 |
| Petra Tiirikkala, Tyttö ja nukke, 1940 -1943 mustesuihkutuloste alkuperäisestä käsinvärjätystä hopeagelatiinivedoksesta Suomen valokuvataiteen museo |
Tulin juuri Tukholman reissulta ja alan valmistautua lapsenlapsen vierailuun kumppaninsa kanssa (voi kylläpä minä olen vanha, kun kaksi lapsenlastakin on aikuisia ja heille tapahtuu aikuisten asioita!), joten naistenpäivän kirjoitukseni jää lyhyeksi.
Laivalla mietin, milloin lehtikioskit jäivät pois laivoilta. Ja oliko niissä joskus menneessä maailmassa taskukirjojakin?
Nyt on kaksi romaania odottamassa esittelyään, Jenny Erpenbeckin Kodin ikävä ja Oksana Vasjakinan Haava. Molemmille tulee sekä ruusuja että risuja.
Helsingissä ostin junaa odotellessa Akateemisesta kirjakaupasta Joan Didionin kaksitoista esseetä sisältävän kirjan Let Me Tell You What I Mean, ja kotona haettiin kirjoja postista ja kirjastosta. Postissa odotti Adlibris paketti, jossa Jenny Erpenbeckin Not A Novel, A Memoir in Pieces ja kirjastossa Janne Saarikiven Rakkaat sanat ja Erich Kästnerin Päiväkirja 45.
On turvallinen olo, kun tietää, että luettava ei lopu.
Laivalla mietin, milloin lehtikioskit jäivät pois laivoilta. Ja oliko niissä joskus menneessä maailmassa taskukirjojakin?
Nyt on kaksi romaania odottamassa esittelyään, Jenny Erpenbeckin Kodin ikävä ja Oksana Vasjakinan Haava. Molemmille tulee sekä ruusuja että risuja.
Helsingissä ostin junaa odotellessa Akateemisesta kirjakaupasta Joan Didionin kaksitoista esseetä sisältävän kirjan Let Me Tell You What I Mean, ja kotona haettiin kirjoja postista ja kirjastosta. Postissa odotti Adlibris paketti, jossa Jenny Erpenbeckin Not A Novel, A Memoir in Pieces ja kirjastossa Janne Saarikiven Rakkaat sanat ja Erich Kästnerin Päiväkirja 45.
On turvallinen olo, kun tietää, että luettava ei lopu.
Tämän juttuni alkukuva on niin kaunis, etten sanotuksi saa. En tiedä, mitä se tuo mieleen teille tämän kirjoitukseni lukijoille, mutta minä näen siinä itseään suloisena pitävän pikkutytön, jota on kohdeltu hyvin ja arvostaen.
Naistenpäivän runoiksi valikoin Arja Tiaista ja Jukka Itkosta.
Lapset, ainoat enkelit, emme ansaitse heitä.
Hän nojaa pöytään, katsoo uneksivasti eteen,
Naistenpäivän runoiksi valikoin Arja Tiaista ja Jukka Itkosta.
Lapset, ainoat enkelit, emme ansaitse heitä.
Hän nojaa pöytään, katsoo uneksivasti eteen,
kertoo merkillisiä asioita. Ja kesken kaiken
kysyy, onko Norja omavarainen öljyn suhteen?
Hän tahtoisi kaukoputken ja mikroskoopin.
Nähdä kauas ja lähelle, todesti.
Minä luen keittiössä ääneen Kanteletarta,
Minä luen keittiössä ääneen Kanteletarta,
systeri leipoo, lapsi muovailee savesta linnun.
Ikkunoilla palavat kynttilät. Mainio elämä.
Kohta syödään, kudotaan villapaitaa, jutellaan
Kohta syödään, kudotaan villapaitaa, jutellaan
miehistä, lapsista, työstä, myyjäisistä.
- Arja Tiainen
- Arja Tiainen
Nainen voi olla suklaata
ja nainen voi olla lunta,
nainen voi olla kotimaa
tai kadonnut valtakunta.
Nainen voi olla sylikin
ja tuulessa heiluva heinä.
Nainen voi olla tikapuut
tai tiilistä muurattu seinä.
Nainen voi olla kanava
ja nainen voi olla naula,
nainen voi olla vasara
tai lasinen pullon kaula.
Nainen voi olla ikkuna
tai ikkunan verhona peitto,
nainen voi olla aavikko
ja kiehuva mansikkakeitto.
- Jukka Itkonen
- Jukka Itkonen
Hyvää Kansainvälistä naistenpäivää meille kaikille!
Tulipa hyvä mieli erityisesti Arja Tiaisen siteeraamisesta, hän on minusta jäänyt jotenkin sivuun nykyään! Siinä vasta tunteiden tulkki.
VastaaPoistaHyvää naistenpäivää!
Tuossa Arja Tiaisen runossa on kiva, lämmin tunnelma, arjen onnea. Pidän yleensäkin Tiaisen runoista.
PoistaVielä ehdin sinullekin toivottaa sitä samaa!
Tiaisen runo oli enemmän mieleeni, valtavan aito tunnelma. Onhan sinulla luettavaa.
PoistaOn on... joka hetkeen.
PoistaTiaisen runossa on todella harmoninen tunnelma.
Hauska vanheta lastenlasten varttuessa❤️
VastaaPoistaHyvää naistenpäivää minunkin puolestani🌹
Niinhän se on, mutta vaatii omassa mielessä uuden asennon. Eihän siitä ole kuin hetki, kun lapset olivat tuossa vaiheessa ja nyt jo seuraava sukupolvi.
PoistaHyvää naistenpäivän iltaa, Lissu! ♥
Herttainen kuva ja Tiaisen runo: "nähdä kauas ja lähelle - todesti" istuvat naistenpäivään saumatta ja mikäpä se paremmin kruunaa kuin lastenlasten vierailu, joten hauskaa ja antoisaa iltaa:)
VastaaPoistaTuo on juuri se kohta, mikä laajentaa tämän runon ohi arkitason. Lopun tunnelma on niin lämmin...
PoistaKiitos, hauskaa iltaa sinne myös! Lapsenlapsi ja kumppaninsa tulevat vasta viiikonlopuksi, mutta minä alan valmistautua ajoissa :).
HYvää naistenpäivän iltaa mieluisten vieraiden kanssa.
VastaaPoistaTaulussa näen onnellisen lapsen ja runot ovat kuin piste tälle päivälle.
Vasta viikonloppuvieraiksi tulevat. Odotan innolla.
PoistaTaulun tyttö on hyvin pidetty, hellitty lapsi, tyytyväinen ja suloinen kuin perhonen.
Pidän noiden molempien runoilijoiden runoista, Itkosella on leikkisyyttä ja Tiaisella hyväntuulisen pinnan alla syvyyttä.
Rakastan Itkosen runoja. Hänellä oli oma ääni, josta kuuluu musikaalisuus ja huumori. Tuonkin runon voisi laulaa.
VastaaPoistaEhkäpä tyttönen laulaa nukelleen. Itse tykkäsin lapsena vähän pidemmistä helmoista tai ainakin farkuista ja raitapaidoista, joten vaatteista riideltiin. Tuo kuva voisi olla 40-50-60-luvulta. Minullakin oli aina rusetti päässä kuvissa, vaikka hiukset oli leikattu lyhyeksi, mutta ei noin suuri rusetti. Kun itse sain päättää, hiukset kasvoivat pitkiksi ja pitkinä ovat pysyneet siitä asti.
Itkonen on minulle tuntemattomampi kuin Tiainen. Huomasin vain, että tuossa runossa (osa runoa Naistenpäiväkortti) on hauska lista moninaisuudesta.
PoistaNyt on taas pikkutyttöjen vaatteissa naisellisuus muodissa. On kauniita mekkoja, solkia ja rusetteja. Alle kouluikäiset tytöt saavat nauttia prinsessavaiheestaan. Suomessa ulkoleikkeihin puetaan haalari hempeän mekon päälle ja tyttö saa rymytä loskassa mielin määrin.
Tuo Itkosen runo lienee alun perin julkaistu nimellä "Runo runosta joka on tyttö". Kaj Chydenius on säveltänyt sen ja se löytyy laulettuna Taru Nymanin ja Kaj Chydeniuksen levyltä "Tyttö ja tanssiva karhu". Samalla levyllä on myös Jukka Itkosen runoon tehty ihastuttava laulu "Kaarnalaiva".
PoistaNo niinpä onkin, löysin tiedot levystä netistä. Kiitos, että kerroit! Mietin, mikä muunnos tämä minun löytämäni runo oikein on, jossa tytön tilalla on nainen.
PoistaKoitan etsiä tämän levyn kuunneltavakseni. Tyttö ja tanssiva karhu -laulun olen kuullut monesti eri artistien esittämänä, samoin muutaman muun levyllä olevan laulun mm Magdaleenan ja Tein lasinkuultavan laulun (kauniita!) mutta kumpaakaan Itkosen runoihin sävellettyä laulua en muista kuulleeni.
MM
VastaaPoista'Laivalla mietin, milloin lehtikioskit jäivät pois laivoilta.'
=
+ Hotelliaamiaisilla nykyisin saa paperilehden takuuvarmasti luettavakseen, koska kaikki muut lukevat aamun lehtensä älypuhelimistaan.
'On turvallinen olo, kun tietää, että luettava ei lopu.'
=
+ Elä jo muuta viserrä! :)
Juu, totta mitä sanot hotellien lehdistä. Mutta kuinka kauan...?
PoistaKirja on turva ja myös tae hyvästä seurasta.
Viiveellä ihanaa naistenpäivää! Varmasti on hämmentävää, kun lapsen lapsi seurustelee, vaikka itse on vielä parikymppinen!
VastaaPoistaOlen kiinnittänyt myös huomiota, että laivoilla ei ole enää yhtä hyvä lehti- ja kirjatarjonta. Ehkä paras on nykyisin maissa Stockmannilla, saa sekä ruotsalaista että ranskalaista aviisia. Kyllä minä jo odotan Tukholma-reportagea!
Seitsemänkympin jälkeen olen alkanut tajuta, miten nopeasti aika kulkee - vaikka onhan tässä hyvässä lykyssä vielä kolmekymmentä vuotta elinaikaa, aivan erilaista aikaa kuin vaikka ajanjaksot 10v - 40v tai 20v - 50v.
PoistaNuoret ovat innostuneita ja innostavia. Ymmärrrän, mitä miehen yhdeksänkymppinen kummitäti tarkoitti, kun sanoi, että lääkäri oli suositellut hänelle nuorten ihmisten seuraa ja kiitteli meitä, silloin kuusikymppisiä, kun tarjosimme sitä hänelle.
Silja Serenadella ei ollut minkäänlaista lehtikioskia.
Joo, käyn aina Helsingissä käydessä läpi Stokkan monipuolisen lehtiosaston.
Luulen, että ei tule Tukholma-reportagea, vaikka mistäpä sen tietää, jos jotain erityistä vielä tulee mieleen. Matkan päätarkoitus oli viettää aikaa ystäväpariskunnan kanssa eikä tullut otetetuksi edes paljon kuvia. Käytiin Fotografiskassa ja katseltiin laivan dragshow. Todettiin että pohjoisen kaupungeissa on hauskempi käydä kesällä. Palatessa laiva heilui yöllä niin, että vielä kotonakin pidin pöydän reunasta kiinni. Semmoinen minikooste. :)
Hyviä naistenpäiviä edelleen!
Hurmaava kuva, uskomatonta että se on niinkin vanha, olisin reippaasti veikannut 50- lukua vähintäänkin. Runot passasivat hyvin naistenpäivän tunnelmaan.
VastaaPoistaKuvassa on kiinnostava tekniikka, joka tekee siitä maalausmaisen. Ei se tarkkuus aina ole niin tärkeää, ja tuo kasviväreillä aikaansaatu keltainen on todella hurmaava.
PoistaLöysin alkuperäisen runon, jonka Hannu edellä mainitsee ja siinä on tosiaan naisen tilalla tyttö. Runoon oli tehty eräässä kokoelmassa tämä sanamuunnos naiseksi.
Tulee mieleen se, miten kuolinilmoituksissa lainataan Eino Leinoa, P. Mustapäätä ja muita muunnellen omiin tarpeisiin ja mainitsematta että kyseessä on muuntelu. Ei pitäisi!
"Tyttö voi olla suklaata
ja tyttö voi olla lunta..."
Ja runo loppuu:
"Poika voi olla pallona
niin kuin piikikäs siili.
Vaikka sillä on tyttöä ikävä,
ikävä pitkä kuin Niili."