Inspiraatiohaaste: Kolme inspiroivaa blogia

Nyt on kirjablogimaailmassa alkanut kannustava haaste: saa kertoa, mitkä blogit innostavat itseä ja miksi. Leena Lumi haastoi minut tässä postauksessa, mistä olen imarreltu. Leena on ansioitunut bloggaaja, jolla on yli 700 seuraajaa ja hänkö pitää minua inspiroivana. Kiitos Leena!

Mutta - voi Leena, minkä inspiroivan, mutta myös pulmallisen paikan eteen minut saatoit! Seuraan monia blogeja ja käyn keskustelemassakin monissa. Kirjoittelin paperille kymmenkunta minua innoittavaa blogia ja valitsin sitten kolme. Älkäätten nyt loukkaantuko te, keitä en tullut valinneeksi. Innoitun, väittelen ja hohkaan vähän väliä joissakin blogeissa. Viimeksi innostuin eilen yläastetytön blogista Ellen lukee, jossa hän tuo esiin hyvin mielenkiintoisen ajatuksen: lukijat muokkaavat blogia, ei vain kirjoittaja itse. Siitä tässäkin inspiraatiohaasteessa on osittain kyse.  

Osuin Tahaton lueskelija – blogiin luettuni bloggarin hauskan kommentin jossain toisessa blogissa. Ihastuin. Tahaton lueskelija –blogin isäntä on salaperäinen tyyppi. Hän kirjoittaa taitelijanimellä Ketjukolaaja. Oman kuvauksensa mukaan hän on vaatimatonta elämää elävä viisikymppinen mieshenkilö, joka lukee jotakin silloin tällöin. Profiilikuvana on lintu, nyt jo toinen lintu tänä aikana, kun minä olen seurannut blogia.

Ketjukolaajan tyyli on persoonallinen ja rakastettava. Siinä on vähän Aapelin pakinoiden makua. Huumori on tekstin viehättävässä vanhanaikaisuudessa ja se ilmestyy rivien välistä. Olen huomannut, että Ketjukolaajalla on muitakin faneja kuin minä.

Ketjukolaajalla on erilaisia projekteja, kuten hiljattain vanhat kirjat, ei mitkään viiden vuoden takaiset vaan sellaiset kuin Ovidiuksen ja Erasmus Rotterdamilaisen teokset.

Ketjukolaajan nerokkain projekti on mielestäni ollut viime heinäkuun mätäkuun keksityt kirjat, lähes 20 hyvin erilaista opusta, Nikolai Leostovin Kirjapyörre, Kinttu Nausikkaan Viikonvaihdeompelutyyny ja Urbanus Kalipostroksen Delfiinien kieli, muutamia mainitakseni. Bloggari selittää vakavana kirjan taustan, juonen ja tyylin sekä kertoo, kuinka kauan hän olisi lueskellut sitä, jos se olisi ollut reaalimaailmassa ilmestynyt kirja. Me vierailijat kommentoimme yhtä pokkana. Minä välillä unohdin, että kyse oli mätäkuun mielikuvituksesta. Tuli myös mieleen, että kirjoittaja ei olekaan mikään tahaton lueskelija vaan joku kirjailija peitenimellä. Nyt uskon jo, että näin ei ole. 

Kiitos Ketjukolaaja siitä, että inspiroit minua ja nostat hymyn huulilleni!

Eilen tuli lunta

Assyriologin lifestyle-blogin, Elämän krestomatian bloggaaja assyriologian tohtori Sanna Aro saa kunnian olla toinen minua paljon inspiroineista blogeista. Sanna lupaa ”tunnelmia ja huomiota kaiken maailman innostavista asioista”. Hän täyttää lupauksensa täydellisesti.

Sannan akateeminen maailma kiehtoo minua. Hän pitää upeita kursseja ja vie opiskelijoitaan tutkimaan muinaisia paikkoja. Sannan blogin kautta pääsee tieteen ja tutkimisen äärelle. Olen tutkinut hänen kuviaan pitkään. Ne ovat upeita otoksia turistikohteiden ulkopuolelta.

Eräs syy siihen, miksi Sannan blogi kiinnostaa minua, on se, että yliopistomaailma olisi kiinnostanut itseänikin. Olin vain opiskelijana liian epävarma. En uskonut itseeni, jännitin ja huokaisin helpotuksesta aina kun suoriuduin jostakin. Jos pääsisin aikamatkustamaan opiskelija-aikaani iän tuoma itsevarmuus eväänäni, niin ehkäpä ryhtyisin tiedenaiseksi, tutkimaan kieliä. Tunnen omakseni Sannan positiivisen lauseen "Koskaan ei voi tietää mitä seuraavaksi tulee vastaan". Kiitos Elämän krestomatian Sanna!

Jouluksi ehtii

Kolmas inspiroiva blogi on Donna Mobilen kirjat- blogin Leenalla. Tämä blogi kiinnostaa minua, koska Leena on samaa ikäluokkaa kuin minä. Hän tietää puolesta sanasta, mistä on kyse, koska meillä on aikalaiskokemuksia. Leena tietää myös, mitä tarkoitan, jos kummastelen jotain nykyajan kotkotusta. Leena  - kuten minäkin – on silti kiinni nykyajassa, tietenkin. Me molemmat seuraamme myös nuorten blogeja.
Leenan kirjaesittelyt ovat sellaisia, että minua alkaa välittömästi kiinnostaa hänen mainitsemansa kirja. Postauksen luettuani menen kirjaston sivuille tutkimaan ja varailemaan. Olen löytänyt helmiä Leena kautta, esim. Hans Falladan Yksin Berliinissä, joka osui juuri oman Berliinin matkani oheen ja antoi paljon lisää myös matkakokemukseen.

Leena on myös kova matkustelemaan. Parhaillaan hän on patikoimassa Madeiran levadoissa. Kiitos Donna Mobile, Leena!

Toivon, että teitä kolmea minua inspiroinutta bloggaria kiinnostaa haastaa mukaan uusia blogeja. Ei tarvitse kuitenkaan stressaantua tästä haasteesta. Voi myös vain nauttia kiitoksesta. 

Kirjasydän ja muutkin kuvat ovat tällä kertaa mieheni Unton ottamia.
Hyviä lukuhetkiä kaikille lukijoille!