perjantai 8. marraskuuta 2024

Vain kolme kuvaa - m niin kuin marraskuu

Kolmen kuvan jutuissa ollaan jo marraskuussa, siis nyt m-kirjaimella alkavia asioita:


1. MAITO


Kuvan keskeellä oleva vekotin liittyy maitoon, ei nuo alustan punatulkut. Siis mikä esine ja miten liittyy maitoon?
Kerron vastauksen lopussa.  

Maito on joskus hyvää juomana: kylmä maito lettujen kera, nostalgisesti, nam. Granolan päälle ja kahvimaidoksi valitsen nykyään kauramaidon, koska se maistuu hyvältä.


2. MANSIKKAKAKKU


Muumimamma askareissaan


Muutaman kerran kesässä teen perinteisen mansikkakakun, silloin kun on tulossa vieraita. Tämä kuva on viime kesältä. 


3. MERI


´
Tämä kuva on loppukesältä 2023 Benalmadenasta Espanjan aurinkorannikolta. Kuva tuo mieleen raukean viipyilevän tunnelman meren rannalla hellepäivän jälkeen. Vieläkö lähtisi kellumaan lempeisiin aaltoihin vai alkaisko valmistautua iltaan.

                                              .......

Ja tadaa... ensimmäisen kuvan vastaus: tuttipullon rei'ittäjä. Tämän hankimme, kun esikoinen oli vauva 70-luvun loppupuolella, ja kärsi koliikista. Mietimme, tuleeko sitä maitoa pullosta liian kovaa kyytiä vai liian niukasti ja koitimme tehdä sopivia reikiä. Niitä tuttiosia oli siihen aikaan ilman reikää, piti itse tehdä sopiva. Tässä söpössä laitteessa on kolme vaihtoehtoa. Ei niistä ollut mitään apua, mahakivut jatkuivat, voi pientä.
Säilytin rei'ittäjän, koska se on niin kiva esine ja pastellisen söpö. Korkissa lukee Pigeon Nipple Punch. Pigeon on firman nimi ja nipple punch tarkoittaa tuttipullon rei'ittäjä. 





Toivottelen lopuksi hyvää isänpäiväviiikonloppua itse kullekin taholle. Tämähän on taas kaikkien päivä, kuten äitienpäiväkin. Ellei ole itse isä, niin on isän lapsi ja voi muistella isäänsä ja miettiä isyyttä.  
Toivottavasti isät saavat lahjoiksi paljon lähi- tai etäläheisyyttä ja hyviä kirjoja.


Marraskuun orvokit isälle! Kuvasin nämä tänään 8.11.2024
Kouvolan taidemuseon pihassa. 



PS. Tämän vain kolme kuvaa -haasteen on pannut alulle Kristiina K. Lisään linkin sitten kun hänen blogissaan on marraskuun Vain kolme kuvaa -postaus.
9.11 Ja nyt se jo onkin, klikkaa tästä. 



21 kommenttia:

  1. Kivat aiheet ja hyvät kuvat. Enpä ole tuttipullon tutin rei´ittäjää aiemmin nähnyt enkä tiennyt sellaista olevankaan. Minun tyttäreni ovat syntyneet 70-luvulla ja tein tuttipullojen tutteihin reiät kuumennetulla neulalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, niin mekin tehtiin, mutta kun näin jossain tällaisen niin aattelin, että jospa siitä löytyisi apu ja on ainakin erikoisuus ja nätti esine. Kokeilimme sitten kaikkia kolmea reikävaihtoehtoa, mutta poikaseni vain huusi ja jännitti vartaloaan kaarelle. Koliikki vie aikansa, osalla lapsista ehkä suolisto tarvitsee aikaa sopeutua tehtäväänsä.

      Poista
  2. Marraskuinen aamu, märkää ja sumuista, siitä huolimatta ihan hyvä päivä elettäväksi, orvokit ovat niitä kukkia, joita on oltava joka kesä.
    Tuttipullon rei'ttäjää en ole ennen nähnyt, neulasysteemiä käytin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella harmaata, mutta lämmintä. Sopiva ilma patikoida ja hengitellä raikasta, kosteata ilmaa.

      Poista
  3. Orvokit kukkivat vielä meidänkin pihassa. Toisinaan jopa joulukuussa, jos ei ole lunta. Lämmin marraskuu ja vähäsateinen.
    Tytölläni oli myös koliikki. Se on ihan järkyttävä vaiva. Neuvolasta määräsivät jotain tippoja, mutta en muista auttoivatko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattaa tulla lämpöennätys marraskuun osalta, kuten tuli elokuussakin.
      Koliikki on niin ikävä vaiva, sitä koittaa tehdä kaikkensa, että vauva voisi hyvin, mutta viimeistään illalla alkaa tuskat. Onneksi nuorena jaksaa valvoa yöllä, hieroa ja kanniskella pikku nyyttiä. Jotkut lähtevät jopa autoajelulle, koska autossa olo saattaa tyynnyttää vauvelin.

      Poista
  4. MM

    Isänpäiväksi ajateltavaa: https://yle.fi/a/74-20121873
    - että hurlumhei vaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, provososivat siellä vuorotellen toinen toistaan.
      Minä aattelen, että olkoon jossain sosiaalipuolen kapulakielessä mitä vaan (siittäjä, synnyttäjä, raskausloma), jargonia se on muutoinkin ja noilla on sitten päivitetty tilannetta, koska on sijaisynnyytäjiä ym. Vasta sitten jos nämä siirtyvät arkikieleen, minä älähdän.
      Toivottavasti kukaan ei ala käyttää tämmöisiä, kuten muutama vuosi niitä oletettu-loppuja ja toivottavasti kukaan ei ala taas vaatia, että äitienpäivä ja isänpäivä olisivat läheisenpäiviä. Siiitä oli silloin pilapiirtäjä Karlssonilla hyvä kuvakin, jota käytin kirjoituksessani.
      https://marjatankirjat.blogspot.com/2017/11/isanpaiva-vai-laheisenpaiva.html#comment-form
      Myös eräs Hikkaj on osallistunut keskusteluun. :)

      Poista
    2. "Provososivat" sopii hyvin, sohivat ja sössivät. Olisi varmaan tärkeämpiäkin asioita hoidettavana.

      Poista
  5. En muista tämmöisiä tuttipullon reiittäjiä. Kai sitten, jos olisin nähnyt. Mansikkakakku on tutumpi minullekin. Se on niin kesäherkku ja teinpä sitä joskus isänpäiväkahvitteluunkin. Meri yhdessä rannan palmujen kanssa on postikorttimaisen kaunis otos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Aimarii!

      Tuo rei'ittäjä oli varmaan joku erikoisuus, en minäkään ole nähnyt tällaista ennen enkä jälkeen tämän ostokseni. Mistä ostin, en muista.

      Teen huomenna mansikkakakun, kun saamme vielä illalla isänpäivävieraita. Eilen leivoin jouluisin maustein muunnellun tiikerikakun, jossa suklaakuorrutus ja koristeet, siitä tuli nätti. Joulun läheisyys saa innostumaan leipomisista.

      Minustakin tuo otos on rauhallisuudessaan kaunis. Merestä on niin moneksi.

      Poista
  6. Monenlaista tunnelmaa mahtuu kuviisi!

    VastaaPoista
  7. Kakku sopii hyvin isänpäivänkin teemaan. Meri on asia, joka aiheuttaa minussa pelkoa ja levottomuutta, olen ehdottomasti maakrapu ja järvi-ihminen.
    T. Anki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meri voi olla myös hyvin julma raivotessaan.
      Minä pidän merestä enemmän kuin sisämaan vesistä. Meren rannalla voi viettää aikaa vaikka kuinka kauan kyllästymättä. Meren katselussa on jotain meditatiivista.
      Yleensä olen nähnyt vain tätä tyyntä puolta. Kerran koin myrskyn lomaillessamme loppusyksystä Välimeren rannalla. En uskaltanut lähteä asunnosta minnekään, koska pelkäsin että katkeavat palmun oksat sivaltavat minulta pään irti. Ne ovat teräviä kuin tikarit. Mies hölkkäsi hakemaan pitsat, mutta hänkään ei käynyt katsomasa, miten hurjalta meri näytti hurjimmillaan. Oli se aika jännittävää katseltavaa vielä tyyntyessäänkin.

      Poista
  8. Mukavat muistelut marraskuussa, matkamuistelut ja muut.
    Koliikki ei tietenkään ole kiva, hyvä että kestää vain oman aikansa.

    Marraskuun orvokit. A miracle 💜 melkeinpä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ruusut! Mies teki taas yhden "vielä kerran mökille" -reissunsa ja lähetti kuvan äitienpäiväruususta, joka yhä vaan kukkii runsain kukin. Ihmeellistä syksyä.
      Seuraavana vuorossa joulukuu... hmm. näin äkkiseltäään tulee mieleen vain Jaska Jokunen.

      Poista
  9. Vastaukset
    1. Se on! Eilenkin vielä herkuteltiin isänpäivän kunniaksi. Mansikoita ja vadelmia ja ehdottomasti oikeaa kermavaahtoa, ei mitään sen korvikkeita.

      Poista
  10. Tuttipullon rei'itin - kuunaan kuullut.... helistimeksi luulin.
    Kylläpä oli kivat kuvat ja muistelot haasteeseen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisi hyvin toimia helistimenä, jos vaihtaisi noitten piikkien tilalle jotain muuta.
      Nämä kuukausijutut, värihaasteet ja muut on kivasti inspiroivia.

      Poista

Nämä kirjat on hyvä lukea, koska...

Adania Shibli ja Anna Soudakova valottavat romaaneissaan sorretun kansan historiaa, Shibli palestiinalaisten ja Soudakova valkovenäläisten...