Joulua juhlimaan!

Kuva ei kummoinen, koska piti kuvata kaukaa. Solisti näkyy pienenä,
urkutaiteilija ei ollenkaan.

Kävin eilen illalla Tarja Turunen & Kalevi Kiviniemi konsertissa Joulu yhdessä Kouvolan Keskuskirkossa. Olemme käyneet useasti Tarja Turusen joulukonsertissa Kuusankosken kirkossa. Hänellä oli miehensä Marcelo Cabulin kanssa monta vuotta Suomen koti Kuusankoskella, ja hän lauloi siellä jo ennen kuin aloitti suuret konserttikiertueet. Nyt koti on myyty, koska he ehtivät olla siellä niin vähän, mutta onneksi Tarja sentään esiintyy paljon Suomessa.

Tarja Turusen tietävät varmaan kaikki. Entinen Nightwish-solisti, sopraano, joka laulaa Walking In The Air paremmin kuin kukaan ja asuu nykyään perheineen Buenos Airesissa. Tarja on opiskellut klassista laulua ja kirkkomusiikkia Suomessa ja Saksassa. Kuuden Nightwish-vuoden jälkeen hän on menestynyt soolourallaan ja julkaissut neljä sooloalbumia. Hän on tehnyt uuden bändinsä kanssa useita kiertueita Euroopassa, Amerikassa ja Etelä-Amerikassa. Vuoden 2013 klassisen musiikin konserttikiertue Beauty and The Beat saa jatkoa ensi vuonna.

Kalevi Kiviniemi on yksi maailman kysytyimpiä konserttiurkureita. Hän on ranskalaisen musiikin spesialisti, joka on levyttänyt Orléansissa ja Rouenissa historiallisilla Cavallé-Coll -uruilla kaksi levyä, joista toinen julkaistaan ensi vuonna.

Tarja Turunen, kultakurkku, lauloi upeasti erilaisia versioita Ave Mariasta, haikean kappaleen Varpunen jouluaamuna ja muita tuttuja ulkomaisia ja kotimaisia joululauluja useilla eri kielillä. Ihmettelin, miten hänen artikulaationsa on niin hienoa, että joka sanasta saa selvän. Tämä ei ole aina niin itsestäänselvää sopraanoilla.
Kalevi Kiviniemi loihti uruilla mitä ihmeellisimpiä ääniä, välillä vain pientä kellojen helinää ja välillä valtavaa pauhua, joka työntyi kuulijan päälle kuin myrsky. 
Upeat valot lisäsivät konsertin lumoa. 
Ainoa huono puoli konsertissa oli paikka. Enpä ole ollut ennen noin rumassa kirkossa, ihan kuin olisi ollut tehdashallissa. Kuuluvuus oli hyvä, mutta näkyvyys huono. Kyllä kulttuuritalot nousevine istuimineen ovat paljon parempia tällaisille konserteille kuin kirkot. Suosio oli suuri. Mekin menimme puoli tuntia ennen konsertin alkua ja saimme paikat melko takaa.

Toivotan joulua kuvalla kahdesta kortista, joita en ole malttanut lähettää kenellekään, koska pidän niistä niin paljon. Nyt ne on ikuistettu tähän, joten jospa joku saa nämä sitten ensi vuonna.

Ensimmäinen on näköispainos viime vuosisadan alun postikortista. 
Siitä minulle tulee mieleen Tove Janssonin miete: MITÄ PIENEMPI ITSE ON, SITÄ ISOMPI JOULU TULEE. 

Toinen on Martta Wendelinin piirtämä. Ei se taida edes olla joulukortti, mutta minusta se tuntuu siltä.  Eilen oli talvipäivänseisaus, ja valo alkaa  kohta lisääntyä. Tämä kortti kertokoon siitä.

Viimeisessä kuvassa tonttu Taapertava Monitaituri (se on tonttunimeni Iltalehden tonttunimigeneraattorissa) toivottaa kaikille lokoisaa pyhien aikaa. Ensi vuoden puolella tavataan!