Poissaoloilmoitus

Sippola, Orijärvi 1.10.22

Niin, pakko tehdä poissaoloilmoitus, ettette ihmettele. Olen reissussa parisen viikkoa enkä ota tällä kertaa mukaan toimistoläppäriäni. Pienemmillä laitteilla en viitsi kirjoittaa. Kirjoittelen kokemiani asioita talteen muistivihkoon ja raportoin vaikutelmistani sitten kotiuduttuani kuun lopussa.

En kait minä näin pitkää kirjoitusväliä ole pitänyt blogissa ikinä, vaikka olen tauoilla uhkaillutkin käsileikkausten jälkeen. Kyllästymisen takia ei ole koskaan tarvinnut pitää taukoja, niin kivaa tämä blogikirjoittaminen on.

Minne matka? Kyprokselle, pohjoisosaan. Etelä-Kyproksen rantapaikat kuten Ayia Napa, Larnaka ja Limassol ovat monelle tuttuja paikkoja tai tuttuja nimiä matkailumainoksista, mutta pohjoinen, "Turkin Kypros", ei ehkä niinkään. Mieheni innostui tästä matkasta huomattuaan Senioriopettaja-lehden ohessa huomattavan halvan matkatarjouksen, olisko ollut puoleen hintaan. Näitä tarjouksia on ollut muidenkin ammattilehtien välissä. Matkan järjestäjä on TSS, Travel Service Scandinavia, ja reissupakettiin kuuluu viikon mittainen kiertely ryhmän kanssa kulttuurikohteissa niin jaetussa Nikosiassa molemmilla puolilla kuin Kyreniassakin ja myös aivan saaren  kärjessä. Lopuksi kahdeksaksi päiväksi porukka kuskataan johonkin viiden tähden (ooh...) rantaparatiisiin. 
Epäröin ensin sitä ryhmämatkailua. Olen välttänyt sellaisia, koska tykkään tutustua paikkoihin itsekseni, omaan tahtiini, mutta toivottavasti ei tunnu liiaksi koululaisten luokkaretkiltä ja onneksi välimatkat ovat lyhyitä. Pohjois-Kyproksen pinta-ala on vain 3355 neliökilometriä.
Matkan halpuus selittyy sillä, että valtion matkailutoimi on mukana ja näillä retkillä poiketaan parissa paikassa, joissa tyrkytetään toisessa mattoja ja olikohan toisessa nahkatuotteita tai koruja. No joo, tämä ei ole minulle mikään ongelma; en ole ikinä kärsinyt myyjien innokkuudesta missään Turkin rantakaduilla tai basaareissakaan. Leikkiähän se kauppahommeli tinkaamisineen on. 

Kyproksella lämpötila on edelleen kolmenkymmenen asteen kieppeillä ja koko kesän ajan lämmennyt merivesi on vain asteen viileämpi kuin lämpimimpänä aikana elo- ja syyskussa. Toivon, että hotelli on niin lähellä rantaa että voin käydä meressä ennen aamiaista.  
Siellä sitten lueskelen varjon alla - ehdottomasti varjon alla, olen ottanut opikseni auringon vaaroista - ja pääsen tekemään omatoimisia reissuja mieheni kanssa erilaisiin kohteisiin tai niihin samoihin missä oltiin ryhmän kanssa, jos jäi mieleen, että haluamme viettää jossain enemmän aikaa.  

Täällä on jo valmistelut käynnissä: on keskeytetty sanomalehdet, hoidettu kirjastoasiat, valittu matkaan otettava matkaopaskirja, hankittu adapteri, saatu viidennet koronarokotukset, otettu esiin ohuita vaatteita ja mietitty mitä ottaa ja mitä jättää, ilmoiteltu tutuille poissaolosta - kuten nyt tässä teille lukijani. Vielä on yhdet 6-vuotissynttärit ja kodin siivousta. On kiva palata, kun kotona on siistiä. 
Mieheni tutkii parhaillaaan, miten wifi toimii matkakohteessa. Hotellit, kolmessa ollaan kaikkiaan, ovat tasokkaita, mutta voi olla että wifi ei toimi huoneissa, siksikään en viitsi kirjoittaa sieltä blogijuttuja. Teneriffalla, jossa viimeksi olin, löysimme yhden keittiön nurkan apartementostamme, jossa laitteet toimivat vaikkakin katkeillen. Kuvien tekeminen oli tuskallista, kun tiesi, että kotona oman pöydän ääressä kaikki toimisi näppärämmin. Jospa nyt sitten maltan odottaa...

Pitkästä aikaa matkalla tulee käytetyksi vierasta valuuttaakin, Turkin liiraa. Tällä hetkellä, äsken tarkistaessani 1 euro = 18,36 Türk lirası, mutta kurssi vaihtelee kaiken aikaa. Euroillakin pärjää kait aika monessa paikassa. 

Myllykosken Lemmensaari 2.10.22

Matkan valmistelu on kivaa kaikkine odotuksineen ja haaveiluineen. Olen matkustellut niin vähän, että lentokentätkin ovat minulle jännnittäviä paikkoja, ei mitään välttämättömiä siirtymisvaiheita. 

Kuvitan tätä juttuani viime päivinä ottamillani syyskuvilla. Kun palataan, niin väriloisto on varmaan jo ohi. Nämä kuvat olen ottanut puhelimella, kuten otan yleensä kaikki. Matkaankaan en ota muuta, matkakumppanilla on järeämpi varustus. Sieltä sitten erilaisia kuvia aikanaan.  

 

PS Ai niin, meinasi vallan unohtua: Hyvää Korvapuustipäivää 4.10!
Tämä päivä tulee ruotsista, Kanelbullens dag. Örfil on sitten se toinen korvapuusti.