan tai Lahtisen jälkeläisiä.
Yleensä ottaen, jos halutaan kuulla muuta kuin kitsihöpinää niin Suomi tällä hetkellä parhaillaan on samassa tilanteessa kahtiajakautuneena kuin vuonna 1917 kun Venäjällä myllersi vallankumouksen kaaos.
Yhteiskunnallinen pommi muhii kitsin alla.
Vuoden 2015 tapahtumat mahdollistivat vielä keskiluokan jeesustelun ja omahyväisyyden.
Minussa on sellainen ominaisuus, että jollain tavoin liikutun ja innostun naisen naiivista kitsistä.
Mutta miehelle en sitä salli. En pätkääkään.
Jari Ranta.
Noita mainitsemiasi elokuvia on kyllä näytetty uusintoina aika paljon. Ja mistäpä tietää, vaikka Teemalla olisikin suunnitelmissa tämänsuuntainen elokuvasarja.
PoistaPidät ilmeisesti arkirealismista taiteessa. Minusta fantasiaelementeillä saadaan monesti esille jotain sellaista, mitä realistisessa kuvauksessa ei tavoiteta.
Tuosta olen samaa mieltä, että olisi voinut tehdä jonkin muun elokuvan kuin Tuntemattoman. Hyvän leffan saisi esim. Minna Canthin elämästä ja aikakaudesta, jossa hän eli ja vei naisten asemaa eteenpäin.
Tämä ei kuitenkaan anna aihetta tuomita nyt tehtävää elokuvaa etukäteen.
En nyt viitsi puuttua enää noihin höntti ja söpö -juttuihisi. Niissä on minulle kitschiä!
Tämä on oikeastaan juhlakommenttini, koska tämän jälkeen en enää koskaan niitä kirjoita.
VastaaPoistaTiedän liikkuvani vaarallisessa maastossa kun kirjoitan Tuntemattomasta siten kuin kirjoitan.
Pyrin pohtimaan sitä miksi Tuntematon filmataan kolmannen kerran kun sotatutkimus on tuonut esiin uusiakin näkökulmia elokuvan aiheeksi.
Minä en muuta toivo kuin että Louhimies rahoittajien antamassa tehtävässä onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla! En hyväksy sitä, että minua luetaan väärin!
Totta kai Louhimies tuo teattereihin kaikkein näyttävimmän Tuntemattoman. Hän on ammattimies.
Räjähdykset räjähtelevät niin että moderni teatteri tärisee ja popparikornit menevät väärään kurkkuun. - Veri roiskuu! - Mitä muuta se voisi olla?
Havahduttaa on lempisanojani. - Tässä menen ymmälle... Minkähän havahduttavan aspektin uusin Tuntematon sitten sisältää?
Minulle sinänsä on yksi hailee vaikka Tuntematon filmattaisiin uusiksi kymmenen vuoden välein. - Kai tässä jokin traditio onkin muodostumassa.
Jokaisella sukupolvella on oikeus tehdä oma Tuntemattomansa." - Siinä se mahtiperustelu.
Ennen vanhaan elokuvissa oli väliaikoja. - Ehdotan sitä uusiin Tuntemattomiin.
Pakkikahvit, leikattua konjakkia ja rinkeli.
Oletusarvoni on se, että minut voidaan ainoastaan väärinymmärtää.
Siksi kutpai!
Jari Ranta.
No, emmehän me tiedä muuta kuin, että uusi elokuva
Poistap o h j a a Linnan Tuntemattomaan sekä sen karsimattomaan alkumuotoon Sotaromaaniin. Se voi olla monenlainen.
Minua kiinnostaa sinun ankaruutesi. Saan sellaisen kuvan, että haluat nähdä sotilaat epäinhimillisen täydellisinä, purnaamattomina ja hymyttöminäs samuraityyppeinä. Olen ehkä ymmärtänyt väärin, mutta näin tulkitsen kommenttiesi pohjalta.
Itse näen sotilaat inhimillisinä. Tottakai he purnasivat ja laskivat leikkiä. Miten he muuten olisivat kestäneet?
Isäni kertoi kyllä purnaamisista ja pelleilyistä samansuuntaisesti mitä Tuntemattomassa on. Hän oli pahoissa paikoissa.
Esimerkiksi kohta jossa eräs sotilaista menettää näkönsä ja pelleilee ensin entiseen tapaan mukaurhoollisena - ei hän pysty poraamaan ja mitä hän muka silmillä - ja sitten ulisee poiskannettaessa, on minusta psykologisesti aivan oikea. Voihan tämänkin jossain harrastajateatterissa toteuttaa väärin, mutta emmehän me sellaista odota kokeneelta ohjaajalta.
Kutpai ja welcome back, jos siltä tuntuu, esim. silloin kun minä taas kirjoitan Janet Framesta.
Houkuttelet palaamaan takaisin.
VastaaPoistaKaikki mitä kirjoitat on sinänsä totta.
Tuntematon on meille meisyyden viimeisiä saarekkeita. Sen kritiikki on tabu.
Totta kai haavoittunut tuskissaan valittaa. - Myös sielullisesti haavoittunut.
Purnaamista ja kaikenlaista höpinää, mielen itsehoitoa tietysti oli.
Mutta sitten oli mitä suurimassa määrin elëetöntä, hiljaista, osaavaa toimintakykyä.
Kaukopartiotoiminta oli tärkeää, koska se monin tavoin taakoitti vihollista. - Käytän tätä esimerkkinä.
Kaukopartiossa ei voinut mennä paniikkiin eikä ryhtyä suurieleiseen purnaamiseen tai tunnekuohuun kaiken kaikkiaan. - Se olisi vahingoittanut partion toimintaa ja tällaiset miehet ensimmäisen partioreissun jälkeen karsittiin pois jos heillä enää olikaan halua jatkaa partiomiehenä.
Ilman muuta partioissakin oli partiohuumoria.
Mutta partioissa oli myös lähes mykkäfilminomaista hiljaista dynamiikkaa ja suorituskykyä.
Tali-Ihantalan suurtaisteluun voitaisiin ottaa kansainvälinenkin aspekti. - Kun Stukat syöksyivät auttamaan suomalaisia maajoukkoja niin se oli hurjaa rasitusta aiheuttanut osaamisen näyte.
Lauri Törnistä ja hänen joukoistaan presidentti Mauno Koivisto mukaan lukien oltaisiin voitu tehdä suurelokuva.
Toimintakyky on kykyä liikkua asianmukaisesti maastossa ja käyttää aseita perustellusti ja tehokkaasti.
Tuntematon on hyvä kirja. Louhimies osaa asiansa.
Minun kritiikkini kohdistuu siis aiheen valintaan. - Nyt on nyt ja tietämyksemme sodasta on lisääntynyt.
Sota oli myös kenraaleiden sotaa. - Mannerheim suoritti jatkuvasti pudotuspeliä. - Toimintakykynsä menettäneet kenraalit siirrettiin toisaalle rintamakomentajatehtävistä.
Yksistään kenraalielokuva olisi ollut hyvin kiinnostava.
Toistan: arvostelen sitä valintaa, että tänä vuonna panostettiin kolmannen Tuntemattoman filmatisointiin. - Totta kai Louhimiehen on pidättäydyttävä teoksen antamiin reunaehtoihin.
Mitä Jouko Turkka teki Seitsemälle veljekselle - sitä Louhimies ei voisi tehdä Tuntemattomalle.
Minä olisin tahtonut mennä uteliaana elokuvateatteriin. - En usko että Louhimiehen projekti herättää minussa uteiliaisuutta.
Pätpäk
Jari Ranta.