 |
| Jääkukkia 19.01.26, Kuva: Ume |
Minä luen yhä aamuisin kahta oikeaa painettua sanomalehteä. Moni sivu menee ohi itsestään selvänä, jos olen sattunut lukemaan samat uutiset jo verkkomedioista, mutta pitempiä esseetyyppisiä artikkeleita ja featurejuttuja luen vain paperilta.
Helsingin Sanomien tiedesivuilla tammikuun lopussa oli artikkeli otsikolla "Tutkimus: Seksismi voi olla myös hyväntahtoista". Artikkelin Åbo Akademin tekemästä tutkimuksesta on kirjoittanut Matti Mielonen.
Olettamus tutkimuksessa on ollut, että huonommin parisuhdemarkkinoilla menestyvät miehet ovat taipuvaisia pahantahtoiseen seksismiin ja hyvin menestyvät miehet hyväntahtoiseen seksismiin.
Pahantahtoinen seksismi määritellään tässä tutkimuksessa ajatteluksi, jonka mukaan naiset ovat alempiarvoisia kuin miehet ja silti pyrkimässä niskan päälle. No, se on selvä.
Entä hyväntahtoinen seksismi? Minulle ei juttua edes useamman kerran lukiessa ole selvinnyt, mitä se on. Aloin epäillä, että se on sitä, mitä on ainakin tähän asti kutsuttu romantiikaksi.
Tutkija Catharina Walldén: "Se voi vaikuttaa myönteiseltä, mutta se vahvistaa huomaamatta perinteisiä sukupuolirooleja ja rajoittaa naisten toimijuutta suojelevan paternalistisuuden kautta."
Hyväntahtoinen seksismi siis lähtee siitä ajatuksesta, että miehet huolehtivat naisista ja suojelevat heitä, eikä se ole hyvä.
"Tämä lisää naisten riippuvuutta miehistä ja saa eriarvoisuuden näyttäytymään luonnollisena. Se hidastaa todellista tasa-arvoa", Walldén muistuttaa.
Siis kun miehet suojelevat naisia ritarillisesti, kantavat naisten painavia laukkuja ja luovuttavat takkinsa palelevan naisen hartioille, niin sekö hidastaa tasa-arvoisuuden kehittymistä.
Jos tämä on paheksuttavaa, niin sitten suuri osa romanttisista elokuvista ja maailmankirjallisuudesta joutaa tuomiolle!
Minusta tässä sekoitetaan ja hämärretään asioita. Huolehtiminen kuuluu romantiikkaan, ja myös naiset suojelevat ja hoivaavat miehiä, eri tavalla vain. Mitä vaaraa toiselle ihmiselle osoitetussa välittämisessä on?
Sitäpaitsi, miehillä on enemmän lihaksia kuin naisilla, joten he jaksavat kantaa painavia tavaroita paremmin ja lihaksethan pitävät kehon lämmön korkeammalla.
Mikä olisi se "todellinen tasa-arvo"?
Tyypillistä, että juuri Suomessa kiinnostutaan tällaisesta tutkimuksesta.
Nyökyttelinkin pari päivää myöhemmin lukiessani HS:n Elämä & hyvinvointi -sivujen juttua "Turhan kylmä kulttuuri". Jutun on kirjoittanut Kira Gronow ja hän haastattelee siinä suomalais-kreikkalaista Aino Mavrigianikisia, joka on sitä mieltä, että suomalaisesta arjesta puuttuu lähes täysin "eros". Suomalaiset rakastavat etelässä lomaillessaan näkemäänsä käyttäytymistä, johon kuuluu lämpimiä katsekontakteja, pientä kujeilua ja viatonta flirttiä ja tempautuvat ehkä itsekin mukaan ystävälliseen, rentoon tyyliin, mutta eivät tuo sitä mukanaan lomatuliaisina vaan muuttuvat totisiksi ja pidättyväisiksi jo lentokentällä.
No, sehän on tietysti tämä pakkanen, joka jähmettää meitä ja sulkee meidät sisätiloihin.
Suomessa on myös pitkään ajateltu, että kaupunkielämään kuuluu viileä käyttäytyminen ja että on jotenkin moukkamaista puhua ja varsinkaan "avautua" asioistaan tuntemattomille. Tämä on mielestäni muuttunut jo paljon.
Olen myös lukenut, että virolaisten mielestä Suomessa ollaan paljon rennompia ja hymyilevämpiä kuin Virossa.
Kaikki Venäjällä käyneet (silloin kun siellä vielä käytiin) tuntevat varmaan sikäläisen lähes koomisen töykeyden asiakaspalvelussa.
Lopuksi positiivinen uutinen eilisistä Kouvolan Sanomista: Kuntarahoituksen Onnellisuusrahasto jakaa vuosittain 100 000 euroa hankkeelle, joka parhaiten parantaa yhteisöllistä onnellisuutta ja - jee, Kouvola sai sen tänä vuonna onnellisuuslavaa varten!
💞 Onnellisuuslava!💞
Se on henkilö- tai pakettiautolla siirrettävä, koottava esiintymislava, jolla viedään tapahtumia niille ihmiselle, joille osallistuminen on muutoin vaikeaa. Kouvola on koko Suomen kylärikkain kunta, jossa monella on pitkä matka keskuspaikkojen kulttuuritaloille, mikä varmaan vaikutti idean palkitsemiseen.
En ole aiemmin tiennytkään Onnellisuusrahastosta, ihanaa että sellainen on olemassa.
Tänään oli valoisa päivä. Auringon lämpö jo tuntui kasvoilla pikkuisen, kun tuuli oli selän takana. Ilahduin.
Tuon ajatuksen, että tukeminen ja suojelu on vahingollista, voisi oikeastaan laajentaa kaikkiin ihmissuhteisiin, koska samalla tavallahan niissäkin ihmiset pysyvät toisistaan riippuvaisina jos eivät toimi täysin isoloituina: pois siis kaikki solidaarisuus ja ystävällisyys.
VastaaPoistaTässäkin kohtaa jos siis sanon että "haista sinä Marjatta p***a" niin inspiroin sinua olemaan toimija omassa elämässäsi, eikö olekin hienoa.
Hyvä tiivistys, kiitos Gregorius!
PoistaTodellakin, huolehtiminen on ihmissuhteiden perusta muissakin kuin romanttisissa suhteissa. Me emme pitäisi yhteyttä ystäviimme, ellemme välittäisi heistä.
Nykyään lannistaminen tuntuu onnistuvan ihmissuhteissa oikein hyvin, mutta hellyys on vaikeampaa. Pikkulapsia kohtaan osoitetaan hellyyttä, he kun ovat niin helliteltävän oloisia, kuten myös lemmikit, mutta varsinkin nuoret pojat elävät aika kovassa maailmassa ilman kosketusta.
Tämän aamun Kouvolan Sanomista luin, miten kriitikko oli käynyt erityisnuoren Ollin kanssa katsomassa teatterissa herkän, myötätuntoa korostavan näytelmän Salainen puutarha, jonka Anna Krogerus on käsikirjoittanut perinteisen tyttöromaanin pohjalta. Olli oli kokenut näytelmän vahvasti ja haluaisi katsoa sen uudelleen. Tämä toi mieleeni, että ehkä suojelevat miehet kaipaavat saman piirteen laajenemista, ei sitä, että se torjutaan. Kyllähän jotkut naiset tuhahtavat, jos mies avaa heille oven, ja nykyään moni nainen tai mies ei pidä edes ovea hetkeä auki perässään tulevalle hitaammalle vanhalle ihmiselle.
Jos se on sitten niin, että hyväntahoista seksismiä on se, jolla markkinoilla menestyy? Kuopion tammimarkkinoilla on usein toiminut nk. Rukkas-Antti, joka siis on myynyt rukkasia halpaan hintaan. En tiedä millä menestyksellä. Mutta jos vuodesta toiseen saa oikein myytyä rukkasia, niin onhan siinä menestystäkin oltava?
VastaaPoistaOlisi jännä tietää pitävätkö kreikkalaiset ja muut latinot itse oman maansa kulttuuria lämpimänä ja viattomana. Turisti saattaa kiinnittää huomionsa vain tiettyihin hahmoihin, jotka paikallisten mielestä eivät välttämättä sitä ansaitsisi. Ehkä nekin räikeät hahmot ovat vain omien markkinoittensa rukkas-antteja?
Et ole tietoinen, onko Rukkas- Antti parisuhteessa?
PoistaTuo sosiologien käyttämä termi parisuhdemarkkinat on kyllä ihan kauhea, mutkat suoraksi vetävä termi.
Joo, kansallisuusstereotypioita on varottava, kuten muitakin yleistyksiä.
Tämä Aino Mavrigiannikis on kyllä tehnyt havaintonsa uskottavammalta pohjalta. Hän on muuttanut USA:sta 7-vuotiaana Kreetalle isänsä kotimaahan ja sieltä 28-vuotiaana äidin kotimaahn Suomeen ja kokee nyt nelikymppisenä molemmat maat, Suomen ja Kreikan kotimaakseen. Hän tietää siis myös kreikkalaisen elämän huonot puolet ja on puhunut niistäkin mm. Anna-lehdessä.
Itse koin hamassa nuoruudessani Suomen hyvin hiljaisena oltuani USA:ssa n. vuoden ajan. Se oli silloin, ja kyllähän me edelleenkin aika vähäpuheisia ollaan.
Repesin tuolle Gregoriuksen toivotukselle ylempänä :D
VastaaPoistaOlisi kyllä kiintoisaa tietää, mitä tuolla mainitulla hyväntahtoisella seksismillä tarkemmin ottaen tarkoitetaan. Kuulostaa jo terminä vähän omituselta.
Lihaksiin liittyen (mutta ei varsinaisesti itse aiheeseen): itse tykkään kantaa omat kamani. Mies joskus ehdottaa että vaihdamme matkalaukkuja (koska minun on yllättäen painavampi), mutta en suostu moiseen. Minulla on lihakset ja haluan, että on jatkossakin. Käytän siis lihaksiani, olen tehnyt niiden eteen töitä.
Juu, minäkin nauroin makeasti, hyvä lohkaisu, ja koitin keksiä vastaukseksi jotain yhtä hauskaa, mutta en osannut.
PoistaHämärä termi tosiaan. Tulee vain mieleen, että kun ei ole mitään valitettavaa, niin keksitään että joku "älä sinä vaimo kulta kastele itseäsi, minä pidän sateenvarjoa pääsi päällä" olisi muka kauheaa hoivaavaa paternalistisuutta.
Sitäpaitsi, monessa parisuhteessa kotiasioista päättää enemmän vaimo väheksyen miehen taitoja, onko se sitten tasa-arvoa estävää maternalistisuutta!
Joo, sinä olet kyllä kertonut niin vakuuttavasti liikuntatavoistasi, että varmaan kannat laukkusi. Ja kannattaa pitää lihaskunnosta huolta ja pärjätä myös ihan itsekseen sukupuolesta riippumatta matkoilla ja muutenkin.
(Tekisi kovasti mieli verestää taitoja ja lähteä taas joskus yksinmatkalle, mutta se vähän pelottaa, että sairastun enkä tajua hakea apua.)
Hei Marjatta!
VastaaPoistaNoista seksismijutuista minulla ei ole oikein mitään sanottavaa, mutta tekstisi lopussa mainittiin 'onnellisuuslava'. Jumankauta, mikä idea!
Maailman onnellisimmassa maassa kaivattaisiin lisää noita lavoja. Ne kiertäisivät ympäri pienissäkin kylissä ja säteilisivät ohjelmistoillaan onnea kilometrien päähän. Tänne meidän kirkonkylään soisin sellaisin lavan tulevan sieltä Kouvolasta vieraisille. Pitäisiköhän laittaa pyyntö liikkeelle.
Onnellista vuoden jatkoa sinulle!
t. manu
Meidän lava voisikin toimia vähän kuten Martti Suosalon kiertävä telttateatteri ja olla alustana esityksille laajemmallakin alueella.
PoistaNo, katsotaan, miten se alkaa toimia ensi kesänä, missä ja millaisin ohjelmin. Mieheni sanoi heti, että se voisi tulla ihan tähän meidän pihaan, koska talossa on paljon liikuntakyvyltään heikkoa väkeä, joka ei käy oikein missään tapahtumissa.
Onnellista vuoden jatkoa ja toiveikasta talvimieltä sinulle Manu!
Seksismiin en osaa ottaa kantaa, mutta kohteliaisuus on aina hyve kaikille.
VastaaPoistaOnnellisuuslavakin ihmetyttää. Ehkä tarvitsisin näyttöä sen toimivuudesta, että hoksaisin sen tarpeellisuuden. Jos se on kuin ulkoilmalava, niin talvella tulee vilu.
Jääkukat ovat kauniita ja nyt niitä on ikkunoissa. Meilläkin upea ulkoilupäivä. Aurinkoa ja pakkasta.
Onnellisuusrahaston avustus oli nyt haussa ensimmäistä kertaa ja hakemuksia oli tullut 70. Kouvolan hakemus oli erottunut konkreettisuudella ja sillä, että tavoitteena on yhteisöllisyyden lisäämineen eri kohderyhmissä. Kai siinä on sitten lueteltu esimerkkejä siitä, mihin tätä lavaa voi käyttää. Erityisesti on haluttu huomioida niitä alueita, joissa ei ole mitään tiloja tapahtumille, ei edes kylätaloksi muunnettua entistä koulua.
PoistaSaa nähdä, toteutuuko tavoite ja tottahan se on, että lavaa voi käyttää vain osan vuodesta. Talven nukumme talviunta.
Meillä on tänä aamuna - 22, puut koreita, mutta liian kylmä kävellä ulkona. Käyn ostoskeskuksen kampaamossa otsatukan lyhennyksessä, pitää kai sitten kävellä siellä, ja omassa talossa voisi kävellä seitsemän kerroksen verran porraskävelyä, mutta se tuntuu liian hullulta.
Mainioita Marjatan mietteitä jotka aina aiheuttavat lukijassakin aatoksia ❤ Minussa niin moninaisina ryppäinä että en edes osaa sieltä poimia muuta kuin että pohtiminen on kivaa!
VastaaPoistaNäin on, sitä jatkakaamme. ♥
Poista